IRC-Galleria

Suosittu, ei suosittu, suosittu, ei suosittu, suosittu…

On ihan ymmärrettävää, että joskus tulee mieleen julkaista jokin hieman rohkeampi kuva itsestä tai jakaa omia kuvia julkisesti. Tämä lisää tykkäysten määrä ja moni pitääkin sitä merkkinä suosiosta. Samalla tulee kuitenkin avatuksi ovi myös monille ikävyyksille. Julkisen ja kaikille avoimen profiilin tai kuvien kautta täysin tuntemattomat ihmiset saavat helposti käsiinsä materiaalia, joiden kautta nuorta voi kiusata, painostaa tai jopa kiristää.

Ilkeistä tai epämiellyttävistä kommenteista tai yhteydenotoista ei välttämättä aina haluta kertoa esimerkiksi vanhemmille. Joskus tämänkaltaisista asioista hävettää mainita jopa kavereille. Ilkeät tai hävyttömät viestit voivat lamaannuttaa ja vaikka itse ei olisi tehnyt mitään väärin niin häpeä ja pelko siitä, mitä muut sanovat voi vaientaa.

Harkitse ennen kuin ”kilikkaat”

Hetken mielijohteesta ja ajallisesti vain sekunnin murto-osan kestäneestä harmittomasta klikkauksesta voi näin ollen seurata ikävyyksiä. Omien kuvien ja juttujen avaaminen julkiseksi koko maailmalle ei välttämättä tuo toivottuja tykkäyksiä. Esimerkiksi kuvamateriaalien leviämistä netissä on hankala selvittää ja lähes mahdoton hallita.

Netti on osa normaalia arkea ja se on myös helppo ja mukava tapa olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Toisaalta netissä tulee väistämättä kohdatuksi myös outoja ja epämiellyttäviä tilanteita ja asioita. Suurin osa meistä tietää miten suojella itseään tai miten toimia tehokkaasti häiritsevien tai ahdistavien kontaktiyritysten tai häirinnän osalta. Joskus vain helposti unohtuu, että turvalliselta kotisohvalta postatun julkisen kuvan käyttöä ja leviämistä on mahdotonta hallita.

Apua on saatavilla

Aina tulee eteen hankalia tilanteita, missä on tärkeä tietää mitä tehdä tai keneltä kysyä neuvoja. Rikosuhripäivystyksen chat tarjoaa mahdollisuuden kysyä ja keskustella anonyymisti tällaisessa tilanteessa. Meidän kanssa voit jutella asioista, mistä et syystä tai toisesta halua keskustella muiden kanssa.

Tule kysymään tai juttelemaan niin selvitetään yhdessä asiaa!
Voi myös tehtä testin RIKUn sivuilla, osaatko toimia netissä fiksusti ja turvallisesti

Alkoholi liittyy vahvasti suomalaiseen vapaa-ajan viettoon ja rentoutumiseen. Myös nuorten humalahakuinen juominen on varsin yleistä. Tarkasteltaessa nuorten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia, fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneista nuorista noin 25 prosenttia ilmoitti olleensa alkoholin vaikutuksen alaisena ja väkivallan tekijöistä jopa 40 prosenttia. Alkoholin käyttö voi altistaa sekä väkivallan tekoihin, että väkivallan uhriksi joutumiseen.

Turvataitoja opetetaan jo lapsuudesta lähtien. Lapsille muistutetaan, että tuntemattomien aikuisten kanssa ei saa jäädä keskustelemaan, eikä kenenkään tuntemattoman kyytiin saa nousta. Myös nettituttavuuksien tapaamisessa ohjeistetaan ottamaan aina joku ystävä mukaan ja sopimaan tapaaminen julkisissa tiloissa. Nuorille painotetaan ”kaveria ei jätetä”-asennetta ja täysi-ikäisille baariin lähtijöille muistutetaan, ettei baarista tule yksin lähteä kävelemään kotiin vaan mielellään ystävän kanssa ja vaikka taksilla. Vanhemmat ja muut nuorten kanssa toimivat aikuiset ohjaavat ja opettavat turvataitoja sekä tytöille että pojille.
Nuoria ohjeistetaan myös alkoholin käytön kanssa. Yleisesti tiedetään, että alkoholin runsas käyttö alentaa harkintakykyä ja päihtyneenä sekä pojat ja miehet, että tytöt ja naiset tekevät usein asioita, joita myöhemmin katuvat. Päihtymys lisää impulsiivisuutta ja alentaa kykyä arvioida tilanteita ja tapahtumia realistisesti. Humaltuneena myös virhearviointien riskit kasvavat.

