IRC-Galleria

Eilinen R:n kanssa suorittama hiittitreeni oli tehnyt tehtävänsä. Oli tunnilla aivan liekeissä. Enpä muista koska on joutunut niin paljon pidättämään. Ja on se taitava hevonen; teki laukkapiruetinkin ihan tuosta vain...Se on vain niiin ihana kun kuumenee.
Mutta ehdottomasti parasta oli, että kakkasi kaksi kertaa KÄYNNISSÄ!!!!!!!!!!!!!
Jee, ehkä jonain päivänä meidän ei enää tarvitse pysähtyä seitsemää kertaa tunnin aikana suolta tyhjentämään. Mitenhän se on raviradalla asian hoitanut...

..ei se Passierkaan käynyt. Oli kuitenkin liian kapea. Hinkkaa pötsin kohdalta...
Tehtiin tänään siirtymisiä. Suolentyhjennysoperatsiuunin jälkeen oli tosi kiva ja keveä. Uskaltaisi jopa sanoa herkkä.. Enpä tuota olisi uskonut Veksistä sanovani.
Ruoka ei vain maistunut ja vatsassa kovat kurinat. Voi kun ei taas alkaisi ne ongelmat..
Ärsyttää, kun heinää jätetään tarhan ulkopuolella kostumaan ja jäätymään. Onhan se toki iso matka karsinan edestä kävellä n. 30 m tarhaan niitä heiniä viemään.

Veikko pääsi ihanaisen Sera-neidon kanssa kiertämään siltalenkin. Oli ollut niiin tyytyväinen.
Huomenna vapaillaan eli kävellään nöyryyttävästi nyörissä.

Perjantaina hain taas uuden satulan sovitukseen. Vanha Passier. Eka kokeilulla vaikutti parhaalta pitkään aikaan. Aavistuksen voisi olla leveämpi kenties.
Kävin tunnilla kokeilemassa sitä S:n silmien alla. Ensin ajattelin, että apuaa, ei sovi ja hevoinen ahdistuu, sillä V heitti ihan toimimattomaksi eikä liikkunut sitten mihinkään. No, kun oli kakannut noin kuusitoistatuhattaneljäsataaviisitoistakertaa ja verrytellyt sen 40 min, niin loppu vartti olikin ihan kivaa...Tai oikeastaa tosi kivaa.
Tänään K hyppäsi. Veikko hyppäsi elämänsä ensimmäistä "rataa", joka koostui viidestä esteestä. Ihana nähdä, että joku asia maneesissa saa sen korvat tötterölle. Suoraanhan se tättärätää esteelle ilman että laukkaa voi mitenkään säädellä, mutta mitäs siitä. Pääasia, että oli kivaa. Pääsi sitten vielä viltti selässä kiertämään puutarhalenkin K:n kanssa.
Huomenna R tulee maastottamaan. Jos ilma näin raaka kuin tänään, on paras pitäytyä polkukävelyissä.
Maanantaina pakko pitää huilia kun tullut ruskolle kova työputki.

Uusi vuosi sitten onneksi meni.
Hevot olivat aikalailla sekaisin uudenvuodenpäivänä, vaikkei talliin kuulunut kuin vaimea jytke.
V oli tosi hankala käsitellä, hyppi pystyyn, yritti pukittaa kohti jne.
Oli pakko JUOKSUTTAA (en ikinä juoksuta koska en näe siinä mitään järkeä ellei tapahdu kahdella ohjalla). Siinäkin veti pukkisarjaa. Mua suositeltiin käyttämään kypärää sitä käsitellessäni...
Keskivkona tehtiin töitä puolitoistatuntia. Yritän nyt saada sitä vähän ylemmäksi, kun niin helposti menee kuolaimen alle. Oli välillä taas niiin hankalaa, mutta väliin tuli hienojakin pätkiä varsinkin ravissa. S näki ja kehui että oli ollut hieno.
Torstaina P kävi tunnilla ilman satulaa. V riehui ensiksi taas älliä vailla, mutta innostui lopulta keskittymään työntekoon. Hienoja nostoja ja jopa joitain hyviä väistöpätkiä! Mitähän teen väärin, kun se oikea laukka on nyt kadonnut jonnekin nevereverlandiin.
Huomenna varmaan vain köpöttelyä, sillä la on hyppelyt ja su maasto. Ohjeistin R:n tekemään rankka hiittilenkki, jos peltojen pohjat vain sallivat.

