Huomenta vaan.
Miks nää aamut on aina näin vaikeita? Vaiks se nyt on ihan normaalia nousta ennen seittemää sängystä ni mulle se on melkeimpä mahdotonta. Onneks toi mukula pitää metelii just niin kauan et herään ja laitan valot päälle. Mut eiköhän tää tästä taas ku jaksan keittää kahvii ja mennä suihkuu ja sit pitää lähtee pihalle.
Niki-Oo on muutes nyt vihdoin ja viimein oppinu kääntymään selältä vattalleen. Mulla on vastuullinen tehtävä kipata se aina takasin selälleen et se pääsee uudestaan ympäri ku ei se itte sitä osaa=) Nyt me kattellaan prätkähiiriä. Nää on ihan parhaita aina. Olin pienenä täysin rakastunu tohon Vinskiin, nykyää oon onneks päässy siittä yli=D
Eilen huomasin taas, et kotiäitiys on ihan parasta! Tää vois jatkuu vielä monta vuotta mut toi äitiysloma loppuu heinäkuussa. Enkä mä viittis ihan vielä tehä Nikistä isoveljeekään=D Tai muuten mikäettei mut mä en haluu olla raskaana.
Olin ahkera ja kävin koulussa juttelees opolle. Kuulemma jotku kurssit on vaihdellu jotenki etten välttämät pääse tost läpi puolesvuodes vaan pitäs käydä koko vuosi. Voi vittu. Toivottavasti ei tarviis, ei meinaan kauheesti jaksais. Mut mikäpäs siinä sitte kunha vaan joskus pääsee pois. Tosin koulun jälkeen vois taas olla vaiks vuoden Nikin kans kotosalla. Mä haluun itte nähdä ku se oppii kaikkee uutta ja kasvaa eikä mikään hoitotäti.
Mut tää lässytys loppuu taas tähän, eipä mulla taaskaa mitään asiaa ollu. Nyt Niksulle aamupalaa.