Väkivallan tekijä on aina syyllinen väkivallan tekoon

Väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan riippumatta siitä, onko väkivalta henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kenenkään henkilön humalatila ei oikeuta väkivallan käyttöön, oli sitten kyse rikoksen tekijästä tai uhrista. Viime aikoina on käyty kiivasta keskusteltua seksuaalisen väkivallan ja päihteiden käytön yhteydestä. Päihteitä käytettäessä on sukupuoleen katsomatta tärkeää pitää huolta omasta turvallisuudesta ja omista rajoistaan, tapahtuipa humaltuminen sitten Itämeren risteilyllä tai kaupungin kantabaarissa.
Yksi hyvä keino ennaltaehkäistä, turvata ja suojata nuoria on vahvistaa heidän kykyään puolustaa omia rajojaan. Erilaisten turvataitojen harjoitteluun liittyy yhtenä osana riskialttiiden tilanteiden tunnistaminen, joista päihteiden runsas käyttö on yksi tällainen. Riskeistä puhuminen ei oikeuta uhrin syyllistämiseen, mutta niistä tulee voida puhua avoimesti, jotta nuorten tietoisuus riskeistä kasvaa.

Olivat tapahtumat minkälaiset tahansa niin rikoksen uhri tulee kohdata aina kunnioittavasti. Lämmin, rohkaiseva ja myötätuntoinen kohtaaminen on vähintä, mitä me voimme rikoksen uhrille tarjota.

Turvallista ja lämmintä kevättä kaikille

”Hitto mä jouduin odottelemaan siellä koko päivän, enkä mä edes tajunnut ottaa kahvirahaa mukaan… olin niin pihalla kaikesta ja pelkäsin kokoajan olevani väärässä paikassa, sanovani jotain väärin tai väärään aikaan…alko jännittää ihan järkyttävästi”

Todistaminen on kansalaisvelvollisuus ja virallista kutsua oikeudenkäyntiin tulee noudattaa sakon uhalla. Usein rikoksen todistaja kokee käräjäoikeuteen menemisen ja todistamisen epämiellyttäväksi velvollisuudeksi. Todistaminen voi usein myös jännittää ja pelottaa.

”Mä luulin, että se todistaminen olis vaan sellanen suht helppo ja nopee homma, mut kun mä menin sinne käräjäoikeuteen niin muo alko jännittää ihan hirveesti. Mietin myös miksi se asianajaja tivasi multa niitä samoja juttuja uudestaan ja uudestaan, ihan kun se olis ajatellu et mä valehtelen…”

Käytännön tieto oikeudenkäynnistä ja todistajan rooliin liittyvistä asioista helpottaa, auttaa ennakoimaan ja vähentää pelkoa sekä jännitystä. Etukäteen saadut ohjeet lisäävät varmuuden ja turvallisuuden tunnetta.
Todistajan on hyvä tietää oikeuden käytännöistä alkaen sisääntulon turvatarkastuksesta, oikeussaliin nimellä kutsumisesta ja yleisistä oikeudenkäynnin tavoista kuten todistajan velvollisuudesta puhua totta ja siihen liittyvästä valasta tai vakuutuksesta. Myös korvaushakemuslomakkeet ja matka- ja päivärahakorvausten täyttäminen ja tuomarin luvalla oikeustalolta poistuminen on hyvä olla tiedossa.

”Musta tuntui, että olis ollu tiiliskivi rintakehän päällä. Muo pyydettiin puhuu kovalla äänellä siihen mikrofooniin mut mä vaan tärisin ja ääni värisi...ne kysy ihan kaikkee ja lopuksi tuli sellanen tunne et ihan ku mä olisin itse ollut syytettynä jostain pahoinpitelystä”

On yleistä, että moni todistaja jännittää ja pelkää tekijän kohtaamista oikeudessa. Todistaja voi myös pelätä oman turvallisuutensa puolesta. Todistajan uhkaaminen on rikos, mistä tulee kertoa aina poliisille. Tilastollisesti todistajalle koituu kuitenkin harvoin uhkaa todistamisesta.

”Eikö jo riittänyt, että mä jouduin näkee sen kaiken inhottavan hakkaamisen? Mä olisin vaan halunnut unohtaa koko jutun. Mietin vaan, et mitä jos se hakkaaja painaa mun naaman muistiin ja tulee sit vaik myöhemmin kostamaan?”

