Tuskassa olin perjantain roudaamassa. Homma koostui paskasta musasta, bändien kamojen siirtelystä ja huonosta ruuasta. Roudauksen jälkeen vetäisin kunnon rynnäkkökännit ja homma päättyi siihen, että muutama Forssan sankari tuli kämpilleni nukkumaan.
Lauantai sentään oli hieman legendaarisempi. Lähdin jo melko hyvissä ajoin kohti Kaisaniemeä ja sanoin Forssan vahvistuksille, että "Olkaa kuin kotonanne." Olin odottanut orkesteria nimeltä Sabaton ja sinnehän suuntasimme erään naispuoleisen ystävän ja parin militaristijannun kanssa. Keikka oli niin päräyttävä, että päässäkin pyöri sen jälkeen ja meinasin sammua sen jälkeen. Muutamat haukut jostain festariruuasta tekivät ihmeitä ja homma jatkui ja päätin antaa alkoholitasojen laskea.
Illalla sitten törmäsin steissillä jälleen exääni. Tässä vaiheessa olin kerennyt selviämään jo aika paljon ja olin matkalla hakemaan grillliruokaa. Hänellä oli nyksänsä ja joku kolmas jätkä mukana. Juttelimme exäni kanssa asioista ja yllättäen hänen nyksä sai jonkinlaisen mustasukkaisuuskohtauksen ja kävi kurkkuuni kiinni. Olen onnellinen, että en yrittänyt pistää hanttiin, koska tämä nyksä päätti saada kohtauksensa hänelle mahdollisimman huonossa paikassa, jossa on valvontakameroita ympärillä ihan vitullinen määrä. Kävin ilmoittamassa asiasta hetimiten poliisille.
Ilta jatkui sillä, että palasin takaisin Kaisaniemen puistoon ja hörpin muutaman kaljan. Suuntasimme militaristikavereideni kanssa Kamppiin erääseen juottolaan, jossa oli jo kikkailu päällä. Päädyin militaristikaverilleni yöksi.
Aamulla heräsin kaverini kämpiltä ja päätin lähteä aika nopeasti siitä Kaisaniemeen, koska kello oli herättyäni jo pitkälti yli 2 päivällä. Tapasin jälleen tämän naispuoleisen ystäväni ja kävimme katsomassa Eluveitien. Itse en pystynyt juuri olemaan mukana heilumisessa, koska kuumuus ja lievä krapula aiheuttivat jämäkän päänsäryn. Keikan jälkeen menimme festarialueen ulkopuolelle ja siellä tapasin erään tytön, jonka intressit maailmankatsomuksessa ovat saman suuntaiset omieni kanssa. Lähdimme siitä hänen kanssaan minun kämpille jo joskus klo 22.
Saavuttuamme kämpilleni näky oli sellainen, joka sai katumaan Forssalaisille sanomaani "Olkaa kuin kotonanne" -lausetta. Kämppä näytti siltä, että siellä olisi ollut 100 Forssalaista sikaa. Emme kuitenkaan jaksaneet välittää tästä vaan heitimme ärtsopat naamariin ja ehdotin nukkumista. Nukuimme normimäärän: 15 tuntia.
Hilirimpsis vaan.