IRC-Galleria

Chike

Chike

Mutsis käy meillä

Blogi

- Vanhemmat »

Tämä hetki on nytKeskiviikko 21.02.2007 06:47

Sitä ollaan nuoria, kauniita ja kuolemattomia. Yritetään hakea sitä omaa paikkaa sosiaalisessa viidakossa ja varmuutta siitä mihin kuuluu. Ystävien ympäröimänä on helppo olla oma itsensä ja jakaa varmuutta siitä että he kuuluvat juuri siihen, siihen joukkoon missä ovat, teidän laumaanne. Ystävien kanssa tiedät missä olet, tämä hetki on nyt eikä muulla ole väliä. Mutta mitä tapahtuu kun varmuuden tunnetta tullaan ravistamaan?

Lämpimän turvallisuuden rinnalle tulee kilpailemaan mahdollisuus kokea jotai kuumaa, mutta siinä on yksi "mutta", mitään ei anneta ilmaiseksi. Edes mahdollisuus ihanan kuumuuden saavuttamisesta edellyttää turvalliselta vyöhykkeeltä poistumista, ja astumista nuoralle joka saattaa viedä sinut kuumana hohtavan tunteen luo. Monet tahtoisivat astua nuoralle, mutta eivät uskalla. Toisilla on syynä se että eivät ole aikaisemmin kokeilleet nuoralla tanssimista, toisilla taas se että ovat pudonneet liian monta kertaa ja sitten ne jotka eivät tiedä mitä tehdä kun ovat nuoran toisessa päässä. On kuitenkin niitä, jotka riskeistä huolimatta astuvat nuoralle ja lähtevät matkalle katse palkinnossa. Varma alku saattaa äkillisen tuulenpuuskan takia muuttua horjuvaksi ontumiseksi ja tyhjästä ilmestynyt sumupilvi voi johtaa siihen että ei tiedä mihin suuntaan pitäisi mennä. Epätietoisuus, kompassin puute ja kummallisen kartan luku on kaikista kauheinta. Nuora on jo tarpeeksi vaikea ylitettävä ilman kaikkia esteitäkin, mutta jos sen tekee niin palkinnot ovat uskomattomat. "It takes two to tango" mutta tietämättömyyden tangoa on pakko tanssia yskin. Paikallaan pyöriminen saattaa johtaa kuumuuden jäähtymiseen, takaisin päin lähteminen olisi turvallisinta, mutta voi johtaa kysymykseen: "Entä jos?", vaistolla eteenpäin kulkeminen voi viedä sinut kiehtovan kuumuuden luo, mutta se voi myös tuottaa palovammoja. Juuri ennen maailiviivaa tipahtaminen kirvelee kahta kirpeämmin koska siinä on ehtinyt tuntea hipauksen kiihkon lieskoista ja pelkkä lämmin tuntuu sen jälkeen riittämättömältä. Jos henkilö jää miettimään näitä asioita se sekoitta pään, mutta on mahdoton olla miettimättä! Rakentaisipa joku majakan sumuisia päiviä varten...

Jos elämässä on muutenkin erittäin paljon epävakaita asioita tai tapahtumia jotka ravisuttavat sitä ja silti lähtee nuoralle tanssimaan, tarkoittaa se sitä että vaikka sieltä nuoralta putoisikin voi olla varma että joku on ottamassa kiinni. Pitäkää ystävistänne huolta.
K5 4Life