Todistajaa voidaan joissain tilanteissa kuulla oikeudessa niin, että hän ei joudu kohtaamaan rikoksesta epäiltyä. Tämä on kuitenkin aina järjestettävä etukäteen. RIKUsta todistaja saa neuvoja ja apua. Todistajalla on mahdollisuus saada RIKUsta myös tukihenkilö mukaan oikeudenkäyntiin. Tukihenkilöt auttavat käytännön asioissa ja heidän kanssaan voi myös jakaa ajatuksia ja tunteita. RIKUn tukihenkilöt ovat kokeneita ja osaavat ohjeistaa sekä oikeudenkäynnin käytänteissä että jännittämiseen ja pelon vähentämiseen liittyvissä asioissa.

Rikosuhripäivystyksen torstain 27.3. 2014 ryhmächatissa keskustellaan todistajan roolista rikosasiassa. Tule kertomaan ajatuksiasi aiheesta.
(Tämän blogin lainaukset ovat kuvitteellisia tapauksia)

Suomen rikoslaissa ei ole yksittäistä rikosnimikettä viharikokselle vaan poliisi merkitsee rikosilmoituksen yhteydessä ne rikosepäilyt, missä poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee teon taustalla olevan rasistinen motiivi.
Viharikokset kuuluvat tekoihin, joiden kohdalla voidaan käyttää rangaistuksen koventamisperusteita.
”Rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään kansalliseen tai etniseen uskontoon tai vakaumukseen, seksuaalisen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavalla muusta vaikuttimesta” (RL 6 § 5)

Viharikoksia vastaan on hankala suojautua. Rikos, missä ihminen joutuu uhriksi esimerkiksi pelkästään oman ihonvärin, kulttuurisen, uskonnollisen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien erityispiirteidensä vuoksi ei tarjoa ihmiselle mahdollisuutta valintaan. Kännykän tai lompakon voi aina laittaa piiloon, mutta esimerkiksi ihonväriä ei.

Ikkuna mistä ei haluta katsoa

Viharikoksien vaikutukset leviävät laajasti. Vaikutukset eivät kohdistu yksinomaan rikoksen uhriin vaan myös uhrin läheisiin, lähiyhteisöön ja laajasti tarkasteltuna koko yhteiskuntaan. Tavallisten ihmisten kykyä tehdä pahaa heikommille ja puolustuskyvyttömille avaa ikkunan maailmaan, mihin yleensä ei haluta edes katsoa.

Pienillä teoilla on merkitys – suuretkin muutokset lähtevät aina yksilötasolta

Suurin osa meistä on tietoinen oikeasta ja väärästä ja jokainen meistä voi omalla toiminnallaan lisätä ihmisten välistä kunnioitusta ja tasa-arvoa. Se mitä ihmisiltä usein puuttuu, on rohkeus puolustaa heikompia ja kyky toimia havaitessaan epäoikeudenmukaisuutta, rasistista häirintää tai vääryyttä.

Jos joudut todistamaan toiseen ihmiseen kohdistuvaa häirintää, pelottelua tai väkivaltaa reagoi tapahtuneeseen ja auta. Hätätilanteessa soita 112.

Jos epäilet itsesi tai ystäväsi joutuneen rikoksen uhriksi ja haluat ensin keskustella asiasta - ota yhteyttä Rikosuhripäivystyksen työntekijöihin.

”Mun kaveri on käyttäytynyt tosi oudosti ja koulussakin se vaan tuijottelee ulos luokan ikkunasta.
Koko viikon oon kysyny ”Onks kaikki ok”, mut ei se mitään sano. Perjantaina se sit kerto lopulta, et jotain häikkää oli ollut poikaystävän kanssa viikonloppuna. Kysyin siit sit tarkemmin niin se alko itkee ja kerto lyömisestä ja muusta satuttamisesta…ihan järkkyä juttua… mut se vannotti muo moneen kertaan, etten saa kertoo… en kenellekään.
Mä lupasin ja vannoin, mut ….se seurustelee edelleen ja mä luulen, et sillä oli taas musta silmä kun sillä oli niin paljon meikkivoidetta, eikä se saa enää tulla mun kaa leffaan eikä mihinkään… hyvä jos koulussa saa jutella ja mulla on tosi hirvee olo niistä jutuista mitä se kerto…..mut mä vannoin ja lupasin etten kerro kellekkään… ”

Rakkaan tai läheisen henkilön tekemää väkivaltaa on vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampi selittää. Usein väkivallan uhri häpeää tapahtunutta ja hakee sille luonnollista selitystä omasta käyttäytymisestä tai toiminnasta.

