IRC-Galleria

Selasin vanhoja valokuvia ja niitä oli ihan helvetisti enemmän kuin muistinkaan. Poimin parhaita paloja ja iskin galleriaan että voi näytellä sukulaisille ja frendeille.

Pakko joskus organisoida noi kuvat, niitä oli varmaan ainakin 3000+.

Onneksi on ensi torstaiksi vihdoin se MRI-kuvaus varattu ja ensi sunnuntaina saan kuvista diagnoosin/analyysin lääkäriltä joka lukeutuu maan johtaviin ortopedeihin. Pelkään ihan helvetisti että diagnoosi on se että leikkausta tarvitaan.

Päätin alkaa ottaa rumputunteja. Jenkeissä kaveri joka soittanut 30+ vuotta opetti pari perusjuttua ja sanoi että mulla on jonkin verran luonnonlahjakkuutta. Olis vaan pitänyt alottaa sillon joskus 12-14 vuotiaana kun sitä oikeasti halusi, mutta mutsi vastusti ankarasti. (Miksi vitussa? Naapurissa oli piano, niin miksei meillä olisi voinut olla rummut, häh? Kysyn vaan?)

Ilmeisesti olen lukenut liikaa ydinfysiikasta, tai sitten kirja oli vain heikko, mutta DeGrootin The Bomb haiskahti alusta asti triviaalilta historiankirjalta Harvardin historianopiskelijoille joita ei in-depth aiheen fysiikka tai tarkemmat detaljit kiinnosta. Lisäksi kirja oli viljelty täpötäyteen DeGrootin omia subjektiivisia vasemmistolaisia näkemyksiä aiheesta joka teki siitä välillä huvittavan ja välillä kuvottavan luettavan - joka tapauksessa hän ylitti ihan liian monta kertaa objektiivisuuden rajan että tätä voisi sanoa edes hyväksi historiankirjaksi.

Termistökin tuntui olevan aivan hukassa kun loppuluvuissa puhuttiin "the Cruise and the Trident missile systems" toistuvasti aivan kuten "Cruise missile" olisi ollut asejärjestelmän nimi. Itseasiassahan niitä oli ALCM (Air Launched Cruise Missile) ja sitten Tomahawkit jotka myös maatukikohtiin soveltuvia. Trident osui sentään nappiin ohjusjärjestelmän nimenä.

Luin referenssiluettelon piruuttani läpi, mitä en yleensä jaksa tehdä, ja 35+% referensseistä oli Richard Rhodesin erinomaisiin "The Making Of the Atomic Bomb" ja "The Dark Sun" kirjoihin (joita todella suosittelen sellaisille jotka haluavat aiheesta objektiivisen ja syvälti fysiikantutkimukseen porautuvan kuvan) Loput oli Sakharovin muistelmia ja sekalaisia Internet-referenssejä ja Edward Tellerin elämänkerran referenssejä (vaikka DeGroot loukkasi juuri Telleriä kaikista törkeiten tässä kirjassaan omilla subjektiivisilla näkemyksillään.) Tellerin elämänkerta on myös erittäin hyvä luettava. Jos lukee Rhodesinsa ja Tellerinsä niin tämä kirja onkin oikeastaan jo täysin turha.

Turha kirja siis kun olen lukenut yli 60+% referenssikirjoista jo kerran tai useamman kerran aikaisemmin. Sopiva tiivistelmä kevyen historian harrastajille joita ei kiinnosta aiheen yksityiskohdat tai välttämättä edes korrektit detaljit niin paljoa.

Nyt jonkun muun kirjan kimppuun..