IRC-Galleria

GolffiaLauantai 28.07.2007 00:09

Pojan monta päivää odotettu "ihmeparantuminen" alkoi vihdoin tänään. Olin taas töissä edellispäivän sairaalassahengailun jälkeen. Raportoin irkissä miehelleni, että olin soitellut Kelaan ja kysellyt sairaan lapsen hoitotuesta. Mies vastasi: "sairas lapsi golffaa pihalla". Tuli kiire kotiin katsomaan, ja totta se oli - poika oli just tullut sisään lepäilemään, mutta suostui näytösluontoisesti golffaamaan vähän lisää. Käveli itse pihalle, horjahdellen tosin, asetteli tiin ja rupesi lyömään (vasurilla kun oikea käsi kanyylipaketissa). Pelaili pariin otteeseen, ja aika pitkäänkin, vähän horjuen mutta touhukkaana. Oli varmaan elämäni paras vitosen sijoitus se löytökorista poimittu lasten golf-setti, kun sillä sai potilaan vihdoin pystyyn!

Osa päivästä meni toki edelleen maaten ("kanna miut" kuului moneen otteeseen), mutta kahden viikon makailun jälkeen on selvä, ettei kunto ole heti ihan huipussaan. Syvä helpotuksen huokaus - poika taitaa sittenkin toipua, jopa koulun alkuun mennessä. Lääkitys jatkuu vielä, ja tipalla - kammottavaa litkulääkettä ei uskalla ajatellakaan. Sairaalassaramppaus ei siis ole ihan vielä ohi, mutta se on pientä... Tässä kerkesi jo pelätä ties kuinka pitkää kuntoutusta, ja pahimmillaan sitä, että huimaus on pysyvä vaurio...

Ja PS. Siihen, että hieno golf-setti tarttui "halavalla" käteeni, saattoi ihan aavistuksen vaikuttaa uusi yleispositiivinen asenteeni lajiin, jota en ole koskaan edes kokeillut (jos ei yksittäisiä mini-golf-kierroksia lasketa). Ja se asennemuutos on tietysti seurausta siitä, että Pete Seppälä on golf-pro ja -opettaja. Enhän mie toki henkilöä silti palvo, vaan vain ja ainoastaan musiikkia ;)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.