IRC-Galleria

Mikä vimma muhun iski taas eilen?

Kesken painotekniikan luennon alko tekemään ihan hirveästi mieli viinaa. Kukaan koulukavereista ei tahtonut lähteä "yksille", mutta onneksi kaveri pyysi minua palauttamaan 2 vuotta lainassa olleen Chopper:in ja tapaamaan Toverissa. Kittasin punikkeja ja fisusnapseja, ja päädyin loppuillasta vaihtamaan puhelinnumeroita ja lupaamaan lähtemään lounaalle unkarilaisen yliopisto-opiskelijan kanssa.

Hammaslääkäri krapulassa oli yllättävän iisiä. 2 paikkaa eikä edes vihlonut.

Täytyy olla silti varovainen tuon viikkojuopottelun kanssa, nyt duunissa taas tärisyttää ja huimaa.

Pandora.com ei toimi, perkele!

Päivän lainaus:
"I've always been afraid I was going to tap the world on the shoulder for 20 years and when it finally turned around, I was going to forget what I had to say."
- Tom Waits

- A

Aurinko paistaa, olen myöhässä töistä ja korvalapuista jytää suomalainen action jazz. Hitto ku hammond-soundi kuulostaa hyvältä.

Lääkitykseni ja mielestäni onnistunut lopputulos Cannes Lions Young Creatives-skabassa antoivat minulle tarpeeksi voimia lähteä bilettämään lauantaina. Mietteitä viikonlopulta:

- Itämeri näyttää rukoilevalta figuurilta
- Kalja maistuu paskalta ilman tupakkaa
- Kuudes Linja on ihan tykki
- Kuudes Linja ja elektrosetti on vielä tykimpää

Harkitsin jo hetken aikaa tupakkakatkoa viikonloppuna, kun olin päässyt kovaan vauhtiin taudin myötä. Nyt oon polttanu jo neljä tupakkaa. Ei taida natsaa.

The Doors rokkaa. Hammond kuulostaa vieläkin hyvältä.

Päivän quootti:
"Clothes make the man. Naked people have little or no influence on society."
- Mark Twain

- A

Neljättä päivää kestäneen piinan syy selvisi tänään perhetutun lääkärin, Lefan, diagnoosiin. Angiina. Mutista piipitin kiitoksen sanat kun Lefa kirjoitti antibiootti- ja kipu&tulehduslääkereseptin, voimia ei ollut puhua sillä en ollut syönyt runsaaseen vuorokauteen juuri mitään kurkkukivusta johtuen.

Perkeleen nielurisat. Pitänee leikata pois.

Alle kahden tunnin päästä julkaistaan Cannes Lions Young Creatives-skaban tehtävä, ja olen vieläkin osallistumassa. Mennään sitten huomenna tosi freesin näkösinä mutisemaan ja köhimään limaa M&M:n toimittajille, kun tahtovat kuulemma meitä haastatellakin.

Ei piru, pitäiskö sittenkin vaan vedota henkisesti ja fyysisesti alentuneeseen tilaani, irtisanoutua skabasta ja pelata koko viikonloppu putkeen LucasArtsin klassikoita. Samperi, nyt ne piru ja enkeli mun olkapäillä ottaa kovaa erää. Saa nähä kuka voittaa.

Modernin lääketieteen saavutuksia ylistäen,

- A

On perseestä herätä kurkku niin kipeenä että suussa on koko ajan x määrä limaa & kuolaa, koska nieleminen sattuu niin paljon että sitä välttää koko ajan.

Tänään ei kuulu muuta kuin tasaista vitutusta.

Bafucinit auttavat. Hieman.

- A

1. Neuroottiset sormet
Hermostuneena/mietteliäänä alan yleensä naputtamaan etusormella peukkuani tai piirtämään jollain sormella toistuvaa kuviota. Olen erityisen mieltynyt ikuisuus-symboliin(?). Monet myös luulevat minun pureskelevan kynsiäni, mutta tosiasiassa naputan yläetu-hampaitani.

2. Kahviloiden tuhkakupit
Saapuessani kahvilan pöytään putsaan yleensä itse tuhkakuppia ympäröivän alueen, jos se on tuhkattu huolimattomien karistelijoiden toimesta. Jatkan tätä koko sen ajan kun istun kahvilla. Ärsyynnyn jos joku karistaa ohi tai muuten vain piittaamattomasti.

3. Pizzan syönti
Pizzan syönti on minulle omanlainen rituaali. Ensinnäkin ainoa tapa leikata pizza on kuuteen palaan, mikään muu lukumäärä ei kelpaa pizzan koosta riippumatta. Seuraavaksi paloittelen 3 palasta 4-6 pienemmän palasen kokoisiksi napostelupaloiksi, syön keskipalat ja säästän reunat viimeiseksi. Joka kerralla ennen kun leikkaan veitsellä mitään, minun on pyöräytettävä haarukkaa kierros kädessäni, enkä voi tälle mitään. Se vain tuntuu luontevalta. Syön palat lopulta nostamalla ne veitsellä suuhuni.

4. Korvatoppsit
Nautin suunnattomasti korvieni puhdistamisesta toppseilla ja teen tämän n. 2-5 kertaa viikossa. Kuulossani tai vaikunerityksessäni ei ole vikaa, mutta ilmeisesti sisäkorvani on vain herkkä kosketukselle.

5. Hollywood-syndrooma
Joutuessani minulle uuteen ja/tai vieraaseen tilanteeseen, johon minun on vaikea suhtautua, yritän muistaa näkemistäni elokuvista kohtauksen joka muistuttaa tätä. Saan tyydytystä kun pääsen letkauttamaan ulkomuistista one-linerin vaikka se ei liittyisi asiaan mitenkään tai kukaan ei ymmärtäisi minua.