Vaskiksen kiihkeä yöTorstai 25.01.2007 23:58

On ilta. Ulkona on pimeää ja rauhallista. Yön valottomuus sulaa samettiseen lumeen jossa on jalanjälkiä. Koulu on on hiljaa. Studion ovi aukeaa. Elisa tulee ulos. Hän on väsynyt koska on jäänyt siivoamaan studiota muitten lähdön jälkeen. Koulun käytävillä kaikuu kun hän astuu ovesta ja puistelee vaatteitaan. Kaukaa kuuluu kolahdus. “Mikä tuo oli?” hän ajattele. Hän pysähtyy ja yrittää kuunnella. Hän kääntää päätään ja siristiää silmiään. “Äh minä vain kuvittelin.” Hän tarkistaa ettei mitään jäänyt huoneeseen. “Reppu, kännykkä, lompakko ja avaimet. Hei hetkinen, missä avaimet on?! Tää paikka pitää laittaa lukkoon.” Jostain kuuluu ääni. Elisa jähmettyy paikoilleen. “Kuka siellä?” Hänen huutonsa kaikuu koulun seinistä. Hänen sydämensä alkaa hakkata kovempaa, hänen kätensä alkavat hikoilla ja kylmä hiki nousee hänen otsalleen. Hän on aivan liikkumatta. Hikipisara valuu pitkin hänen silmäkulmaansa ja liukuu hänen tärisevää poskea alaspäin kaulalle. Elisa nielaisee kerran ja huutaa uudestaan “Onks seil joku?” Pelokas huuto kaikuu koulun joka kolkassa kunnes Elisan ääni kuolee pois. Hiljaisuus. Hän ryhdistäytyy ja hengittää syvään. “Ei mitään” hän huokaa helpottuneena. Hän ryhdistäytyy ja ottaa askeleen ulko-ovelle päin. Läheltä kuuluu kova kilahdus! Elisa vetäisee päänsä kauhistuneena pysyyn. Hänen niskansa naksahtaa ja hän tuntee pistävää kipua koko selkärangassaan. Askelten ääni lähestyy. Ne kuuluvat yhä kovempaa, kovempaa, kovempaa. Elisan hengityksestä tulee katokonaista, hänen jalkansa tärisevät kun hän yrittää epätoivoisesti vilkuilla ympärilleen. Kilinä kuuluu aivan hänen selkänsä takaa. Hänen niskakarvansa nousevat pystyyn. Hän tietää että joku katsoo häntä. “Mitäs täältä löytyy?” kuuluu möreä ääni hänen takaansa. Tumma hahmo ilmestyy elisan taakse kuin tyhjästä. Se hengittää syvään. “Tarvitaanko täällä avian mestaria? Henkilö astuu pois varjosta. Elisa kääntyy ja näkee Perus-Esan edessään. Esa liikuttaa kättään ottaakseen avain nippunsa mutta katsahtaakin äkisti Elisaan! Elisa tuntee kuinka Esan silmät liikkuvat pitkin hänen vartaloaan. Hän voi vain kuvitella mitä esan päässä liikkuu. Elisa katsoo pelossaan Esaa. Esan katse osuu Elisan silmiin ja he tuijottavat toisiaan intensiivisesti. Esa kurtistaa kulmakarvojaan
ja laskee kätensä sivulleen. Hän ryhdistäytyy ja sanoo "Mulla käsi kramppas. Voitko auttaa näitten avaimein kanssa et päästään kummatkin pois täältä?"
Elisa säpsähtää. Hän oli vielä Esan silmien lumoissa eikä osannut varautua hänen ääneensä.
Elisa katsoo Esaa ja sitten avain nippua joka riippuu Esan housujen vyö lenksukasta. Esan käsi tosiaan tärisee jonkin verran. Onko se oikeasti krampannut? Ei pidä olla niin epäluuloinen, ehkä hän tosiaan tarvitsee vain apua. Elisa kurottaa kädellään kohti paksua, kiinteää ja täyteläistä avain nippua. Samalla Esan hengittää syvempään ja sulkee silmänsä.
