IRC-Galleria

Vuonna 2007 "taiteilija" Guillermo Vargas Habacuc otti kadulta kulkukoiran, sitoi koiran taidegalleriaan ja antoi sen nääntyä kuoliaaksi.
Useita päiviä "taiteilija" ja galleriavieraat katsoivat tunteetta tätä "mestariteosta", jonka koiran kuolinkamppailu muodosti. Lopulta koira menehtyi.

Näyttävätkö oheiset kuvat sinusta taiteelta? Mutta tässä ei vielä ole kaikki: arvostettu taidebiennaali Visual Arts Biennial of the Central American on nyt kutsunut taiteilijan tekemään saman julman performanssin uudelleen tämän vuoden biennaaliin.

Auta pysäyttämään tämä taiteen nimissä tehtävä eläinrääkkäys!
Mene jommalle kummalle seuraavista sivuista:

http://www.petitiononline.com/ea6gk/petition-sign.html

tai

http://www.petitiononline.com/13031953/petition.html

ja allekirjoita vetoomus "taideteoksen" pysäyttämiseksi. Allekirjoitus ei luonnollisestikaan maksa mitään ja aikaa siihen kuluu noin minuutti. Googlettamalla "artistin" nimen, voit lukea että tämä on totta.

KUVAT:

http://lesmetamorphoses.unblog.fr/files/2008/03/chienmourant.jpg

http://i128.photobucket.com/albums/p187/gramosworld/blog/dogart.jpg

http://365observations.com/wp-content/uploads/2008/04/dog-art.JPG

muumien suusta:

"Nyt minä tunnen kutsumusta vaaka-asentoon" - Muumipappa
"Miten voi olla jano vaikka on juonut koko yön?" - Muumipeikko
"Jos minä löytäisin jostakin tarpeeksi pienen poikaystävän, niin minäkin olisin kevytmielinen"
- Pikkumyy
"Vakiintunut elämä ei tarjoa minkäänlaista jännitystä" - Pikkumyy
"En ole lihava, olen täyteläinen" - Niiskuneiti
"Nämä pyöreät muodot kiihottavat minua" - Niisku
"Onpas kivaa kun talossamme on joku joka käyttää vaatteita!" - Muumimamma
Muumipeikko:"Niiskuneiti, puske kovemmin."Niiskuneiti: "Äh, uuh, äääh.. ei jaksa...."
"Oletko tosissasi? Aikooko Niisku näyttää meille härvelinsä?" - Muumipeikko
"Niiskun vehkeet toimivat aina." - Niiskuneiti
"Kun minä jysäytän, se ei todellakaan ole mikään kamelin pieru!" - Noita
"Kopeloikaa kaikin mokomin" - Posteljooni
"Lähtisitkö sittenkin minun kanssani, voisin hiukan harjoittaa ruumiinkuntoa?" - Muumipappa
"Kysy Nuuskamuikkuselta, jos sinua niin himottaa!!!!" - PIkkumyy

Tajusin et nyt ollaa jo puolen välin yli menty. Rakausviikkoja 21+5
Olot on onneks parantuneet, mitä nyt kahtena päivänä oon oksentanu taas ku eilen oli mikreenin poikasta ja tänää varmaa kuumuus teki huonon olon :/ Illalla ku on keli viilentyny ni ei mitää oo ollunna. Oottelen vaa sit ku alkaa olee niit 30astet varjoskii päivii et asunko sit suihkus.

Painoki on nyt sen alun 4-5kilon laskun jälkeen tullu takas noin 1,5kiloo. Massukii alkaa olee jo sellanen et näkyy et ootan eikä oo löllö läskien kertymä vaa. Tuntuu jännältä ku makoilee selällää ja tuntee tarkasti pikkusen liikkeit jo. Vielkää niihi en oo kunnol tottunu vaik jo 5viikkoo tuntunu jotenkii. Nyt ollu par viikkoo et päivittäin on pikkusen liikkeet tuntunu. Välillä säikähän iha ku alkaa kunnon showta vetämää mahas :D


Arvailuja saa sit heittää kumpi sielt tulee. Ei haluta ihe viel virallisesti sitä tietää. Saa sit olla yllätys meille <3 Moni veikkaa tyttöö ku nii pitkää on ollu pahat olot ja maha on kuulema niiku tytöl eli levee ja näkys seläst. Tukin kyl tuota mahan muotoo viel voi virallisesti varmistaa ku ekaa ootan ja massaa vanhastakii takaa tuos keskikropas on :D

Töis oon kai jonnekkii heinäkuun puoleen/lopulle väliin asti. Riippuen siit kui maha kasvaa ja estää työnteon. Ainakii kesäkuun oon töissä. 8.5 pitää jutella neuvolassa asiasta tarkemmin et mitä ne miulle suosittelee.

Kovasti ootetaa molemmat et laskettu aika vaa lähenis nopeesti. Viime ultras tul hirvee hinku saaha jo pikkunen sylii ja saaha pikkusen käsi omaan käteen. Onneks saatii 4D kuva ni saa kasvoja kahella :)

Neljävuotiaan Tanelin perheeseen odotettiin perheenlisäystä.
Äiti ja isä juttelivat vauvan nimestä.
Taneliltakin kysyttiin, minkä nimen hän haluaisi antaa.
- Jos se on tyttö, niin Minna, ja jos se on poika, niin Joni.
Hetken perästä tuli vielä varmuuden vuoksi:
- Ja jos se on koira, niin se vois olla Tomi.

*
Kolmi- ja puolivuotias Lilja kertoo mummolleen:
- Mummo, tiedät sä että Miika on poika.
- No mistäs sinä sen tiedät? kiusoittelee mummo.
- Se näytti mulle kikkeliä, vastaa Lilja.
Ja lisää sitten tomerasti:
- Se ei usko, että mä oon tyttö. Siks mä näytän sille huomenna mun korvikset!

*

Nelivuotias Veera oli kylässä tätinsä luona.
Hän katseli, kun tädin mies koikkelehti lökäpöksyisessä pyjamassa.
Hän pani pään kallelleen ja totesi arvostelevasti:
- On se seksi kaukana tuostakin miehestä!

*

Päiväkerhossa luettiin kirjaa maalaistalon eläimistä.
Vastaan tuli uusi sana: siipikarja.
Kerhotäti kysyi lapsilta,
tietääkö kukaan mitä eläimiä siihen kuuluu.
Melko pitkän hiljaisuuden jälkeen Matias vastasi: - Enkeleitä.

*

Matti yritti syödä lihapullia haarukalla, mutta syönti ei vielä oikein sujunut.
Vaikka hän kuinka sohi, lihapullat eivät osuneet haarukkaan.
Viimein isä otti lihapullan haarukkaan ja antoi Matin suuhun.
Matti tokaisi:
- Hyvähän sun on, kun mä jo väsytin sen.

*

Seitsenvuotias Christian kysyy isältä:
- kumpi on parempi, pippeli vai pimppi?
Isä ei löydä sopivaa vastausta,
jolloin nopeajärkinen poika oivaltaa ihan itse:
- Mä kyllä luulen, että pippeli: sillä voi näyttää suuntaa!

http://www.youtube.com/watch?v=Hy3UUO4eFAI

*repes*

luolamiehet <3

Sydämmeni alla kasvaa uusi toivo.
Toivo paremmasta huomisesta.
Kohta koen erillaisen rakkauden, erillaisen siteen <3
Pieni elämä kasva ja vahvistu.
Kohta me kohtaamme, silmästä silmään.

Rakastan sinua jo nyt.

En muista paljoakaan synnyinpaikastani. Siellä oli ahdasta ja pimeää, eivätkä ihmiset koskaan leikkineet kanssamme. Muistan äitini ja hänen pehmeän turkkinsa, mutta hän oli usein sairas ja hyvin laiha. Hänellä oli vain vähän maitoa minulle ja sisaruksilleni. Muistan monien sisaruksieni kuolleen ja kaipaan heitä niin.

Muistan myös päivän, jolloin minut vietiin pois äitini luota. Olin niin surullinen ja peloissani, maitohampaanikin olivat juuri puhjenneet. Minun olisi pitänyt pysyä äitini luona pidempään, mutta hän oli niin sairas. Niin meidät pantiin laatikkoon ja vietiin johonkin outoon paikkaan. Vain me kaksi. Olimme peloissamme ja painauduimme kiinni toisiimme, yksikään ihminen ei silittänyt eikä rakastanut meitä. Niin paljon nähtävää, ääniä ja hajuja! Olemme kaupassa, jossa on paljon erilaisia eläimiä! Jotkut vaakkuvat! Jotkut naukuvat ja toiset piipittävät! Minut on lukittu siskoni kanssa pieneen häkkiin, voin kuulla muiden pentujen ääniä täältä.

Näen ihmisten katselevan minua. Pidän erityisesti "pienistä ihmisistä", lapsista. He näyttävät niin suloisilta ja hauskoilta, ihan kuin he haluaisivat leikkiä kanssani! Kaikki päivät vietämme pienessä häkissämme, joskus ilkeät ihmiset lyövät ikkunaan pelotellakseen meitä. Silloin tällöin meidät viedään ulos ihmisten nähtäväksi. Jotkut ovat helliä mutta toiset satuttavat meitä. Saamme aina kuulla "Ne on niin söpöjä! Tahdon tuollaisen!", mutta koskaan emme pääse kenenkään mukaan.

Siskoni kuoli viime yönä, kun kauppa oli pimeänä. Painoin pääni hänen pehmeälle turkilleen ja tunsin elämän jättävän hänen pienen, laihan ruumiinsa. Olin kuullut ihmisten sanovan, että hän oli sairas ja minutkin pitäisi myydä alennushintaan, että pääsisivät minusta äkkiä eroon. Luulen pehmeän ininäni olleen ainoa (ääni), joka suri häntä kun hänen ruumiinsa aamulla otettiin pois häkistä ja heitettiin roskikseen.

Tänään tuli perhe ja osti minut! Voi onnen päivää! He ovat todella mukava perhe ja he todella, todella halusivat minut! He olivat ostaneet kupin ja ruokaa minulle ja perheen tyttö piti minua hellästi sylissään. Rakastan häntä niin paljon! Tytön äiti ja isä kehuvat minua suloiseksi ja hyväksi pennuksi! Minut nimetään Angeliksi (Enkeliksi). Rakastan nuolla uusia ihmisiäni! Perhe pitää minusta hyvää huolta, he ovat helliä ja rakastavat minua. Hellävaroen he opettavat minulle oikean ja väärän, antavat hyvää ruokaa ja paljon rakkautta. Haluan ainoastaan miellyttää näitä ihania ihmisiä! Rakastan pikku tyttöä ja pidän leikkimisestä hänen kanssaan!

Tänään kävin eläinlääkärillä. Se oli outo paikka ja minua pelotti. Sain pari rokotusta, mutta paras ystäväni, pikku tyttö piti minua hellästi ja sanoi sen olevan OK. Niinpä rentouduin. Eläinlääkäri varmaankin sanoi surullisia sanoja rakkaalle perheelleni, koska he näyttivät kamalan onnettomilta. Kuulin vakavasta lonkkaviasta ja jotain sydämestäni... Kuulin eläinlääkärin sanovan jotain "epämääräisistä kasvattajista" ja siitä, että vanhempiani ei varmaankaan oltu kuvattu. En ymmärtänyt eläinlääkärin puheita, ainoastaan sen, että minua koskee nähdä perheeni näin surullisena. Mutta he silti rakastavat minua ja minäkin rakastan heitä hyvin paljon!

Olen nyt kuusi kuukautta vanha. Siinä missä useimmat muut pennut ovat vankkoja ja riehakkaita, minuun sattuu kauheasti jo pelkkä liikkuminenkin. Kipu ei koskaan hellitä. Minuun sattuu leikkiä ja juosta rakkaan pikku-tyttöni kanssa ja minun on myös vaikea hengittää. Yritän parhaani ollakseni se vahva pentu, mikä minun pitäisi olla, mutta se on niin vaikeaa. Sydämeni särkyy kun näen pikku-tytön niin surullisena ja kuulen Äidin ja Isän sanovan: "nyt on varmaankin aika". Useita kertoja olen käynyt eläinlääkärillä, eivätkä uutiset ole koskaan hyviä. Aina puhutaan synnynnäisistä ongelmista. Haluan vain tuntea lämpimän auringonpaisteen, leikkiä ja helliä perhettäni. Viime yö oli pahin. Kipu on nyt ainainen olotilani, juominenkin koskee.

