IRC-Galleria

Väkivalta ja päihteiden käyttö kulkevat usein käsi kädessä. Poliisin mukaan väkivallan riski liittyy lähes aina tilanteisiin, missä käytetään paljon päihteitä. Koulujen päättymisviikonloppuna poliisi hävitti noin 2000 litraa alaikäisten alkoholijuomia. Määrät ovat vähentyneet edellisvuosista, mutta Suomi on edelleen kärkimaita nuorten humalahakuisen juomisen osalta.

Päihteiden käyttö heikentää kokonaisvaltaisesti ihmisen toimintakykyä. Päihtyneenä riidan kärjistymistä tai tilanteen kiristymistä voi olla vaikea huomata. Huomiokyvyn lasku voi johtaa myös siihen, että arviointikyky heikkenee ja mahdollinen vaaratilanne jää huomioimatta. Päihtyneenä kyky itsestä huolehtimiseen tai itsensä puolustamiseen on selkeästi huonompi kuin selvin päin.

Koulujen päättymisviikonlopun jälkeen uutisoitiin poliisin tekemistä sadoista lastensuojeluilmoituksista liittyen alaikäisten päihteiden käyttöön. Nuorille lastensuojeluilmoitus ja sen mahdolliset seuraukset eivät ole selkeitä ja yhdistyvät usein vääriin mielikuviin esimerkiksi sijoittamisesta. Päihtyneenä rikoksen uhriksi joutunut nuori voi turhaan pelätä ja luoda kauhuskenaarioita siitä, mitä oman juomisen paljastumisesta pahimmillaan seuraa. Väärät käsitykset lastensuojeluilmoituksen seurauksista voivat pahimmillaan johtaa tapahtuneen salaamiseen.

Nuoret myös syyllistävät itseään joutuessaan päihtyneenä rikoksen uhriksi. Häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat vaikuttaa myös siihen, kertooko nuori tapahtuneesta tai uskaltaako hän tehdä rikosilmoitusta. RIKUn verkkokyselyn tulokset osoittavat, että päihtyneenä rikoksen uhriksi joutuminen on yhteydessä siihen, miten ja kenelle nuori kertoo tapahtuneesta.

Muista, että väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan eikä uhrin humalatila vähennä millään tavalla tekijän vastuuta. Jos sinulle on epäselvää tai jäit miettimään tapahtunutta ja sitä, onko kyseessä rikos, niin asiasta kannattaa tulla kysymään ja keskustelemaan RIKU chatissa. Voit käydä keskustelua nimettömänä chatissa.

Neuvoja ja ohjeistusta rikoksen uhrille, uhriksi joutuneelle ystävälle tai rikosuhrin läheisille. Keskustelu ja kysymykset anonyymisti RIKU chatissa

Nettimaailma on kiinteä osa nuorten sosiaalista elämää. Suurin osa nuorista osaa suojella itseään ja toimia tehokkaasti häiritsevien tai ahdistavien kontaktiyritysten tai häirinnän osalta.

Toisaalta nuoret usein häpeävät saamiaan häiritseviä viestejä ja kommentteja ja liian moni nuori vaikenee kokemastaan.
Nuorten on tärkeä tietää miten toimia tai keneltä kysyä neuvoja tämänkaltaisissa tilanteissa.

Rikosuhripäivystyksen reaaliaikainen chat ja IRC-Galleria tarjoaa mahdollisuuden kysyä ja keskustella anonyymisti myös nettiin liittyvästä häirinnästä. Neuvoja voi kysyä niin itselle, kaverille tai muulle läheiselle.

Asiasta tulee tänään myös mielenkiintoinen ohjelma
Saalistajat verkossa - Katso tänään MOT YLE TV1 klo 20.00

Suosittu, ei suosittu, suosittu, ei suosittu, suosittu…

On ihan ymmärrettävää, että joskus tulee mieleen julkaista jokin hieman rohkeampi kuva itsestä tai jakaa omia kuvia julkisesti. Tämä lisää tykkäysten määrä ja moni pitääkin sitä merkkinä suosiosta. Samalla tulee kuitenkin avatuksi ovi myös monille ikävyyksille. Julkisen ja kaikille avoimen profiilin tai kuvien kautta täysin tuntemattomat ihmiset saavat helposti käsiinsä materiaalia, joiden kautta nuorta voi kiusata, painostaa tai jopa kiristää.

