IRC-Galleria

Olipa kerran pieni ahdistunut sirkuskarhu. Hän oli kyllästynyt pieneen ahtaaseen häkkiinsä jossa hän joutui suurimman osan ajastaan viettämään.. Osan ajastansa hän joutui taas pelleilemään ihmiselle jotka nauroivat hänelle joka kerta. Hän oli ahdistunut myös ihmisten nauruihin. Pienellä sirkuskarhulla oli kuitenkin unelmia ja oma maailma johon hän monesti uppoutui. Hänellä oli muistoja kaukaisesta karhujen maasta jossa hän lapsena sai elää vapaana ilman huolia ja murheita. Hän muisteli usein äiti ja isä karhuaan sekä sisaruksiaan, hän mietti olivatko he yhä hengissä. Siitä on kauan kun hän viimeksi sai tallustella vapaana, kunnes eräänä päivänä klovni löysi hänet metsästä ja kantoi sirkukseen. Päivä päivältä sirkuskarhu ahdistui yhä enemmän ja enemmän. Hänestä tuntui että häkki kävi sitä mukaan pienemmäksi mitä hän kasvoi. Eräänä iltana sirkuskarhu mietteissään päätti karata. Hän halusi taas haistella puhdasta ilmaa ja tuntea tuulen sekä nähdä auringon laskevan ja nousevan muualta kuin kaltereiden takaa. Päivät kuluivat ja sirkuskarhu suunnitteli ja suunnitteli. Sitten saapui viimein päivä kun oli aika toteuttaa suunnitelmat. Taas kun hänen oli aika astua estraadille hän laittoikin jalkoihinsa vipinää ja juoksi suoraan läpi sirkusteltan kankaan karaten vapauteen, hän juoksi halki kaupungin, kaupungin laidalla sirkuksen väki oli tavoittaa hänet, niimpä hikiotsalla läkähtyessään hänellä ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin ryöstää pakettiauto ja kaahata vapauteen, sirkuskarhu kiihdytti 100 alueella yli 150 kilometriin tunnissa, hän ajoi melkein kahtasataa jo päästyään moottoritielle, päästyään yhdysvalloista kanadan puolelle hän kävi kioskilla syömässä vielä elämänsä viimeisen nakkisämpylän ennen kokonaan roskaruuasta luopumista, sitten hän jatkoi vielä noin yhdeksänsataa kilometriä winnipegistä prinssi albertin kansallispuistoon jonka reunalla hän sytytti pakettiauton palamaan ja juoksi vapauteen palaten takaisin luontoon minne kuuluikin. Jo illalla hän löysi luokse tutun järven jonka toiselta puolelta näkyi tuttuja kasvoja. Koko sen yön he juhlivat ja tanssivat muiden karhujen kanssa koko yön nuotion ympäri kuutamon loisteessa kertoillen tarinoita ja kuulumisia.