Elisa kurottaa kättään... jostain syystä hänen sydämensä hakkaa kovempaa ja kovempaa. "Mitä ihmettä tämä on?" hän ajattelee. "En ole koskaan enne tuntenut näin. Hän hivuttautuu lähemmäs Esaa ja koskettaa hänen avain nippuaan. Esa värähtää.
Miljoonat ajatukset pyörivät Elisan päässä. "Mitä tämä on? Miksi tunnen näin? Tämä on väärin, en saisi ajatella tälläisiä." Elisa on niin uppoutunu omiin ajatuksiinsa että on jäänyt vain tuijottamaan tyhjyyttä. Hän vain pitelee Esan avain nippua kädessään. Esa yskäisee. "Kiitos neiti. Se on se musta vartinen. Se avain." sanoo Esa vaivautuneena ja vienosti punastellen.
Elisa säpsähtää ja astuu nolona kauemmas. "Avain? Niin tietenkin... anteeksi." hän sanoo ja katsoo kenkiään. Esa hymyilee ymmärtäväisesti ja kävelee elisan ohi studion ovelle. kuuluu kilinää ja lukko sulkeutuu. Elisaa nolottaa miten hän on voinut nolata itsensä niin täydellisesti. Oli väärin olla niin lähellä vanhempaa miestä. On monta seikkaa jotka olisivat heidän romanssinsa edessä. Tyhmää edes ajatella sellaista. Sitäpaitsi kaikkihan tietävät että Esa on iljettävä! Elisa on päättänyt heivata pöhköt ajatukset kuusikkoon. "Nonni, homma hoidettu" kuuluu Esan ääni. Elisa kääntyy lähteäkseen ovelle mutta kun hän kääntyy ovelle hän katseensa osuu Esan kapeisiin huuliin ja kaikki ne tuntemukset jotka häntä olivat hetki sitten piinanneet nousevat kymmen kertaisina pintaan. Hänen silmänsä suurenevat
hänen kasvojansa kuumottaa. Hänen kehonsa kihelmöi joka puolelta, häntä huimaa, hän miettii hätäisesti mitä tekisi. Tunteet ovat liian voimakkaat. "ESA!" kuuluu Elisan vaikeroiva huuto. Esa kääntyy ja poistaa lasinsa kasvoiltaan. Esan silmissä näkyy rakastajan liekki joka on pitkään ollut tukahdetuttuna. Nyt rakkauden roihu on päästetty valloilleen. Romanssin liekit räiskyvät! Esa avaa suunsa ja kuiskaa "Ah sinä söpö ykkönen, tule luokseni!"
Elisan polvissa notkahtaa. Nuo sanat ovat kuin ruokaa nälkiintyvälle, kuin näköaisti sokealle. Hänen rintansa hakkaa basso rummun tavoin kun hän ryntää Esan levitettyyn syliin. Esa otta Elisan tiukkaan syleilyyn. Hänen hengityksensä on katkonainen. Elisa tuntee kuinka Esan sydän pomppii. Hän tuntee esan hengityksen kaulassaan. "Älä koskaan päästä irit" sopertaa Elisa ilon kyyneleiden välistä. "Mä teen ihan mitä sä tahdot, kulta"
Elisa nostaa katseensa Esan sinisiin silmiin. Se on kuin katsoisi loputtomaan kaivoon. Perus-Esan syvät, sielukkaat silmät saavat Elisan pään sekaisin. Hän varvistaa valmiina suudellakseen Esan rakkauden tyynyjä kun äkkiä hän tuntee jonkin liikkuvan lantionsa kohdalla. Tämä ei kyllä ole avain-nippu. Elisa pelästyy ja nojaa taakseppäin. "Älä pelkää. Mäki teen tätä ekaa kertaa." vakuuttaa Esa. Elisa katsoo Esan housuihin ilmestynyttä kohoumaa. Se on iso ja hänen farkkujensa läpi näkee selvästi sen muodon. Elisa epäröi hetken ja painautuu sitten taas Esaa vasten nauttien saamastaan huomiosta.
Esa ilmottaa että hänellä on avain opettajan huoneeseen josta löytyy sohva. Yhdessä viaton Elisa ja Perus-Esa siirtyvät yläkertaan tekemään jotain maailman luonnollisinta asiaa. Lukio kaikui, koko yön...

