IRC-Galleria

PerjantaiPerjantai 31.07.2009 04:46

Onneksi olet alkanut. Ilman perjantaita en eläisi päivääkään.. Onneksi on yksi päivä jolloin voi tuntea elävänsä. Mutta kuitenkin. helvetti mitä taas sekoilen. Onhan niitä muitakin hienoja päiviä mutta viikonpäivistä.. perjantaiiiiijaijai. Perjantaina kaikki on toisin. Aamulla kun katsot ulos ikkunasta voit nähdä auringon hymyilevän ja pikkulintujen toivottavan hyvää huomenta. Muina päivinä aurinko näyttää synkältä kuin helvetti ja pikkulinnut sylkevät päälle tuijottaen verenhimoisilla silmillään.
perjantai. niin täynnä toivoa. uuden alku. jokainen perjantai on uus mahdollisuus. Autolla ajaessakin tuntee lentävänsä. kaikki sujuu kuin pitääkin. perjantaina kaikki itääkin alkaa kasvamaan ja uudistuu.
Muina päivinä kaikki luhistuu. huu huuuuuu. Tämä valvominen on erittäin juovuttavaa toisinaan. Toisinaan taas ei. Mutta perjantaina kaikki on juovuttavaa. Jopa aamupuuro saa nousuhumalan. sen ainoan jumalan humalan. mikroaalto uunista tuleva säteilykin saa jo pään sekaisin. Tuntuu kuin tanssisi tuhansien säteiden kanssa kun perjantaina mikroon ruokaa laittaa... huolet on tiessään eikä mikään haittaa ja elämä maittaa. Persiljaperjantai. ninjaperjantai. ei. kyllä perjantai on aina perjantai.
Onneksi. Perjantaina vittumainen arki on takana ja kukko juoksee nopeampaa kuin kana. perjantaina kaikki on kauniimpaa. Perjantai on vapauden päivä, poissa on arjen huolenhäivä.
Voi voi. Teksti alkaa mennä yhä syvemmälle labyrinttiin mitä vähemmän loistaa valo minun vinttiin. Yö pimenee... Silmät himmenee... Nukkumatti lataa unihiekkaa... pääni nyökkää... Ei ei... Se olikin vain pummi joka hyökkää... pääni taas nyökkää... nukkumatti hymyilee... Ei se olikin kissa joka nurkassa lymyilee... Pääni nyökkää taas... Alkaa väsyttää... Ei se olikin iltatähti joka ikkunasta kyttää... ja viimeisen kerran... ilo laskeutuu kasvoilleni... ei.se olikin ufo joka laskeutui takapihalleni.. Viimein...
Ufo kävelee sisään ja säteilyttää pääni täyteen unihiekkaa ja leijun unisella taikamatolla höyhensaarille yli usvaisten niittyjen luokse tuhansien unelmien uniin.

Good Night - The Beatles
http://www.youtube.com/watch?v=XQZJXkh88oM

If You See Her, Say Hello - Bob Dylan
http://www.youtube.com/watch?v=aQJLR867GyI

Bob Dylan - When The Night Comes Falling From The Sky
http://www.youtube.com/watch?v=ypwPYmregk8

Vietti oudon illan Torstai 30.07.2009 06:05

oudossa ilmastossa. Sumuinen kesäyö. Meditointia. Mitä vit.. Aivan... Mäkirinne on hieno paikka meditoinnille. Ehkä jonain päivänä tämäkin eksyneiden aatosten mies löytää sisäisen rauhansa...
Kunhan jaksaisi tarpeeksi kauan mumista meditaatio kastraatio asennossa.
Kuitenkin.. no aina kesäiset oudot illat ovat tervetulleita. Joskus valvominen saa vain oudot ajatukset liitelemään turhan nopeaa, eikä niistä saa kiinni.. ja esimerkiksi jos kuulee kaukaa jotain vastakkaisensukupuolen ääniä eikä kuule niitä tarpeeksi hyvin.. On syytä mennä lootusasentoon ja aloittaa meditointi paikantaakseen äänet seka napatakseen kiinni karanneet ajatukset.

Tässä vähän lootusta yöhön-
http://www.youtube.com/watch?v=pJOlrLyCnIw&feature=related
http://www.hilavitkutin.com/wp-content/uploads/2009/04/the-yoga-supergran2-510x340.jpg


Liika lootus aiheuttaa tälläistä.
http://www.youtube.com/watch?v=Png8Ypnp7Gg&feature=related




Jammajjammajjaaaaaaaaaaaaaaa!!!!!!!

