IRC-Galleria

En sitten pidäkään Miikkua. Sain tietää olevani jo uudelleen raskaana (mikä on toki ihana asia, mutta hieman odottamattoman nopsasti tulee vauva tuon terhin jälkeen) joten minun ei ole mitään järkeä maksaa tamman ylläpidosta, kun en kerran pysty sillä kohta edes ratsastamaan. Raskaudesta kun ei koskaan tiedä, viimeksi ratsastin aika pitkään, mutta nyt olen ollut kyllä tolkuttoman väsynyt, ja haluan kuitenkin olla sen verran varovainen, että rajoittaisin ratsastuksen kuitenkin köpöttelyyn. Joten Miikun omistaja laittoi sen sitten myyntiin, minä lupasin auttaa, kun vaikea olisi omistajan kaukaa sitä kaupitella. Tänään kävivät jo ensimmäiset katsojat, ja jos tamma on ok maanantain ell tarkastuksessa, niin sitten ostavat sen samantien. Sitten ei minulla ole kuin Sippe ja Justus, ja Sippe vaihtaa omistajaa jo marraskuussa.

Jussi jäänee nyt toistaiseksi sitten minulle, katson sitä myymistä sitten vieroituksen jälkeen tai ensi keväänä uudelleen. En kuitenkaan haluaisi sitä myydä ihan mihin vaan, tai ensimmäiselle hakijalle, vaan haluaisin saada sen sellaiseen kotiin ettei se joutuisi kiertoon samantien jos ei juoksekaan kunnolla. Ja ravivarsalle ei tuollaisia koteja välttämättä ole montaa tarjolla.

Sippe ja Jussi muuttavat sitten kuun vaihteessa Tuulokseen, kun meidän vuokralaisemme ovat Sipsin uudet omistajat, ja varsallekin on tulossa sinne todennäköisesti seuraa. Se tarkoittaa että näen niitä harvemmin, onneksi tiedän että siellä on hyvä hoito ja että Jussia käsitellään varmasti paljon. Mahtaa tulla järkyttävät vieroitusoireet hevosista, kun nyt olen Miikun kanssa tehnyt niin paljon, ja sitten yhtäkkiä käynkin tallilla vain sillointällöin... Huoh.

No, ajattelin että jahka olen toipunut leikkauksesta (kolmas raskaus ja molemmat edelliset leikattu, joten tämäkin leikataan) niin menen sitten vaikka tunneille, ja otan sitten Dannyn kotiin kun liisaus päättyy vuodenvaihteessa 2011. Jospa sitten pääsen vihdoin valmentautumaan ja kokeilemaan jotain pikku kisojakin. Mutta nämä suunnitelmat nyt on kaukaisia vielä, koskaan ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan.