IRC-Galleria

Selaa blogimerkintöjä

Itsetehty savikehys
pohjassa tikkukirjaimin SAIJA
Sydämiä, kukkia, vihreää
en ole koskaan muuttunut kasvaessani
Valokuva jota kai leikisti vihasit
Minä rakastan sitä kuvaa
Siinä sinä hymyilet
ja minäkin
Silloin olimme erottamattomat
olimme yhtä
Kaksi erilaista marjaa vierekkäin samassa varvussa
Kehys on kulmasta murtunut
mutta ei se minua sureta
Itken koska en voi palata
en saa tuota aikaa enää takaisin
En edes ymmärrä enää juttujanne
nyt on minä ja te kaksi
kuin kaksi marjaa olette muuttuneet samanlaisiksi
Muistatko vielä mitä meillä oli
Valokuva hyllyssä
siellä me hymyillään
On jo ikävä sitä

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.