Ilkeistä tai epämiellyttävistä kommenteista tai yhteydenotoista ei välttämättä aina haluta kertoa esimerkiksi vanhemmille. Joskus tämänkaltaisista asioista hävettää mainita jopa kavereille. Ilkeät tai hävyttömät viestit voivat lamaannuttaa ja vaikka itse ei olisi tehnyt mitään väärin niin häpeä ja pelko siitä, mitä muut sanovat voi vaientaa.

Harkitse ennen kuin ”kilikkaat”

Hetken mielijohteesta ja ajallisesti vain sekunnin murto-osan kestäneestä harmittomasta klikkauksesta voi näin ollen seurata ikävyyksiä. Omien kuvien ja juttujen avaaminen julkiseksi koko maailmalle ei välttämättä tuo toivottuja tykkäyksiä. Esimerkiksi kuvamateriaalien leviämistä netissä on hankala selvittää ja lähes mahdoton hallita.

Netti on osa normaalia arkea ja se on myös helppo ja mukava tapa olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Toisaalta netissä tulee väistämättä kohdatuksi myös outoja ja epämiellyttäviä tilanteita ja asioita. Suurin osa meistä tietää miten suojella itseään tai miten toimia tehokkaasti häiritsevien tai ahdistavien kontaktiyritysten tai häirinnän osalta. Joskus vain helposti unohtuu, että turvalliselta kotisohvalta postatun julkisen kuvan käyttöä ja leviämistä on mahdotonta hallita.

Apua on saatavilla

Aina tulee eteen hankalia tilanteita, missä on tärkeä tietää mitä tehdä tai keneltä kysyä neuvoja. Rikosuhripäivystyksen chat tarjoaa mahdollisuuden kysyä ja keskustella anonyymisti tällaisessa tilanteessa. Meidän kanssa voit jutella asioista, mistä et syystä tai toisesta halua keskustella muiden kanssa.

Tule kysymään tai juttelemaan niin selvitetään yhdessä asiaa!
Voi myös tehtä testin RIKUn sivuilla, osaatko toimia netissä fiksusti ja turvallisesti

Seksuaalisuus on osa meitä kaikkia heti syntymästä lähtien. Seksuaalisuus ilmenee yksilöllisesti ja muuttaa muotoaan läpi elämän. Seksuaalisuus ja seksi kiinnostavat erityisesti nuoruudessa ja seksuaalisuuteen liittyviä kuvia, tekstejä tai muuta aineistoa on kutkuttavaa tutkia. Nuorena on lupa olla utelias, tutkiva ja tiedonjanoinen. Turvataidot vahvistuvat ja omien rajojen tunnistaminen ja niiden määrittäminen tapahtuu oppimalla ja pohtimalla niitä toisten kanssa.

Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille ja ne luovat pohjan monelle tärkeälle yksilön seksuaalisuutta suojaavalle seikalle erityisesti nuorten kohdalla. Jokaisella on oikeus olla seksuaalisesti omanlaisensa ja ilmaista sitä yksilöllisellä tavallaan, kuitenkin niin, ettei sillä loukkaa tai satuta ketään. Jokaisella on myös oikeus määrätä omasta kehostaan eikä ketään saa kohdella väkivaltaisesti tai vastoin omaa tahtoa. Seksuaalisen häirinnän, kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön kokemuksen määrittelee jokaisen omakohtainen kokemus siitä, jos joku sanoin tai teoin aiheuttaa epämukavan olon, satuttaa väkivalloin tai pakottaa sellaiseen, mitä ei itse halua. Tutustu nuorten seksuaalioikeuksiin täällä: http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/

Suomen rikoslain 20§ suojaa alle 16-vuotiaita kaikilta seksuaalisilta teoilta. Se ei kuitenkaan kiellä samanikäisiä tai kehitykseltään henkisesti ja fyysisesti samalla tasolla olevia harrastamasta seksiä toistensa kanssa. Sen tarkoitus on taata kaikille kasvurauha. Suojaikäraja nousee 18 vuoteen siinä tapauksessa, jos seksuaalisen teon ehdottaja tai tekijä on lapsen tai nuoren vanhempi, asuu samassa taloudessa tai on tämän lähipiirissä esim. opettajana, valmentajana tai harrasteohjaajana. Alle 18-vuotiasta ei myöskään saa pyytää tekemään minkäänlaisia seksuaalisia tekoja jotain korvausta tai vastiketta kuten vaatteita, koruja, alkoholia tai tupakkaa vastaan. Lisää tietoa suojaikärajasta löytyy mm. täältä http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/suojaikaraja/

On tärkeää, että nuori saa kasvaa, kehittyä ja kerätä tieto-taitoaan seksuaalisuuden saralla turvallisesti. Aikuisen tehtävänä on myös antaa nuorelle oikeaa ja perusteltua tietoa seksuaalisuudesta, kun nuori sitä kysyy.