Keskiviikoksi ja torstaiksi luvattu lumisadetta!!!Vihdoinkin, ihanaa.
Tänään oli rankka päivä. Haettiin ensin viikka kuorma heinää paratiisipaikasta. Sitten otin V:n naruun ja lähdettiin käppäilemään ympäriinsä. Kasvihuoneella alkoi hirveä höösääminen kun vastaan tuli pari sauvakävelijää. Samaan syssyyn vielä joku urpo pamauti pari rakettia.
V hyppi ja pomppi kuin duracel pupu koko puolen tunnin kävelylenkin. Kun oli niin paineissaan, päästiin liukkaalle kentälle riehumaan. Veti siellä kiitoa ja pukkilaukkaa reilun vartin. Kenkäkin lensi kaaressa. Onneksi sen sain pelastettua ja R tuli viskin houkuttamana lyömään sen kiinni vielä iltapäivällä.
Oli kyllä ihan sekopää hevonen tänään. Voikun R pääsisi tällä vkolla pari kertaa ja tulisi sitä lunta, niin voisivat ottaa kunnon hiittilenkin. Tulisi taas järkiinsä. Eilenkin oli maneesissa illalla aivan kierroksissa. Paitsi, että laukka ei nouse... Tai nousee, mutta ihme könää enkä saa sitä pysymään ympyröillä.
Noh, tajusin illalla että huomenna on rakettipvä ja hevosen sisällä ennen kuutta eikä ratsastus ole hirveän järkevää illalla. Ja mä tietysti töissä pvän. Kävin sitten vielä mustissa kumppareissa ja farkuissa hetken aikaa keventelmässä. Tai aika kului huomaamatta, joten tunnin verran tuli vielä tehtyä hommia.
Käynnissä ja ravissa V on nyt kiva ja antaa periksi edestäkin. On kevyt mutta jäntevä käteen.
Mutta se laukka vaan on ongelma....
Saipa poika ainakin liikettä yhdelle päivälle. Olikin illalla varsin väsy.

Karkasin töistä...Toodella aikuismaista käytöstä. Ei vaan jaksanut enää istua sisällä.
Kokeilin nappulat jalassa ja ilman turparemmia. Oli kiva ja mukava. Pitkään en vääntänyt vaan heti kun antoi vähän periksi ja liikkui ilman hopotusta, lopetettiin ja lähdettiin pellon kautta pois.
Tietää kuka on ollut vkon lomalla, kun karsinat on sairaan paskaiset. Kiva maksaa täyshoitohintaa siitä, että siivoaa niiden kahden laiskan jäljet. Enkä todellakaan ollut ainut yksäri, jolta paloi tänään pinna.

Veikko tunnilla P:n kanssa ilman satulaa. Alun hapuilun jälkeen sujui heiltä (taas) hyvin.
Laukat nousi napsahtaen ja pyörivät ympyröillä ilman mitään ongelmia.
Eli summasummarum, syy miksei homma just nyt meiltä kahdelta toimi, on minä.
Kyselen itseltäni oikeutusta vaatia hevoselta asioita, joita se ei selkeästi koe mielekkäiksi. Kuinka onnellinen Veikko olisikaan esim. vaellushevosena.
Todella synkkä ja kuiva kausi. Meidän keskinäinen ratsastussuhde tällä hetkellä täysin lukossa.
Juttelin S:n kanssa siitä, että kun hällä aikaa, otetaan pari vkoa, että minä vain maastoilen vkonloppuisin ja hän ratsastaa muuten. Josko siten tästä pattitilanteesta päästäisiin eteenpäin. Kun en minä osaa ja kun en osaa, ei hevonen tajua, ja kun ei tajua, turhaannun ja hermostun. Ja mitä sitten, jatkuva paha mieli ja itsesyytökset.

Vaikka välillä väsynyt olenkin, niin rakastan ja kunnioitan hevosia. En voi käsittää ihmisen suunnatonta pahuutta viattomia luontokappaleita kohtaan.

Eeva Kilpi:

"Hevoseksi olen syntynyt,
hyljättynä kuljeskelen nyt,
minua ei kukaan huolikaan,
mistä turvan vanhuuteeni saan?


Mahdotonta nyt on kaikki työ,
edessä on synkkä, kolkko yö,
ei oo juotavaa, ei mitä syö,
ihminen, hei, älä, älä lyö!


Anna loimi selkääni ja vie,
missä lepoa ja ruokaa lie.
Auta palvelijaas ihminen,
mitään muuta enää pyydä en."

..D ei ole ihan parasta maastoseuraa tuulisena päivänä, varsinkin kun ratsastajaa jännittää eka kerta putoamisen jälkeen selässä..
Maneesissa ei liiku mihinkään. Menin sitten vielä yksin kiertämään rataa.
Just nyt tympii ratsastaminen kun ei mikään onnistu. Teksi mieli viedä V jollekin ratsuttajalle kuukaudeksi. Mutta eihän se mahan takia voi onnetonra ressata.
Yritti myös hyökätä lempeän Hermannin kimppuun. Kas kun häntä ei tarpeeksi huomioita vaikka mitä yritti ( lapion maneesin laitoja hevonen narunperässä). Pistin sitten filtin sen päänpäälle ja sanoin, että arvaa kuka sammutti valot..Korvat pyöri kuin hedelmäpelit "tulipa se yö äkkiä".
Oli ainut hevonen joka ei epäröinyt sekuntiakaan kävellä vesimaton päälle seisomaan. Katseli sitten D:n vauhkoilua leuhkan näköisenä.
Ihme tyyppi.