IRC-Galleria

On se niin julmaaPerjantai 26.12.2008 20:16

Ammattitauti, vaikka onkin typerää ja suurin virhe (ainakin Waltarin mukaan) luulla olevansa jotakin vielä tässä vaiheessa elämää.

Se on vähän kuin unimaailmassa. Asiat järjestäytyvät uudelleen ja synnyttävät erikoisia lauseita lammasvihon sivuille. Paistinpannu lahjapöydältä, sisäelimet ja julma kuolema kirjasta jota luen, tyhjä masentava huone krääsätyöhuoneen herättämästä kammotuksesta ja vaaleanruskeat seinät jostain hatusta, koska "valkoinen huone" kuulostaisi niin vitun ääliöltä. Vähän samalla tapaa kuin nurkkapöytä ja synkkä ja myrskyinen yö. Ja Fred maailman huonoimmasta Harry Potterista, jota olen lukenut viimeisen puoli vuotta. Tosin eihän Georgen veli Fred ole mielikuvitusystävä, eikä hän ole peukaloton, mutta kuitenkin sieltä se nimi änkeytyi alitajuntaani.

JouluLOMA?Maanantai 22.12.2008 20:01

Siivooppas kaks taloa ja paketois tosta 50 lahjaa ja keitäs mummun kanssa ohrankryynivelliä ja rusinasoppaa ja lähetääs nyt vähän kaheks tunniks ajelulle tekemään kiusallisia kymmenen minuutin vierailuja "ei kyllä meidän täytyy nyt jatkaa kierrosta."

Ja huomenna sit neljäks tunniks kauppaan pakkaamaan!
Kyllä sä illalla kerkeät ne omat lahjas paketoida ja huonees siivota ja korttis askarrella.

HUOH.

Joko saa huutaa?Keskiviikko 17.12.2008 15:24

- Hyi kauheeta Marianna ku sä kirjotat kamalia juttuja!
- Tulee mieleen joku Stephen King.
- Stephen King! Niin just! Just niin karmivaa. Siinä missä se oli kanssa selitettiin yksityiskohtasesti mitä ne söi ja miten ne sen valmisti. Mitä onks tääki joku kamala? Eihän näitä voi edes lukea! Hei hyi kauheeta! Mistä sä noita vaikutteita oikein revit? Luetko sä kauheesti kauhua?
-- Öö en mä oo lukenu yhtää kauhua ja katon yhen kauhuleffan kahessa vuodessa ku alan pelätä niin paljon.

- Kyllä sä kirjailija olet, ei siitä pääse mihinkään. Sulla on ihan selvästi oma tyyli. Niinku joku - emmä ees tiiä.

Istun vain säilykepurkissaLauantai 13.12.2008 02:23

Miten niin talo on täynnä pokerinpelaajia, Santeri on Porissa ja minä istun vauvapyjama päällä piirtämässä Muumeja muistipelikorteista?

Jyväskylä ei varmaan ole ihminen. Ei sellasta ihmistä voi olla olemassa. Sen on pakko olla hullu nero. Paitsi ettei se luule olevansa nero, eikä sitä pidetä hulluna vaan se myöntää olevansa. Ehkä minä vain olen liian idiootti ymmärtääkseni tosiasioita. Että se on oikeasti ihan kuin kuka tahansa, mutta minä vain luulen jotain muuta.

Aloin itkemään kun Anakin joutui jättämään äitinsä Tatooineen. Tosin aloin itkemään myös kun maito oli loppu, kun en osannut tanssia, kun netti ei toiminut, kun Santeri ei vastannut puhelimeen, kun minulla oli kylmä ja kun Juhani (Tummien Perhosten Kodissa) tuhosi silkkiperhosen koteloita.

elämä on vaikeaa kun ei saa kiroillaMaanantai 01.12.2008 16:17

Mulla on käsittämättömän hauskaa. Taas. Ollut koko päivän. Ja eilen.

Kyllä elämä on helppoa kun ei tarvitse mp3-soitinta kuunnellakseen musiikkia. Pelkät napit korvissa kuulin ainakin Mars Voltaa, Radioheadia, Massive Attackia ja Placeboa. Siis napit, joiden johto päättyy taskuun, johtoon, joka ei pääty mihinkään soittimeen. Koska soitin oli lapasessa, eikä sinne mennyt mitään johtoja.