RIKUn nuorten työn aiheena on huhtikuussa ikärajat, etenkin tämän seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvä suojaikäraja. Tule mukaan kysymään ja keskustelemaan aiheesta!

Alkoholi liittyy vahvasti suomalaiseen vapaa-ajan viettoon ja rentoutumiseen. Myös nuorten humalahakuinen juominen on varsin yleistä. Tarkasteltaessa nuorten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia, fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneista nuorista noin 25 prosenttia ilmoitti olleensa alkoholin vaikutuksen alaisena ja väkivallan tekijöistä jopa 40 prosenttia. Alkoholin käyttö voi altistaa sekä väkivallan tekoihin, että väkivallan uhriksi joutumiseen.

Turvataitoja opetetaan jo lapsuudesta lähtien. Lapsille muistutetaan, että tuntemattomien aikuisten kanssa ei saa jäädä keskustelemaan, eikä kenenkään tuntemattoman kyytiin saa nousta. Myös nettituttavuuksien tapaamisessa ohjeistetaan ottamaan aina joku ystävä mukaan ja sopimaan tapaaminen julkisissa tiloissa. Nuorille painotetaan ”kaveria ei jätetä”-asennetta ja täysi-ikäisille baariin lähtijöille muistutetaan, ettei baarista tule yksin lähteä kävelemään kotiin vaan mielellään ystävän kanssa ja vaikka taksilla. Vanhemmat ja muut nuorten kanssa toimivat aikuiset ohjaavat ja opettavat turvataitoja sekä tytöille että pojille.
Nuoria ohjeistetaan myös alkoholin käytön kanssa. Yleisesti tiedetään, että alkoholin runsas käyttö alentaa harkintakykyä ja päihtyneenä sekä pojat ja miehet, että tytöt ja naiset tekevät usein asioita, joita myöhemmin katuvat. Päihtymys lisää impulsiivisuutta ja alentaa kykyä arvioida tilanteita ja tapahtumia realistisesti. Humaltuneena myös virhearviointien riskit kasvavat.

Väkivallan tekijä on aina syyllinen väkivallan tekoon

Väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan riippumatta siitä, onko väkivalta henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kenenkään henkilön humalatila ei oikeuta väkivallan käyttöön, oli sitten kyse rikoksen tekijästä tai uhrista. Viime aikoina on käyty kiivasta keskusteltua seksuaalisen väkivallan ja päihteiden käytön yhteydestä. Päihteitä käytettäessä on sukupuoleen katsomatta tärkeää pitää huolta omasta turvallisuudesta ja omista rajoistaan, tapahtuipa humaltuminen sitten Itämeren risteilyllä tai kaupungin kantabaarissa.
Yksi hyvä keino ennaltaehkäistä, turvata ja suojata nuoria on vahvistaa heidän kykyään puolustaa omia rajojaan. Erilaisten turvataitojen harjoitteluun liittyy yhtenä osana riskialttiiden tilanteiden tunnistaminen, joista päihteiden runsas käyttö on yksi tällainen. Riskeistä puhuminen ei oikeuta uhrin syyllistämiseen, mutta niistä tulee voida puhua avoimesti, jotta nuorten tietoisuus riskeistä kasvaa.

Olivat tapahtumat minkälaiset tahansa niin rikoksen uhri tulee kohdata aina kunnioittavasti. Lämmin, rohkaiseva ja myötätuntoinen kohtaaminen on vähintä, mitä me voimme rikoksen uhrille tarjota.

Turvallista ja lämmintä kevättä kaikille

Oletko etsimämme henkilö?

Olet 15–29 -vuotias, selailet mielelläsi verkkoa ja haluaisit vaikuttaa nuorille suunnattujen verkkopalvelujen laatuun. Nuorten arvioita halutaan kuulla ja asioita kehittää!