Yritän nousta, mutta voin ainoastaan inistä kivusta. Minut viedään autoon viimeisen kerran. Kaikki ovat niin surullisia, enkä tiedä miksi. Olenko ollut tuhma? Yritän aina olla hyvä ja rakastettava, mitä olen tehnyt väärin? Voi kun tämä kipu vain menisi pois! Kunpa vain pystyisin pysäyttämään pienen tytön kyyneleet. Yritän nuolla hänen kättään, mutta voin vain valittaa kivusta.

Eläinlääkärin pöytä on kovin kylmä. Minua niin pelottaa. Ihmiset kaikki halaavat minua ja itkevät pehmeään turkkiini. Voin tuntea heidän rakkautensa ja surunsa. Onnistun nuolemaan pehmeästi heidän käsiään. Eläinlääkärikään ei näytä niin pelottavalta tänään. Hän on hellä ja aavistan jonkinlaista helpotusta kivulleni.

Pikku-tyttö pitää minua pehmeästi ja kiitän häntä kaikesta antamastaan rakkaudesta. Tunnen pienen piston etujalassani. Kipu alkaa hellittää ja tunnen rauhan laskeutuvan ylleni. Voin nyt nuolla pehmeästi hänen kättään. Oloni muuttuu nyt unenomaiseksi ja näen äitini ja sisarukseni kaukaisessa vehreässä paikassa. He kertovat minulle ettei siellä ole kipua, ainoastaan rauhaa ja onnellisuutta. Jätän hyvästit perheelleni ainoalla tuntemallani tavalla, pienellä hännän heilautuksella (ja hellällä kuonon tökkäisyllä). Olin toivonut viettäväni monta vuotta heidän kanssaan, mutta niin vain ei ollut tarkoitettu. "Nähkääs", sanoi eläinlääkäri: ”eläinkaupasta ostetut pennut eivät tule kunnon kasvattajilta". Kipu poistuu nyt ja tiedän, että tulee kulumaan monta vuotta kunnes näen rakkaan perheeni uudelleen.

(Tätä tarinaa saa julkaista ja levittää toivoen, että se pysäyttää moraalittomat kasvattajat ja ne jotka kasvattavat pentuja vain rahan eikä rodun parantamisen vuoksi. Copyright 1999 J. Ellis)

1. Anna ihmisille enemmän, kuin he odottavat ja tee se iloisin mielin.
2. Pidä mielessäsi suosikki runosi
3. Älä usko kaikkea mitä kuulet, kuluta kaikki mitä sinulla on tai laiskottele niin paljon, kuin haluat.
4. Kun sanot: "Minä rakastan sinua", tarkoita sitä myös.
5. Kun sanot: "Pyydän anteeksi", katso henkilöä silmiin.
6. Ole kihloissa ainakin 6 kuukautta, ennen kuin menet naimisiin.
7. Usko rakkauteen ensisilmäyksellä.
8. Älä koskaan naura kenenkään unelmille. Ihmisillä, joilla ei ole unelmia, ei ole paljon mitään.
9. Rakasta syvästi ja kiihkeästi. Se voi myös sattua, mutta se on ainoa tapa elää elämää täydellisesti.
10. Riitele oikeudenmukaisesti. Älä nimittele.
11. Älä tuomitse ihmisiä heidän sukulaistensa perusteella tai sen elämän perusteella, johon he ovat syntyneet.
12. Opeta itsesi puhumaan hitaasti mutta ajattelemaan nopeasti.
13. Kun joku kysyy sinulta asiaa, johon et halua vastata, hymyile ja kysy: "Miksi haluat sen tietää?".
14. Muista ottaa huomioon, että suuri rakkaus ja suuret saavutukset tuovat mukanaan myös suuria riskejä.
15. Soita äidillesi.
16. Sano: "Terveydeksi" kun kuulet jonkun aivastavan.
17. Kun häviät, älä kuitenkaan hukkaa häviösi antamaa opetusta.
18. Seuraa kolmea ohjetta: Kunnioita itseäsi, kunnioita muita ihmisiä ja ole vastuussa kaikista toimistasi.
19. Älä anna pienen riidan vahingoittaa hyvää ystävyyttä.
20. Kun huomaat tehneesi virheen, toimi heti sen korjaamiseksi.
21. Hymyile, kun olet vastaamassa puhelimeen. Soittaja kuulee sen äänestäsi.
22. Ota puolisoksesi henkilö, jonka kanssa on ihastuttavaa keskustella. Kun vanhenet, keskustelutaito tulee aina vain tärkeämmäksi.
23. Vietä joskus aikaa yksin.
24. Avaa mielesi muutoksille, mutta älä anna niiden muuttaa omia arvojasi.
25. Muista, että hiljaisuus on joskus paras vastaus.
26. Lue enemmän kirjoja. Televisio ei ole niiden korvike.
27. Elä hyvä ja kunniallinen elämä. Kun tulet vanhaksi ja ajattelet elämääsi taaksepäin, voit nauttia siitä uudelleen.
28. Luota Jumalaan, mutta lukitse silti autosi.
29. Rakastava ilmapiiri kodissasi on elämäsi perusta. Tee kaikkesi luodaksesi rauhallinen ja harmoninen koti.
30. Erimielisyyksissä rakkaittesi kanssa käsittele vain tämänhetkistä tilannetta. Älä nosta esiin menneitä.
31. Älä kuuntele vain sitä, mitä joku sanoo. Kuuntele myös, miksi he sanovat niin.
32. Jaa tietosi. Se tie yltää kuolemattomuuteen.
33. Ole lempeä maailmalle.
34. Rukoile tai mietiskele. Siinä piilee mittaamaton voima.
35. Älä koskaan keskeytä, kun joku imartelee sinua.
36. Hoida omat asiasi.
37. Älä luota kehenkään, joka ei sulje silmiään, kun suutelette.
38. Kerran vuodessa mene paikkaan, jossa et ole ennen käynyt.
39. Jos joskus ansaitset paljon rahaa, käytä se toisten auttamiseen silloin, kun olet vielä elossa. Se on elämän suurimpia ilonaiheita.
40. Muista, että vaikket aina saakaan sitä, mitä haluat, se voi olla joskus ihastuttava onnenpotku.
41. Opettele säännöt, niin opit, miten rikkoa niitä oikein.
42. Muista, että paras suhde on sellainen, jossa rakkautesi toisia kohtaan ylittää omat vaatimuksesi heitä kohtaan.
43. Arvostele menestystäsi sen mukaan, mistä sinun piti luopua saadaksesi menestyksesi.
44. Elä siinä tietoisuudessa, että sinun luonteesi on sinun kohtalosi.
45. Heittäydy yltiöpäisesti rakkauteen

http://www.koivuneva.com/varihoroskooppi.htm

VALKOINEN
Olet erityinen ihminen, myös erikoinen ja jopa eriskummallinen, mutta ehkäpä juuri siksi sinusta niin pidetäänkin. Sinulla on elämässäsi runsaasti unelmia ja tavoitteita. Tulet herkästi mustasukkaiseksi, mutta et kuitenkaan reagoi liian voimakkaasti.



sama sivusto
suoralinkki : http://www.koivuneva.com/kukkaastr.htm

Leskenlehti 5.4. - 2.5.

Leskenlehti on vaatimaton ja itse asiassa varsin mitättömän näköinen kukka. Kuitenkin kaikki huomaavat sen. Samoin on leskenlehti-ihmisten laita, he säteilevät hyvää tuulta ja ilahduttavat läsnäolollaan muita. He tuntevat hyvin itsensä, hyväksyvät virheensä ja ovat siksi muiden mielestä välillä hätkähdyttävänkin avoimia kertoessaan itsestään. Leskenlehti ei pelkää olla seuran keskipisteenä ja on muutenkin mielellään esillä. Leskenlehti-ihmistä on helppo lähestyä ja hänestä saa nopeasti hyvän, luotettavan ystävän. Rönsyilevä ja utelias luonne esiintymishalun yhteydessä johtaa kuitenkin siihen, etteivät kaikki pidä leskenlehdestä. Siksi leskenlehti viihtyy parhaiten kaltaistensa joukossa. Lyhytjänteisyys ja pintapuolisuus ovat leskenlehdelle ominaisia piirteitä ja siksi hän nauttii töistä, joista tulee nopeasti valmista ja joiden tulokset näkyvät kunnolla. Kärsivällisyys on hyve, jota leskenlehden on opeteltava koko elämänsä. Leskenlehdellä on kaksi lähes kokonaan toisistaan poikkeavaa elämää. Alkuvaiheessa (kukkiessaan) se on sirkeä ja näkyvä. Aikuistuessaan leskenlehtipersoona tekee saman kuin nimikkokasvinsakin; vaihtaa luonnetta. Leskenlehti kasvattaa valtavat tummanvihreät lehdet. Leskenlehti-ihminen saattaa aloittaa aikuisiässä uudelleen opinnot, vaihtaa ammattia, muuttaa asumaan maalle tai muuten "vetäytyä" omien suojalehtiensä varjoon. Jos leskenlehti solmii avioliiton nuorena, toimii se parhaiten toisen leskenlehti-ihmisen kanssa. Yhdessä kasvaminen ja muuttuminen lujittaa liittoa vuosien mittaan.

> Hei ystäväin!

> On
> ihana tuntea että on paljon ystäviä. osa teistä on vain sellaisia
> joiden kanssa olen ollut vain puhelinyhteydessä tai tavannut vain
> kerran.

> Ystäviä siltikin!

