IRC-Galleria

Chike

Chike

Mutsis käy meillä
~ All Star ~
http://www.youtube.com/watch?v=X5GhXqtKHCE&fmt=18

Jatkoa:
...Nyt siirryn elämässäni kolmannelle luokalle, joka tarkoittaa sitä, että on aika katsoa aamun televisio annos. Ah, kalastusta! Ja vielä Canadassa! Siikaa tulee kuin hatusta vetäis.
Ovikello soi.
"Sisään?"
Eikun odota! Ei minun oveeni kolmenatoista aikaisempana aamuna ole pimpotettu. Onko viikatemies vihdoin korjannut GPS:nsä ja saapunut oikeaan osoitteeseen? Voi olisipa se kuolema!
"Sisään! SISÄÄN!"
Miksei se tule sisään!? Tule nyt! Ovi on varmaan lukossa, hienoa... Miksi edes pidän sitä kiinni. Olisi jopa virkistävää tulla ryöstetyksi. Se vaaran huuma ja adrenaliinin virtaus voisi saada minut tuntemaan itseni eläväksi taas. Minua ei ole koskaan ammuttukkaan. Ryöstö olisi oiva tapa kokea sellainenkin eksoottinen tapahtuma. Ja saattaisin jopa nähdä mitä sisälläni on tämän seurauksena! Telkkarista en kyllä luopuisi edes kuolleen ruumiini yli. Hihi, nokkela vitsi, onneksi kävin lukion! Että ehkä ihan hyvä kun olen pitänyt ovea lukossa. Hyvä minä!<3
Ihmeellisintä mitä minulle on tapahtunut viimeisen 14 päivän aikana, on se, kun tipuin parvekkeeltani naapurin mersun päälle. Se oli kyllä hauskaa, ja omatuntonikin on puhdas koska tippuminen oli täys vahinko eikä mikää itsemurha tai sen semmoinen teineily. Juoksin olohuoneesta parvekkeelle pelotteleman varikset ja muut korpit pois vaatetelineeltäni. Ne saamarin linnut kärkkyivät minua, kuin mätänevää raatoa. Raakkuivat ja rääkyivät omahyväisesti. Saatan olla kuollut, mutta ainoa haju mitä eritän on Axen Chocolate. Yksi roskalintu kehtasi jopa kakkia ikkunaani. Eikä se ollut mikään vahinko! Otti vautia ja tähtäsi! Minä näin! Perkeleen terroristit.
Juoksin parvekkeelle niin kovaa kun pystyin, horjahidin matalan kaiteen yli ja tipuin neljännestä kerroksesta, hienolla kuperkeilalla, ilma ilkkuen korvieni pinnassa, kädet avuttomina lerpattaen, keskelle Mercedeksen kattoa ja siitä läpi.
"Riks, raks, poks ja mersut lyttyyn!" sano mummo kännissä kaahaten.
Tiedätkö sitä fiilistä kun avaa silmänsä ja huomaa, että alla on litistynyt luxusauto, muutama lasinsirpale ja rekisterikilpi jossa luukee PAT3? Tiedätkö? Se on hyvin apsurdi fiilis, varsinkin kun konkreettisesti pitää kädessään jotain niin tyhmää, kuin rekisterikilpi jossa lukee "PAT3". Naapurini on aivovamma.
Nousin auton päältä ja linkutin takaisin kotiin vähin äänin. Käveleminen oli hassua koska polveni oli vääntynyt taipumispisteensä yli. Polvilumpio oli noussut ainakin 10 senttiä ihoni alla ja jalkani narskui, kuin joku olisi murskannut natisevia pähkinöitä joka askeleella. Sääressäni oli ainakin kolme isoa pattia jotka liikkuivat kun jalalle laittoi painoa. Luut törröttivät ihon alla vähän miten sattui ja hankasivat välillä toisiinsa, sen tunsi. Otin sormiskeittini esiin, asetuin sohvalle löhöasentoon ja aloin skeitata juuri putkahtaneellaa skeittipuistolla. Luut liukuivat ja törröttivät, kun pienet renkaat viilettivät pitkin hiukan karvaista sääriramppia. Polven vääntyminen, väärään suuntaan, kruunasi skeittipuistoni totaalisesti. Seuraavaksi otin digiboxin kaukosäätimen ja aloin humautelle kohoumia. Kun paukautti toisen lyttyyn, toinen nousi. Se oli hyvin jännittävää. Siinä piti olla samalla tavalla skarppina, kuin myyrän hakkaus pelissä, jossa on tarkoitus nuijia koloista kurkkaavat myyrän päät. Lopuksi asetin skeittini yhden kohouman päälle ja latasin oikein kunnon pamauksen törröttävään luuhun. Skeitti lensi ainakin puolentoista metrin korkeuteen ja luu repi tiensä läpi pohkeen kudoksen ja ulos ihon läpi! Nauroin katketakseni ja meinasin tukehtua kieleeni! Jalan murskaamisesta ei ole koskaan irronnut näin paljon iloa<3 Se päivä oli hauska!