Oulun ryhmän tapaaminen järjestetään Byströmin nuorten palveluissa osoitteessa Hallituskatu 5a:ssa 12.4. klo 10–15. Matkakulut korvataan ja ruokaakin saa. Palkkioksi saat parempien palvelujen lisäksi pari elokuvalippua.

Ilmoittautumiset 8.4 mennessä tekstarilla p. 040-516 91 89 tai sähköpostilla anu.gretschel(at)nuorisotutkimus.fi.
Arvioitavina palveluina mukana mm. Netari, Nettisaapas, Nettinappi sekä Väestöliiton ja Rikosuhripäivystyksen nuorille suunnattuja nettipalveluja. Arviointirupeaman vastuullinen järjestäjä on Nuorisotutkimusverkosto

”Hitto mä jouduin odottelemaan siellä koko päivän, enkä mä edes tajunnut ottaa kahvirahaa mukaan… olin niin pihalla kaikesta ja pelkäsin kokoajan olevani väärässä paikassa, sanovani jotain väärin tai väärään aikaan…alko jännittää ihan järkyttävästi”

Todistaminen on kansalaisvelvollisuus ja virallista kutsua oikeudenkäyntiin tulee noudattaa sakon uhalla. Usein rikoksen todistaja kokee käräjäoikeuteen menemisen ja todistamisen epämiellyttäväksi velvollisuudeksi. Todistaminen voi usein myös jännittää ja pelottaa.

”Mä luulin, että se todistaminen olis vaan sellanen suht helppo ja nopee homma, mut kun mä menin sinne käräjäoikeuteen niin muo alko jännittää ihan hirveesti. Mietin myös miksi se asianajaja tivasi multa niitä samoja juttuja uudestaan ja uudestaan, ihan kun se olis ajatellu et mä valehtelen…”

Käytännön tieto oikeudenkäynnistä ja todistajan rooliin liittyvistä asioista helpottaa, auttaa ennakoimaan ja vähentää pelkoa sekä jännitystä. Etukäteen saadut ohjeet lisäävät varmuuden ja turvallisuuden tunnetta.
Todistajan on hyvä tietää oikeuden käytännöistä alkaen sisääntulon turvatarkastuksesta, oikeussaliin nimellä kutsumisesta ja yleisistä oikeudenkäynnin tavoista kuten todistajan velvollisuudesta puhua totta ja siihen liittyvästä valasta tai vakuutuksesta. Myös korvaushakemuslomakkeet ja matka- ja päivärahakorvausten täyttäminen ja tuomarin luvalla oikeustalolta poistuminen on hyvä olla tiedossa.

”Musta tuntui, että olis ollu tiiliskivi rintakehän päällä. Muo pyydettiin puhuu kovalla äänellä siihen mikrofooniin mut mä vaan tärisin ja ääni värisi...ne kysy ihan kaikkee ja lopuksi tuli sellanen tunne et ihan ku mä olisin itse ollut syytettynä jostain pahoinpitelystä”

On yleistä, että moni todistaja jännittää ja pelkää tekijän kohtaamista oikeudessa. Todistaja voi myös pelätä oman turvallisuutensa puolesta. Todistajan uhkaaminen on rikos, mistä tulee kertoa aina poliisille. Tilastollisesti todistajalle koituu kuitenkin harvoin uhkaa todistamisesta.

”Eikö jo riittänyt, että mä jouduin näkee sen kaiken inhottavan hakkaamisen? Mä olisin vaan halunnut unohtaa koko jutun. Mietin vaan, et mitä jos se hakkaaja painaa mun naaman muistiin ja tulee sit vaik myöhemmin kostamaan?”

Todistajaa voidaan joissain tilanteissa kuulla oikeudessa niin, että hän ei joudu kohtaamaan rikoksesta epäiltyä. Tämä on kuitenkin aina järjestettävä etukäteen. RIKUsta todistaja saa neuvoja ja apua. Todistajalla on mahdollisuus saada RIKUsta myös tukihenkilö mukaan oikeudenkäyntiin. Tukihenkilöt auttavat käytännön asioissa ja heidän kanssaan voi myös jakaa ajatuksia ja tunteita. RIKUn tukihenkilöt ovat kokeneita ja osaavat ohjeistaa sekä oikeudenkäynnin käytänteissä että jännittämiseen ja pelon vähentämiseen liittyvissä asioissa.