> Toivottavasti
> tapaamme vielä joskus.
> Ystävyydellä
> jelmiina <3
> Käydessäni
> ensimmäistä vuotta lukiota näin kerran erään luokallani olevan
> pojan kävelevän kotiinsa koulun jälkeen. Hän oli Kalle.
>
> Näytti siltä, että hän kantoi kaikkia oppikirjoja mukanaan. Ajattelin
> itsekseni: "Miksi kukaan kantaa kaikki kirjat kotiinsa perjantaipäivänä?
> "Taitaa olla varsinainen nynny."
> Minulla itselläni oli paljon suunnitelmia viikonlopun varalle,
> pippaloita ja jalkapalloa kavereitten kanssa seuraavana päivänä.
> Niinpä kohautin olkapäitäni ja jatkoin matkaani. Hetken
> päästä näin, kuinka poikalauma juoksi Kallea kohti.
> He törmäsivät häneen tahallaan, sysäsivät kaikki hänen kirjansa
> maahan ja kampittivat hänet niin, että hän kaatui kuraan. Hänen
> silmälasinsa lensivät noin kolmen metrin päähän ruohikkoon. Hän nosti
> päänsä, ja hänen silmänsä olivat hirvittävän surulliset.
>
> Sydämeeni koski. Juoksin Kallen luokse. Hän ryömi ympäriinsä Etsien
> lasejaan, kyynel
> silmissään. Ojentaessani hänelle hänen lasejaan sanoin:
> "Nuo ovat pölkkypäitä. Niille pitäisi antaa elinkautinen."
> Hän katsoi minuun ja sanoi "kiitos", hymyillen leveästi.
> Siitä hymystä paistoi todellinen kiitollisuus.
>
> Autoin Kallea keräämään kirjat maasta ja kysyin, missä hän asui.
> Kävi ilmi, että hän asui lähellä minua, joten kysyin
> häneltä, miksen ollut nähnyt häntä niillä kulmilla aiemmin. Hän
> sanoi käyneensä yksityiskoulua ennen kuin tuli meidän
> luokallemme.
> Ennen en ollut ollut missään tekemisissä yksityiskoulun oppilaan
> kanssa.
> Juttelimme koko kotimatkan ajan ja kannoin osan Kallen
> kirjoista. Hän osoittautui mukavaksi pojaksi.
> Kysyin, halusiko hän pelata jalkapalloa kavereitteni kanssa. Hän
> vastasi myöntävästi. Pyörimme samoissa porukoissa koko
> viikonlopun ajan, ja mitä paremmin opin Kallea tuntemaan, sitä
> enemmän pidin hänestä. Kaverinikin olivat samaa mieltä.
>
> Tuli maanantaiaamu, ja näin Kallen taas valtavan kirjapinonsa
> kanssa. Pysäytin hänet ja sanoin hänelle, että jos hän kantaa noin
> paljon kirjoja mukanaan joka päivä, hän kehittää itselleen mahtavat
> muskelit. Hän vain nauroi ja antoi minulle osan kirjoista.
>
> Seuraavien vuosien aikana Kallesta ja minusta tuli parhaat kaverit.
> Lukion lopulla aloimme suunnitella jatko-opintoja. Kalle päätti mennä
> lukemaan lääketiedettä ja minä valitsin liiketalouden opinnot
> jalkapallostipendin turvin. Opiskelisimme eri paikkakunnilla,
> mutta olin varma, ettei välimatka vaikuttaisi ystävyyteemme mitenkään.
>
> Kalle oli luokkamme priimus. Kiusasin häntä siitä jatkuvasti ja
> nimittelin häntä nynnyksi. Kallen piti pitää puhe koulun päättäjäisissä.
> Olin todella iloinen, ettei Minun tarvinnut nousta korokkeelle puhumaan.
>
> Päättäjäispäivänä näin Kallen, joka näytti komealta. Hän
> oli todellakin päässyt sinuiksi itsensä kanssa kouluvuosinaan.
> Hän oli hyvännäköinen silmälaseissaan, ja hänellä oli paljon enemmän
> tyttökavereita kuin minulla. Kaikki tytöt olivat pihkassa häneen.
> Olin joskus kateellinen.
>
> Tuli se suuri päivä. Saatoin nähdä, että Kalle oli hermostunut, joten
> läimäytin häntä selkään ja sanoin: "Kuule, hyvin se menee!"
> Hän katsoi minuun kasvoillaan se hänelle ominainen, todellista
> kiitollisuutta osoittava ilme ja sanoi: "Kiitos."
>
> Hän ryki hieman ja aloitti puheensa.
> "Koulun päättäjäisissä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka
> ovat auttaneet oppilaita selviämään Vaikeistakin vuosista.
> Vanhempia, opettajia, sisaruksia, valmentajiakin kenties...
> mutta ennen kaikkea ystäviä. Seison tässä sanomassa teille,
> että paras lahja, minkä voi toiselle antaa, on olla hänen
> ystävänsä. Aion nyt kertoa teille erään tarinan."
> Katsoin epäuskoisena ystävääni, kun hän alkoi kertoa siitä päivästä,
> jolloin ensi kertaa tapasimme.
> Hän oli aikonut tappaa itsenä sinä viikonloppuna.
> Hän kertoi, kuinka oli siivonnut pulpettinsa ja ottanut kaikki tavarat mukaansa,
> ettei hänen äitinsä olisi tarvinnut mennä
> keräämään niitä koulusta jälkeen päin.
>
> Hän katsoi minuun kiinteästi ja hymyili.
> "Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin. Ystäväni
> pelasti minut tekemästä jotain kamalaa."
> Kuulin yleisön haukkovan henkeään, kun tämä komea, suosittu poika
> kertoi meille kaiken hetkestä, jolloin hän oli ollut elämässään
> heikoimmillaan.
>
> Näin hänen isänsä ja äitinsä katsovan minua kasvoillaan Kallen
> kiitollinen hymy. En ollut ennen tajunnut tämän kiitollisuuden
> syvyyttä.
>
> Älä koskaan aliarvioi tekojesi voimaa. Yhdellä pienellä
> eleellä voit muuttaa toisen elämän, parempaan tai huonompaan
> suuntaan.
>
>
> Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
> 1)
> Voit kopioida tämän omaan päiväkirjaasi
> 2)tai voit olla kopioimatta viestiä ja toimia ikään kuin se ei olisi
> vaikuttanut sinuun mitenkään.
>
> Kuten huomaat, minä valitsin vaihtoehdon numero 1.
>
> "Ystävät ovat enkeleitä, jotka nostavat meidät takaisin
> jaloillemme silloin, kun siipemme eivät enää pysty muistamaan, miten
> lennetään."