IRC-Galleria

Heräsin noin puoli viideltä enkä enää saanut unta, koska tulin tosi levottomaksi. Näin unta Pohjois-Koreasta ja herättyäni tunsin, kuinka haluan jonnekin kauas kauas pois. En välttämättä Pohjois-Koreaan, se ei edes ole ensimmäisten paikkojen joukossa, minne haluaisin mennä, mutta kunhan jonnekin KAUAS. Vaikkapa Afrikkaan tai Etelänavalle.

Aloin muistella menneitä matkoja ja masennuin vielä enemmän. Musta tuntuu, että silloin kun mä en ole matkustelemassa, mun elämä junnaa paikallaan. Miksi mun pitää rämpiä jossain Kambodzhan viidakoissa, jotta voisin olla edes hetkellisesti onnellinen? Ehkä mulla ei nyt oo ollut naista liian pitkään. Vaikka ei se sitäkään ole. Nyt kun ajattelen, kumman valitsisin - tytön vai mahdollisuuden lähteä kunnon reissuun, se taitaa olla jälkimmäinen. Mutta hei, voihan se olla molemmatkin! Mutta se ei ehkä olisi sama kuin yksin tai jätkäkavereiden kanssa. Olen nähnyt niitä tyttöystävän kanssa matkustelevia. Riippuu tietenkin yksilöllisesti ihmisistä ennen kaikkea, mutta musta se on poikkeuksetta näyttänyt siltä, kuin he olisivat enemmän toisissaan kuin siellä paikassa.

Kesällä menen Japaniin, mutta siihen on, huoh, monta kuukautta aikaa. Japanissa en olekaan koskaan käynyt, siitä tulee varmasti ihan hyvä fiksi taas vähäksi aikaa. Mutta mitä mä todella todella haluaisin, olisi lähteä kiertomatkalle jonnekin Etelä-Aasiaan sinne, missä en ole käynyt. Ehkä seuraavana kesänä sitten. Vittu silloin pitäis taas mennä armeijaan, voiskohan sitä taas lykätä...