Moni nuori tuntee lähipiiristään jonkun, jonka epäilee joutuneen rikoksen uhriksi. Monesti ystävä voi olla ainoa henkilö, jolle kerrotaan väkivallan kohteeksi joutumisesta. Liian moni nuori myös vaikenee, eikä kerro kenellekään kokemastaan väkivallasta.

Miten sinä toimit, jos kuulet ystäväsi joutuneen rikoksen uhriksi?
Tiedätkö miten tosi ystävä toimii kuullessaan kaveriinsa kohdistuneesta väkivallasta?

Auta ystävä avun piiriin!

Uusi vuosi antaa aina mahdollisuuden jättää jotain taakseen ja toisaalta ottaa vastaan jotain uutta. Se, miten asioita jättää taakseen vaikuttaa usein myös tulevaan.

Rikosuhriasioissa rikostapahtuman läpikäyminen ja siihen liittyvien mielikuvien, ajatusten ja tunteiden käsitteleminen on todettu hyväksi keinoksi jättää ikävät tapahtumat taakse. Yritys vain unohtamalla selviytyä rikostapahtumasta ei ole suositeltava tapa toimia. Tällöin on vaarana, että tapahtuma ei unohdu vaan jää eri tavoin vaikuttamaan kielteisesti elämään.

Rikostapahtumasta kerrotaan usein ainoastaan omalle ystävälle tai läheiselle. Tämä asettaa läheiset ja ystävät erittäin tärkeään asemaan uhrin selviytymisen kannalta.

Rikosuhripäivystys aloittaa vuoden 2014 korostamalla ystävien merkitystä uhrin selviytymisessä.
Tiedätkö sinä miten auttaisit ystävääsi tai läheistäsi, joka on joutunut rikoksen uhriksi? Rikosuhripäivystyksen nuorten sivuilla on paljon tietoa miten toimia mahdollisessa rikosuhritilanteessa.

OLE TOSI YSTÄVÄ - Ohjaa rikoksen uhriksi joutunut ystävä avun piiriin. Tuen ja avun kautta ystäväsi voi tehdä sovinnon menneisyyden kanssa niin ettei tapahtuma häiritse tulevaa.




Turvallista Uutta Vuotta 2014

Takkuaako opiskelemaan hakeminen? Haluatko löytää töitä tai tekemistä omalta paikkakunnaltasi, ehkä vähän kauempaakin? Tuntuuko Sinusta, että tarvitsisit jotain tukea eteenpäin pääsemiseksi elämässä muttet ole varma mitä ja mistä?

Suunta-palvelussa neuvotaan erityisesti 15-25 -vuotiaita nuoria muun muassa näissä mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Voit myös jättää yhteydenottopyynnön, jolloin vastaamme Sinulle sähköpostilla tai puhelimella tai otamme yhteyttä Skypellä.

Voit myös lähettää kysymyksesi tekstaamalla 13131 – viesti alkuun SUUNTA.

Vastaamme yhteydenottopyynțihin aina 24 tunnin kuluessa! Chatissa voit taas keskustella reaaliaikaisesti Pelastakaa Lapset ry:n ty̦ntekij̦iden ja vapaaehtoisten kanssa kahden kesken Рja aina luottamuksellisesti.

Suunta-chat on auki arkisin ja sunnuntaisin klo 17-22 osoitteessa yle.fi/suunta. Lauantaisin chat on kiinni, mutta voit silloinkin jättää yhteydenottopyynnön! Tällöin vastaamme sunnuntai-iltaan mennessä.

Suunta-ohjaaja vierailee myös Netarin chatissa Galtsussa perjantaina 29.11. klo19 alkaen.

Netari-yhteisössä olleen kyselyn vastaajista ei juuri kukaan ollut Suunnasta kuullutkaan! Tervetuloa siis juttelemaan ja tutusmaan!

”Saan oppia uutta!” ”Saan kertoa mielipiteeni!” ”Saan olla oma itseni!”

Tiesitkö, että sinulla on oikeuksia? 20.11. Vietetään Lasten oikeuksien päivää. Sen kunniaksi Pelastakaa Lapset järjestää Mantelichatin 19.11. klo 18-20 osoitteessa: www.mantelichat.fi

Tule mukaan keskustelemaan lasten oikeuksista. Mikä niissä on hyvää? Mitä asioita niissä voisi parantaa? Mikä niissä on vanhempien vastuu tai sinun oma vastuusi? Tule mukaan porisemaan ja jakamaan omia ajatuksia. :)

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsenoikeuksien sopimus on tehty turvaamaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten erityisiä tarpeita ja etuja. Oikeudet varmistavat, että sinä ja muut lapset saatte elää turvallista ja hyvää elämää. Kaikki lapset ja nuoret maailmassa ovat yhtä tärkeitä ja tasa-arvoisia. Jokaisella on oikeus olla oma ainutlaatuinen itsensä sekä kasvaa ja kehittyä rauhassa omaan tahtiinsa.

Lapsilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen elämään, koulutukseen ja osallistumiseen. Aikuisten eli vanhempien, muiden aikuisten, valtion ja oman kunnan tehtävä on huolehtia lasten oikeuksista. Sinulla on oikeus tietää omat oikeutesi ja myös kaikkien aikuisten on tunnettava nämä oikeudet.

Mitä YK:n lapsenoikeuksien sopimus tarkoittaa?
- Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin vuonna 1989 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa.
- Kaikki maat kahta lukuun ottamatta ovat mukana sopimuksessa.
- Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1991.
- Lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa valvoo lapsiasiainvaltuutettu.


Lasten oikeuksiin voit tutustua osoitteessa: http://www.pelastakaalapset.fi/jarjesto/lapsen-oikeudet/yk-n-lapsen-oikeuksien-yleissopi/


Lähteet: Pelastakaa Lapset ry, Unicef, Lastensivut

Syksy on saapunut ja sen mukana myös sateet ja aikaisin pimenevät illat. Jokainen meistä suhtautuu syksyyn omalla tavallaan: toisesta saattaa tuntua, että huvittaisi vain kietoutua tiukemmin peiton alle ja käpertyä talviunille. Toinen taas saattaa nauttia siitä, että saa kaivaa villasukat, pipot ja huivit kaapin pohjalta ja jäädä odottamaan tulevaa talvea.

Mantelichatissa keskustellaan torstaina 14.11. klo 17–20 syksystä ja jaksamisesta. Kuinka syksy vaikuttaa sinun opiskeluintoosi tai jaksamiseesi töissä tai harrastuksissa? Tule mukaan kertomaan mielipiteesi syksystä tai kenties jakamaan vinkkisi, kuinka säilyt pirteänä pimeän keskellä. Syksyisessä keskustelussa mukana ovat Suunta-palvelun ohjaajat. Tervetuloa!

www.mantelichat.fi

Nuorten parissa toimivista ammattilaisista koostuva seminaariyleisö istui hiljaa kun kaksi mukavaa ja leppoisaa miestä Odd Sverre ja Jarl aloittivat esittäytymisen. Miehet kertoivat kuuluvansa norjalaiseen utsattmann.no ryhmään, joka koostuu lapsuudessa ja nuoruudessa seksuaalista hyväksikäyttöä ja ahdistelua kokeneista miehistä. Molemmat miehet olivat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä pienestä pojasta aikuisuuteen saakka ja molempien miesten kohdalla hyväksikäyttäjä oli ollut sukulainen. Miehet olivat kertomassa elämästään, jotta muut seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kokeneet pojat ja nuoret miehet tulisivat paremmin autetuiksi. Puheenvuorossa käsiteltiin aiheita; Miten seksuaalisesta väkivallasta puhutaan, miten siitä kysytään ja miten seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut poika tai mies kohdataan.

http://utsattmann.no/ ryhmän jäsenet haluavat jakaa tietoa poikiin ja miehiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta. Miesten rohkeus tulla esiin ja kertoa elämästään omilla kasvoillaan ja persoonallaan oli pysäyttävää. He kertoivat avoimesti vaikeista, satuttavista ja useimmissa yhteiskunnissa hävettävinä pidettävistä asioista. He puhuivat myös tunteistaan, selviytymiskeinoistaan, saamastaan hoidosta ja ennen kaikkea selviytymisestään.

Puheenvuoron viesti oli selkeä – seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä voi ja saa selviytyä.
On tärkeää, että seksuaalista väkivaltaa kokeneet nuoret saavat apua riippumatta siitä miten ovat tilanteeseen ajautuneet. Näistä asioista voi ja on hyvä puhua suoraan. Kukaan ei varmasti mene rikki vaikeiden asioiden esille nostamisesta vaan enemmänkin vaikenemisesta ja kysymättä jättämisestä.

Lämmin kiitos Odd Sverre ja Jarl,
Respect!

Jos olet kokenut seksuaalista väkivaltaa niin keskustele asiasta ihmisen kanssa johon luotat. Jos haluat ensin keskustella kokemastasi asiasta nimettömänä niin voit ottaa yhteyttä RIKUn chatin osoitteessa www.riku.fi/nuoret tai IRC-Gallerian Rikosuhripäivystyksen Rikosuhripäivystys, RIKU chatin kautta.