IRC-Galleria

sunnuntaina kun lähdin töihin olin suht ylpeä itsestäni.. 6 yötä 7 olisi kohta takana eikä ollut laiskuus iskenyt ja päänsärkykin oli pysynyt pienenä jomotuksena oikealla puolella päätä, niskassa ja oikeassa hartiassa. Enää su-ma yö ja olisi taas aikaa levätä...

Olin muutenkin hyvällä tuulella joten työnteko maistui.. kiersin kohteita reipasta tahtia. Jopa niitä joihin saa kerätä kaikki voimansa että jaksaa kaivaa avaimet.. Kännykkä oli ladattu täyteen samoin bluetooth joten puhelin oli kovassa käytössä.
Pitihän minun ilmoittaa kavereille että olin ensimmäistä kertaa elämässäni ostanut ikioman auton :)

Vähän ennen kymmentä alkoi olo olla aika huono.. voimat vain katosivat yhtäkkiä, oli vaikea hengittää ja päänsärky kuin räjähti täyteen voimaansa.. Pelkään edelleen oksentamista joten paha olo ei helpottanut kun vain nieleskelin ja nieleskelin..

Vähän jälkeen kymmenen alkoi jo olla vaikeaa pysyä tajuissaan.. horisontti keinui.. soitin esimiehelle että nyt on levättävä. Makoilin kohteen lattialla mahallani (isän antama neuvo mikäli sattuu oksentamaan tajuttomana) ja toivoin että olo paranisi. Meni 20 min eikä mikään auta.. olo vain paheni. Valo sattui ja alkoi jo pelottaa.. Soitto uudestaan esimiehelle. Tässä minulla on sitten jo aukkoja.. tiedostan esimiehen tulleen paikalle jonkun kanssa, sitten tuli ambulanssi, kysymyksiä joihin en olisi enää jaksanut vastata. Sairaala, tippaletku, happinaamari jonka happisäiliöön oli varmasti eksynyt jonkun hikiset sukat. Yksi kollega kyseli jo vointia. Lopulta tuli ympärille myös lohduttavat kädet eikä enää tarvinnut olla yksin. Sain lääkkeen nenäsumutteena.. se haisi salmiakille mutta takertui kurkkuun kuin terva.. lopputulos oli kuitenkin että olo alkoi parantua.. hoitaja oli ehkä minun ikäiseni, hyvällä huumorilla varustettu nainen joka sai minut jopa nauramaan loppuajasta :)
Lääkäri oli nuori ja mukava ja häntä oli varoitettu etukäteen että minä asiakkaana olen jo kuukauden potenut tätä päänsärkyä joten alan olla jo turhautunut (sanoin lääkärille mitä olen sairaalasta mieltä kohdistamatta sitä kuitenkaan suoraan häneen) ja sain hyvää ja ymmärtävää palvelua. Lääke väsytti ja torkuin tunnin. Herätessä luulin olevani humalassa kunnes muistin että kolmiolääke on aina kolmiolääke :) mutta särky oli hetkellisesti poissa :) hoitaja väänsi jo kunnolla vitsiä mihin toki lähdin mukaan ja ensimmäistä kertaa sairaalassa naurua riitti :) Pääsin jo yöllä pois. Olin nälkäinen ja väsynyt :) minulle tarjottiin ruokaa ja sain nukahtaa lohduttavaan syliin ja minusta pidettiin kiinni koko yö :)
Lopulta nukuin hyvin.

Aamulla päänsärky oli jälleen läsnä mutta sekin asia hoitui lopulta hienosti.
Nyt joudun viettämään 3 päivää pimeässä huoneessa vuodelevossa.
Kumpa tämä olisi jo kohta ohi...