Mä en tule koskaan ikinä menemään Big Brotheriin.

marianna on idioottiKeskiviikko 19.11.2008 19:28

otsikko kertoo kaiken.

-Maanantai 27.10.2008 19:04

Hassua, että hotellin seitsemännen kerroksen ikkunalaudalla istuessa hyvää musiikkia kuunnellessa minulle tulee mieleen kirjoittaa esitteiden seasta napattuun muistilehtioon S-Marketin takana makaavasta jäniksen raadosta. Toivottavasti lehtiöön jäi painojälkiä ja huoneeseen majoittuu seuraavaksi joku tarkkasilmäinen ja utelias. Haluaisin nähdä hänen ilmeensä, kun hän pahaa aavistamatta näkeekin kauppalistan sijaan kuvauksen verisistä korvista ja nyljetystä nahasta.

Vaikka olen pelästynyt raatoa jo kaksi kertaa, ja on melko surullistakin nähdä moinen tapaus, oli se kuitenkin melko konkreettinen tapa todistaa minulle, että täällä on jotain kettuja tai susia. Tätä tietoa nimittäin tarvitsen kun saan hyvän päähänpiston lähteä yöllä lenkille pilkkopimeälle puoliksi metsän joukossa kulkevalle hiekkatielle. Mikä voikaan olla parempi yllyke juoksemiselle kuin verinen rusakko verkkokalvoilla ja mielikuva verenhimoisesta sudesta, joka hyvin mielellään maistaisi jalkaani mikäli pysähtyisin hengittämään rappiollisuudesta taantuneilla keuhkoillani.

Oskar Matzerath on uusi paras ystäväni. Pidän hänestä ainakin nyt kun hän on silmissäni vielä lapsi, se nerokas kolmevuotias, joka hyppäsi kellarin rappusilta.

Onneksi minut on myrkytetty. On hienoa omistaa syy laiskottelulle. Tosin olonikin on niin myrkytetty, etten mielellään mitään tekisikään. Edes katsoisi televisiota.

Ah taiteiluKeskiviikko 08.10.2008 22:58

Päiväni piristyi ehkä tuhat astetta, kun luin kymmenen rivin analyysin, joka alkoi kehulla ja päättyi kehuun. Ja viisi tähteä viidestä!
Musta tulee sit vielä kuuluisakuuluisa kirjailija!

Ja pakkohan on, onhan mulla jo sovittu tapaaminen "huipulla". Kilistellään shamppanjalaseja ja sillee.

Huippua.

Ei puhuta enää kaupungeista nimilläKeskiviikko 08.10.2008 00:24

Heräsin maanantaiaamuyöllä siihen, ettei huoneessani mahtunut hengittämään ja vastoin yleistä saamattomuuttani sisustin heti iltapäivällä koko huoneen uudestaan ja nyt lattialla mahtuisi nukkumaan ainakin 10 ihmistä entisen nollan sijaan. Joten siellä mahtuu hengittämäänkin. Kuinka ihanaa ja vapauttavaa.

Tilasin melkein tänään syyslomamatkan, matkakumppani tehköön lopullisen päätöksen. Ja maksakoon, tietenkin.
Haluan taas ison kaupungin yöhön käymään vilkasta keskustelua yhden kuohuviinilasin voimalla. Haluan katsella niitä ihmisiä ja nauraa kun kaikki on niin ihanaa ja täydellistä. Koska siellä kaikki aina on.

Pitkä matikka <3Keskiviikko 01.10.2008 18:35

Olen jo kolme kertaa alkanut opiskella huomiseen kokeeseen. Kaava on tämä: luen 5 sekuntia teoriaa, luen harjoitustehtävän, tuijotan tehtävää 2 sekuntia ja luovutan.
Hyvin menee koe. Tulisko joku lukemaan mulle ne tehtävät ääneen, kun ei tahdo löytyä motivaatiota edes siihen.

Tupakkakin on niin pahasta. Mutta silti mun kädet haisee siltä. Ja huulet maistuu.

Pahapaha ihminen. Jyväskyläkään ei enää pidä musta. Tai sitten joku muu. Mutta olen melko varma, että syyllinen on nimenomaan neiti J.
Syyllinen "mitä tein väärin" -olooni.

Mutta onneks kunnianhimoa on. Ja kyniä.