.....Keskiviikko 29.07.2009 22:36

Elämä käy vuoristoradaksi välillä.. Välillä mennään korkealle ja kovaa, välillä alas ja lujaa. Ainut asia mitä voi tehdä on vain koittaa pitää kiinni tärisevin käsin ja huutaa kuin hullu.. Loppujen lopuksi huutaminen on turhaa.. Pitää pysyä vain rauhallisena ja kestää koko show ja lopuksi oksentaa kun rata on päättynyt ja nauraa koko asialle.. Elämä tykkää temppuilla turhan paljon välillä.. Jotkut päivät kuluvat unelmointiin.. Joinakin päivinä elät unelmaasi.. Viime päivät ovat kuluneet enimmäkseen unelmointiin. On erikoista kuinka nopeaa voi asioita romuttaa.. Muutama ulkoavaruudesta suuhun eksynyt sana voi tuhota kokonaisen ihmiskunnan.Muutama epätodellinen sana voi muuttua todelliseksi...Ja..Seuraamukset on vain kärsittävä.. Elämä on joskus julmaa... joskus tuntuu kuin etsisi pyöreästä huoneesta kulmaa. Kuitenkin... En tiedä kuinka tähän tilanteeseen olen taas päätynyt.. Viettämään päiviä unelmoiden samalla mätäntyen Haapaveden auringon alla... Olisi edes joku palmu jonka juurelle varjoon käpertyä suojaan... Sieltä palmustakin varmaan apina heittelisi minua kookoksilla.. vaikeat ajat... Pitää vain pitää kiinni tärisevin käsin tästä elämän vuoristoradasta.. Ehkä jonain päivänä käymisreaktioni katkeaa ja aurinko paistaa taas kirkkaammin.. Tai sitten tulee auringon pimennys ja se julma apina sieltä palmusta raahaa minut jonnekkin kauas kukkulalle ja pudottaa minut jaloista mustaan kuiluun kohti sanojeni seurauksia.
Aika kuluu.. Päivät matelevat.. Pikkuhiljaa aurinko pimenee..
Elämä ei aina anna almuja, mutta ehkä jostain kaukaisesta tulevaisuudesta voit löytää palmuja...
Palmuja joissa ei ole apinoita.



Good Charlotte - Beautiful PlaceKeskiviikko 29.07.2009 04:39



[Ei aihetta]Tiistai 28.07.2009 18:18

Terva valuu suupielestä... nikotiini haihtuu ilmaan kielestä, pikku hiljaa tupakki alkaa kadota mielestä, rauhan piiput on ny polteltu, monet kerrat hermoja koeteltu. Vielä hieman hiki virtaa, kun nikotiini verestä irtaa. Toivottavasti tämä on lopullista, lopettaminen pirullista..


Mutta minne katosi ne kaikki kauniit päivät? kaikki ne kirkkaat päivät taakse jäivät. Vittu

Mielialani aaltoilee aika korkeita aaltoja... Saan itsekkin juosta pakoon niitä aaltoja. Pitää vain toivoa ettei mikään suuri pyyhkäise ylitseni, kadottaisin pian kokonaan sinnikkyyteni, jonnekkin aaltoon kadottaisin itseni, malboro huulessa rannalta heräisin. Viimeiset kolikot keräisin, uuden askin ostaisin. pikku hiljaa itseni loppuun polttaisin, savuna ilmaan haihtuisin.
Perkele.


Ehkä jonain päivänä voin ajaa kilometrin... Ehkä toisenkin. ILMAN SITÄ HELVETIN TUPAKKIA MIELESSÄ
Mutta näinä päivinä auto on täynnä muistoja... kauniita eksyneitä muistoja...
Noo ehkä jonain päivänä voin katsoa autoni ikkunasta ulos näkemättä kaikkialla lentäviä sikareita, oikeita savuavia enkeleitä.

Kuitenkin... Tupakointi ja sitä vastaan tämä jatkuva kapinointi... Vie voimia, niin helppo olisi sätkä suuhun poimia..

Ehkä jonain syksyisenä pimeänä iltana, valo välähtää yössä. Vain hetken, ja teen makujen maailmaan retken. Ja taas suuren erehdyksen, jonkun aivokuolleen neronleimauksen.


Tai sitten eeeeeen eeeheeeeheeeheeeheeee



Vieroitusoireet ovat kovempia kuin koskaan, kuinka mieleni olen voinut peittää tähän roskaan.

Toivottavasti en herää suljetulta osastolta kun tämä painajainen on ohitse.