IRC-Galleria

Minulle ei pitäisi koskaan luvata ilmaista ruokaa. Työpaikan lounasravintolan täti on luvannut, että saan käydä hakemassa salaatteja ja pitsapaloja ja patonkeja ja ties mitä ihanaa, nam, kun paikka on mennyt kiinni.

Muuten ne menevät roskikseen.




(Välihuomautus [älä lue, jos olet joskus sairastanut jotain sisäelintautia]: ROSKIKSEEN!? Tätä tietoa käsitellessään minun-äitini-manipuloimat aivoni ehtivät toimittaa niin monia laskutoimituksia, joita ei voida nykymatematiikan avulla millään tapaa kutsua edes laskutoimituksiksi, niin monimutkaisia ovat niiden kulut, että työpaikkani palohälytys olisi varmasti lauennut, ellen olisi ennen sitä laskenut hanasta kuuttakymmentä litraa +10 asteista vettä pehmeille kullankeltaisile kiharoilleni. Ruoka plus roskis liittyy läheisesti sisäelinjyrsijöihin.)



Tämä kaikki aiheuttaa minulle kamalasti stressiä.

Ruokalan täti lähtee töistä noin kello 14, jonka jälkeen arvokkaat salaatit jäävät täysin ilman vartiointia. Tämän jälkeen KUKA TAHANSA voisi hakea sieltä salaattia - olettaen tietenkin että he tietävät että niitä saa ottaa. Idioottimaisuuksissani tai heroiineissä menin toissapäivänä lounastauolla paljastamaan kahdelle ihmiselle, mistä sain salaattini. Olisi pitänyt varmaankin eliminoida heidät heti kun tulin taas järkiini.


Minun työpäiväni loppuu kello 16.15 joten aikaa sille, että muut käyvät ryöstämässä MINUN ilmaiset ruokani (mmm, nam, ruokaa), jää yli KAKSI TUNTIA! Siksi minun pitääkin aina säännöllisin väliajoin käydä murisemassa ruokalan ohi kulkeville ihmisille ja käydä korjaamassa sen asentamani kyltin asentoa, jossa lukee "YDINVAARA".



P.S. Ei liity asiaan laikaan mutta Lost-testin mukaan olen Hurley.