Onkohan hän vielä oven takana? Enkai ole vitkastellut liikaa?
"Kuolema älä mene! Kyllä minä tulen!"
Sydämeni pomppisi kurkussa tällä hetkellä, mikäli se vielä toimisi. Kylmä hiki on varmasti sallittua tässä tilanteessa. Kurkkaan ovisilmästä varmuuden vuoksi, jos vaikka näkisin valon reijän päässä. Ei ketään. Nyt ovi auki ja nopeasti! Mitä helvettiä tämä on? Ei ristin sielua. Rappu on tyhjä. Ei täällä ole muuta kuin tämä sanomalehti... Sanomalehti! On tämäkin uutta, vaikka kuolema oltaisiin otettu avosylein vastaan. Olisin voinut tarjota hänelle vaikka teetä.
No niinpä niin, etusivulla kerrotaan kouluammuskeluista. Joku ahdistunut sielu on taas leikkinyt Jumalaa. Toiset viedään ennen aikojaan ja toisia ei viedä vaikka hirttäytyisi. Selataan; Surevia haastatellaan, "Venäjä lupasi vetäytyä Georgiasta." HaH! Ne mihinkään lähde kun jenkit on sekoamispisteessä, "Talouskriisii" dollari riippu alempana kuin Tukiaisen tissit, lisää blaablaata, urheilua, yksityiset! Mitä ihmettä? Seuranhakuilmoitus on ympyröity punaisella? Ja täällä välissä on kirje. Tuoksuu hyvältä. Tuoksuu naiselta. Tai voi se olla mieskin joka käyttää naisten hajusteita. Kaunista käsialaa.
"Rakas Marcus..."
Hei, se olen minä! Hyvä minä!<3
"Rakas Marcus,
Syrämmein mun, sun luokses huokaa. Oon sua kauemmin katsellut, en pelkaa ma sun koulemaa..."
MITÄH!? Miten helvetissä se tietää, että olen kuollut? Korjaus: Miten himputissa se tietää, että olen kuollut?. Olosuhteet huomioon ottean, voisin vähentää ala-maailman ja sen johtajan nimen hokemista. Ei pidä antaa väärää kuvaa itsestään. "Vittu" on hyvä sana, se ei liity mitenkään ikuiseen tuskaan tai kärsimykseen, ellei tietysti ole herpes... Minua pelottaa!

[ Mitä Pate ajatteli hajonneesta mersustaan? Onko lapsellista leikkiä sormiskeitillä? Kuka on tämä mysteerikirjeen lähettäjä? Meneekö dollarilla tosiaan noin huonosti? Tämä ja paljon muuta, seuraavassa jaksossa! ]

*JATKUU...*

KIITOS KOMMENTISTA!

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.