IRC-Galleria

Nyt on kulunut kaksi viikkoa taala Mpigissa, mika ei niin landea oo kuitenkaan kun nettiin paase ja melkein kaikkea sita taaltakin saa ostettua. Viime viikolla kaytiin vahan tutustumassa terveyskeskuksen osastoihin ja yritettiin paasta sisalle paikalliseen elaman menoon. Itse sairastin yhden paivan kuumeen ja seuraavan paivan vietin majatalolla, malaria testikin tehtiin, mut ei ollu! Luentojakin meille piti nama ns. laakarit eli Clinical officerit (eivat viela laakareita) HIVista ja malariasta. Perjantaina laksimme aikaisin Enteben lauttarantaan, josta lautta vei Ssese saarille, kesti 3 tuntia. Ssese saarilla, Kalangalassa oli kaunista, majoituimme Kalaya- majataloon, joka toimi n. 20 tyton koulutuspaikkana/kotina. Tytoille opettiin siela cateringia, ompelua jne. Tytot lauloivat, soittivat ja tanssivat meille paljon ja saimme paljon mahtavia muistoja heista. Tuli myos grillattua nahkaa ja nahtya apinalauma tieta ylittamassa.

Tama viikko meni Kibuukan koululla terveystarkastuksia tehdessa, paikallisten terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa. Tarkastimme ylaasteen, secondary schoolin luokat 1-6 ja ala-asteen, primary schoolin 1 ja 7 luokat. Torstaina oltiin taas terveyskeskuksessa HIV/AIDS-klinikan vastaanotolla. Paikalliset eivat oikeen ymmartaneet kuinka HIV/AIDS on meille outo sairaus, koska taala malaria/hiv on melkein jokaisella hoitoon hakeutuvalla. HIV-klinikka toimii maanantaisin ja torstaisin ja on naina paivina tupaten taynna lapsia ja aikuisia. Luentoja oli aliravitsemuksesta,ripulitaudeista ja tuberkuloosista. Perjantaina menimme AIDS-outreachille laheisen kylan tarveyskeskukseen, joka ei kovin poikennut oman terveyskeskuksemme HIV-klinikasta.

Viikonloppua vietetaan nyt ilman opettajaa, joten saadaan olla rennosti. Tanaan patikoimme vastapaisen kukkulan huipulle ja vaikka oli pilvinen saa, olimme aivan hiesta marat kun paasimme ylos asti.

Mielialat on mennyt porukassa ylos ja alas ailahdellen, on valilla hyvin vaikea ymmartaa paikallista hoitokulttuuria ja hoitajan kovuutta ja kylmyytta. Hyvin ollaan kylla asioista puhuttu ja niille sitten naurettukin kun ei aina jaksa niin vakavasti ottaa. Ironista on myos hoitajien oma kasitys siita kuinka ovat jumalan valitsemia, valittuja rakastamaan ja palvelemaan. Todellisuudessa kuitenkin hoitaja on melko mielivaltainen ja tyly. Potilaat taala polvistuvat heidan eteen kirjaimellisesti.

Ei vielakaan tulvia taala eika tauteja liikkeella, joten ei hataa!