IRC-Galleria

selin hiilikasaan seison,
sisään katselen
ja mietin
sitä mitä ole en

kaiken tiedät, teet ja osaat
minua paremmin
niin minä luulen ja pahoin epäilen
te ette minua, vaan minä teitä tarvitsen

aavistin, etten koskaan
en ikinä, milloinkaan
minä pysty
tämän parempaan

kaiken sen, minkä täällä
lapset, minä teille tein
neuvoja annoin
ja suojelin
en korjata voi, mitä tuhosin

hiuksesi
kampaan kauniiksi
taakse korvasi
tämän kerran viimeisen

yllesi
talvitakkisi
kylmän suojaksi
autan kerran viimeisen

silmäni mä suljen,
teidät aikuisina nään
onko hyvä, että tänne jään?

jos kaikki onkin harhaa,
unikuvaa vaan
olenhan lapsi
kahden vanhemman
joilla lasta ei saisi olla ollenkaan

hiuksesi
kampaan kauniiksi
taakse korvasi
tämän kerran viimeisen

yllesi
talvitakkisi
kylmän suojaksi
autan kerran viimeisen

rakas lapseni
kulje kanssani
vielä hetken viimeisen

anna anteeksi,
olen vaivaksi...
en ole pitkään aikaan
ollut enää oma itseni




Joka yö tässä ruumiissa
Istun elinkautista
Siitä, mitä en ole tehnyt
Tässä täytäntöönpanossa
Vartija on minussa
Kukaan ei oikeutta käynyt
Kalastan sanoja
Kuolleesta virrasta
Kukaan ei vapauta
Sellaista vankia
Jonka ovi ei ole lukossa

Joka yö tässä ruumiissa
Todistetaan valalla
Siitä, mitä kukaan ei nähnyt
Tässä istuntosalissa
Syyttäjä on minussa
Valamies omatuntonsa myynyt
Pelkojen kolonna
Viivyttää aamua
Kukaan ei puolusta
Sellaista vankia
Jonka ovi ei ole lukossa

Joka yö tässä ruumiissa
kidutetaan vankia
Joka rikostaan ei ole tiennyt
Tässä rangaistusmuodossa
Tuomari on minussa
Ulkopuolelle oikeus jäänyt
Odotan kauhulla
Laukausten kaikua
Kukaan ei armahda
Sellaista vankia
Jonka ovi ei ole lukossa



Vielä ole ei selvinnyt, miksi
Lapaseni roikkuu alla hihansuun
Lailla niiden hakaneulojen
Jotka kiinnittävät heijastimen
Viereen lapaluun
Jokin ajaa minut sängystä ylös
Vaikka täydenkuun aika
Mennyt on menojaan
Ja sydän hakkaa
Kuinka se jaksaa
Viedä sinne missä aamu tekee tuloaan

Miksi seison selkä menosuuntaan
Elämäni liukuhihnalla
Ja kun katson sitä, mistä tulin
Niin muistelen usein pahalla
Mietin mitä ilman jään
Mitä häpesin ja kenet petin
Miksen iloitse siitä, mitä sain
Miksi aina suren: tuonkin menetin

Vielä ole ei selvinnyt, miksi
Lapaseni roikkuu alla hihansuun
Lailla niiden hakaneulojen
Jotka kiinnittävät heijastimen
Viereen lapaluun
Mutta olen kyllin vanha lukemaan
Kuolinilmoitukset sarjakuvien sijaan
Aina en tiedä, mistä minä pidän
Mutta taatusti tiedän, mitä minä vihaan

Sinun täytyy tietää
Mitä vihata
Sinun täytyy tietää
Ketä totella



pienen järven rannalla
kauan sitten kadonneena
seisoo mökki yksinäinen
talo kaikkein kovimman

marssii omalla maallaan
omat saappaat jaloissaan
ne ei kivissä kompuroi
vaan potkaisee ne pois

nyt on mies!