Rikosuhripäivystyksen torstain 27.3. 2014 ryhmächatissa keskustellaan todistajan roolista rikosasiassa. Tule kertomaan ajatuksiasi aiheesta.
(Tämän blogin lainaukset ovat kuvitteellisia tapauksia)

Nuoret kohtaavat enemmän rikoksia kuin aikuiset. Se on tutkittu juttu. Kuitenkin häpeä on useimmiten syynä siihen, että nuori ei kerro kohtaamastaan rikoksesta kenellekkään. Tai jos kertoo, niin kaverille.

Nämä seikat ovat olleet Rikosuhripäivystyksen nuorten työn toteuttaman julisteen taustalla. Julistetta on jo jaettu RIKUn toimipisteverkoston kautta mm. kouluille. Oletko kenties jo törmännyt siihen jossain?

Tutustu julisteeseemme ja kerro meille mitä pidit siitä. Vastaamalla viiteen kysymykseen annat meille arvokasta palautetta, joka auttaa meitä kehittämään nuorille suunnattua viestintää ja palveluja.

Suomen rikoslaissa ei ole yksittäistä rikosnimikettä viharikokselle vaan poliisi merkitsee rikosilmoituksen yhteydessä ne rikosepäilyt, missä poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee teon taustalla olevan rasistinen motiivi.
Viharikokset kuuluvat tekoihin, joiden kohdalla voidaan käyttää rangaistuksen koventamisperusteita.
”Rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään kansalliseen tai etniseen uskontoon tai vakaumukseen, seksuaalisen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavalla muusta vaikuttimesta” (RL 6 § 5)

Viharikoksia vastaan on hankala suojautua. Rikos, missä ihminen joutuu uhriksi esimerkiksi pelkästään oman ihonvärin, kulttuurisen, uskonnollisen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien erityispiirteidensä vuoksi ei tarjoa ihmiselle mahdollisuutta valintaan. Kännykän tai lompakon voi aina laittaa piiloon, mutta esimerkiksi ihonväriä ei.

Ikkuna mistä ei haluta katsoa

Viharikoksien vaikutukset leviävät laajasti. Vaikutukset eivät kohdistu yksinomaan rikoksen uhriin vaan myös uhrin läheisiin, lähiyhteisöön ja laajasti tarkasteltuna koko yhteiskuntaan. Tavallisten ihmisten kykyä tehdä pahaa heikommille ja puolustuskyvyttömille avaa ikkunan maailmaan, mihin yleensä ei haluta edes katsoa.

Pienillä teoilla on merkitys – suuretkin muutokset lähtevät aina yksilötasolta

Suurin osa meistä on tietoinen oikeasta ja väärästä ja jokainen meistä voi omalla toiminnallaan lisätä ihmisten välistä kunnioitusta ja tasa-arvoa. Se mitä ihmisiltä usein puuttuu, on rohkeus puolustaa heikompia ja kyky toimia havaitessaan epäoikeudenmukaisuutta, rasistista häirintää tai vääryyttä.

Jos joudut todistamaan toiseen ihmiseen kohdistuvaa häirintää, pelottelua tai väkivaltaa reagoi tapahtuneeseen ja auta. Hätätilanteessa soita 112.

Jos epäilet itsesi tai ystäväsi joutuneen rikoksen uhriksi ja haluat ensin keskustella asiasta - ota yhteyttä Rikosuhripäivystyksen työntekijöihin.

LöytäjäChatit joka maanantai ja tiistai ja klo 20-22! Etsivä Nettityö

Löytäjät ovat Etsivän Nettityön kouluttamia luottamuksellisia aikuisia. LöytäjäChattiin pääset, vaikka et olisikaan kirjautunut IRC-Galleriaan.

Mikään asia ei ole liian suuri tai pieni tullaksesi siitä puhumaan kanssamme.

EtsiväNettityö on netissä vuoria varten! Jos haluat keskustella luottamuksellisesti aikuisen kanssa, voit tehdä niin IRC-Galleriassa (profiili EtsiväNettityö), Skypessä (etsiva.nettityo@nuortenpalvelu.fi) tai Facebookissa (facebook.com/EtsivaNettityo).

Terkuin nettietsivät Jani, Jaana ja Helmi.