IRC-Galleria

Eilen oli kiva päivä. Tai no alku-iltaan saakka. Heräsin tosin aamulla kauheessa krapulassa enkä siks pystynyt käyttämään Pipsaa ku pienellä pissa-lenkillä pihalla. Kiduin sitten sängyssä klo 12.00 asti. Sitten otin itseäni niskasta kiinni ja päätin lähteä Pipsan kanssa tossa vieressä olevaan isoon koira-aitaukseen. Pipsa ei kyllä yksin siellä oikein osaa pitää hauskaa mutta ajattelin että jos heitän sille vähän aikaa vaikka keppiä.

Mentiin sitten tarhaan. Päädyttiin sitten samaan aitaukseen kahden vinttarin kanssa. Naapuritarhassa oli vihainen saku joka huusi koko ajan. Pipsaa pelotti se eikä se uskaltanut leikkiä. Sit se saku onneks lähti ja paikalle tuli pariskunta springerin ja tollerin kanssa. Oli muuten kaunein tolleri ikinä<33 Sillon Pipsakin alkoi jo riemastua. Sitten joukkoon liittyi vielä 6kk vanha saku-poika, nuori tolleri-tyttö, parson-tyttö ja pieni amerikan kettutterrieri-neiti. Jälkimmäinen oli ihan vauva<3 Koiria oli siis yhdeksän kipaletta ja lauma toimi kuin unelma. Ei ollut mitään riitaa mistään vaikka suurin osa oli poikia. Ja Pipsalla oli aivan järjettömän hauskaa. Se pärjäsi hienosti vaikka melkein kaikki oli viisi kertaa sen kokoisia.

Käsittämättömän hyvä olo tuli itselle kun näki että oma kulta on niin onnellinen<3 Toivottavasti osutaan samalla porukalla vielä uudestaan joskus sinne. Se terrieri-vauva Roxy oli syötävän suloinen, teki mieli laittaa se taskuun :D

Kun mentiin kotiin niin Pipsa oli ihan väsynyt. Ja jäässä. Kun se kastui siellä tarhassa kokonaan. Se söi ruokansa ja tuli sitten syliin tärisemään. Menin sen kanssa peiton alle ja yritin lämmittää pientä. Kaksi tuntia me oltiin siinä, sitten Pipsa lakkas tärisemästä. Mutta oli sillä kyllä kivaa. Ja mun krapulakin jäi sinne jonnekkin tarhan ulkopuolelle xD

No joo sitten jossain neljän aikaan kun Iippu heräsi ajattelin ruveta naksuttamaan sen kanssa. Opeteltiin sivulle tuloa ja seuraamista. Pipsa oppi molemmat nopeasti, mutta sitten piti keskeyttää koska taas kerran saatiin huomata miten perkeleen onnettomuus-altis mä olen.. Kompastuin sitten Pipsan papu-säkkiin ja kaaduin päin sänkyäni silleen että se sängyn kulma tärähti rintakehään. Sattui niin helvetisti ja en saanut henkeä, eka ajatus oli että nyt puhkes keuhko. Sitten sairaalaan ja röntgeniin. Rintalastassa murtuma. Jee. Puhuminen sattuu, samoin yskiminen, haukottelu, hengittäminen, nauraminen.. Perkeleen perkele.. Mutta koira oppi sentään seuraamaan xD

Tupakat loppui mutta ihan hyvä koska tupakointikin sattuu tällä hetkellä. Mä olen todellakin kävelevä katastrofi. Mutta onneksi satutan aina vaan itseni enkä ketään muuta :D Kyllä tää tästä, onneks yksi murtunut kylkiluu ehti parantua ennenku hajoitin lisää luustoani. Ja nyt kun tässä valitetaan niin todettakoon vielä että närästää ihan vitusti eikä nuo typerät samarinit auta >:(

Henniä ikävä<3 Jennaa ikävä<3 Tahtoo Lappeenrantaan<3