suureen hetkeen valmiina
puoli pulloa nauttineena
päänsä painaa tuvan nurkkaan
hohtimet hoitavat hamuaa

järki lähtee, ääni jää
veri täyttää nielun, suun
kyllä mies kivun kestää
mutta ei häpeää

nyt on mies!

aamuisin herätessäni evästän itseni päivään
kertaamalla mielessäni kaikki ne asiat,
joissa olen elämässäni epäonnistunut,
ja kaikki ne mahdollisuudet,
jotka olen jättänyt käyttämättä

te ette tiedä mitään
minä tiedän kaiken
tukeanne en tarvitse
apuanne en kaipaa

itse oman hautani kaivan
viereen kiven komeimman
itse oman ristini kannan
sen viimeisen matkan pahimman

nyt on mies!





Sinä päivän kaikki muuttui
Kummalliseksi jotakin tapahtui
Ote lipesi
Joku näki unessa siivet
Viimeisen enkelin
Jokin nousi taivaalle
Ja taivas tummeni

Nyt on satanut puoli vuotta
Ei sateelle loppua näy
On lämmintä
Silti palelee
Jäät sulaneet heikoiksi
Ja sitten vedeksi
Maa alkanut peittyä
Meri höyrytä

Mitä helvettiä nyt tehdään, pian vedellä peittyy maa
Ei arkkipaikkaa etukortilla varattua saa
Eikö löydy markkinamiehiä meitä pelastamaan
Mitä helvettiä nyt tehdään, pian vedellä peittyy maa

Kevätpäivä kauan sitten
Jonkun toukokuun
Seison vanhassa
Valokuvassa
Seison saappaat jaloissa
Auringonpaisteessa
Piha on nyt pohjaa
Ja saappaat hukassa

Nyt pellot niin märkiä
Eivät edes lapset kasva
Jäivät pieniksi
Kutistuivat pois
Ja jos on hiljaa kuulee
Veden nousevan
Se on täällä kohta
olen laskenut

Mitä helvettiä nyt tehdään, pian vedellä peittyy maa
Ei arkkipaikkaa etukortilla varattua saa
Eikö löydy markkinamiehiä meitä pelastamaan
Mitä helvettiä nyt tehdään, pian vedellä peittyy maa



I have often told you stories
About the way
I lived the life of a drifter
Waiting for the day
When Id take your hand
And sing you songs
Then maybe you would say
Come lay with me love me
And I would surely stay

But I feel Im growing older
And the songs that I have sung
Echo in the distance
Like the sound
Of a windmill goin round
I guess Ill always be
A soldier of fortune

Many times Ive been a traveller
I looked for something new
In days of old
When nights were cold
I wandered without you
But those days I thougt my eyes
Had seen you standing near
Though blindness is confusing
It shows that youre not here

Now I feel Im growing older
And the songs that I have sung
Echo in the distance
Like the sound
Of a windmill goin round
I guess Ill always be
A soldier of fortune
Yes, I can hear the sound
Of a windmill goin round
I guess Ill always be
A soldier of fortune


Hey you, out there in the cold
Getting lonely, getting old
Can you feel me?
Hey you, standing in the aisles
With itchy feet and fading smiles
Can you feel me?
Hey you, dont help them to bury the light
Dont give in without a fight.

Hey you, out there on your own
Sitting naked by the phone
Would you touch me?
Hey you, with you ear against the wall
Waiting for someone to call out
Would you touch me?
Hey you, would you help me to carry the stone?
Open your heart, Im coming home.

But it was only fantasy.
The wall was too high,
As you can see.
No matter how he tried,
He could not break free.
And the worms ate into his brain.

Hey you, standing in the road
Always doing what youre told,
Can you help me?
Hey you, out there beyond the wall,
Breaking bottles in the hall,
Can you help me?
Hey you, dont tell me theres no hope at all
Together we stand, divided we fall.