Rakas pieni musta vihko

Tänään on minun ja Sarahin 3 kuukausipäivä. Kirjottaisin asiani päiväkirjaani, mutta viikko sitten huomasin että Sarahilla on tapana lukea sitä raamattunsa välissä. Kun olimme saarnaamassa New Yorkin ei niin turvallisella saudulla, Sarah säpsähti juoppoa joka oli mitä luultavammin tulossa halaamaan häntä. Ja siinä raamatulla häntä lyödessään, luiskahti päiväkirjani sivujen välistä maahan. En olisi koskaan osannut arvata, että Sarah kaikista ihmisistä, voisi tunkeutua toisen yksityisiin asioihin noin julkeasti! Hän on aika omistushaluinen ja ehkä jopa hieman epäluuloinenkin minusta ja noppa-lakkostani. Sarahin juoppoihin "Jumalan sanan takominen" on ollut jo pitkään Sielunpelastus Asemalla vaijettu asia. Olen myös päässyt todistamaan Sielunpelastus Asema romanssin. Agatha on käyttänyt aseman takahuonetta vähän muuhunkin kuin kahvin keittämiseen. Hänellä ja hänen musta hiuksisella, huulipunaa kauluksessa omaavalla ystävättärellään oli aivan oma versionsa Aatamista ja Eevasta. Siihen ei liity käärmeeitä mitenkään mutta, hedelmiä kylläkin...

"NATHAN!" "DETROIT!" "JA KOKO KONKKARONKKA!" Nauran vieläkin aina kun Nathan kertoo kuinka laittoi poliisit ojennuksen. Nathan pärjää yllättävän hyvin, vaikka ensimmäisen hääyönsä viettikin 42 asteen kuumeessa. Adelade halusi jotenkin jakaa Nathanin kurjan olon ja päätti, että hänkin aivastaa tai yskäisee joka kerta kun Nathankin. "On tylsää olla kipeä yksin" hän minulle sanoi. Adelade tirskui ja pärskyi niin että hotellin omistaja kysyi aamulla Nathanilta jos hän voisi kertoa hänellekkin pari kikkaa. Adelade kävi häitten jälkeen lääkärillä kertomassa, että hänen flunssansa oli kaikonnut. Verikokeita ottettaessa ilmeni, että Adeladen viimeaikaiset tunne heilahdukset johtuivat raskaudesta. Kyllä, Adelade on paksuna! Ilmeisesti hän tuli raskaaksi jo kuukautta ennen häitä. Ei ole pienintäkään epäilystä etteikö kakara olisi Nathanin, Adelade ei ole vieraissa käynyt. Se tyttö ei muihin ole katsonut 14 vuoteen. Upee mimmi kieltämättä.

Ai niin, se meidän 3 kuukauden vuosipäivä. Ajateltiin kavereitten kanssa pitää pienet pippalot. Sielunpelastus Asemalla on tilaa. Rusty keksi, että terästetään Asemalaisten boolia sen verran, että nukahtavat nopeasti. En tiedä vielä kuinka paljon sitä pitäisi terästää, mutta jos kaikki ovat niinkuin Sarah, en usko, että whiskyä tarvitaan paljon. Ihana päästä taas heittämään noppaa. Vessassa yksin pelaaminen ei vain ole yhtä hohdokasta kun vanhan porukan kanssa pelaaminen.

Kai sille Sarahille pitäisi jokunen neilikka jostain poimia. Tämä pitää kirjoittaa muistiin! Uhkapelurit ovat kokeneet aikamoista myllerrystä hekin. Nathanin lehti kioski oli aivan mahtava keksintö! Nyt pelipaikkojen informaatio kulkee kätevästi lehden välissä. Pitää muistaa kiittää Nicelya mahtavasta ideasta. Kytät ei hoksaa mitään. Nicelystä puheen ollen, mustelmien parannuttua se pääsi uusille treffeille ja ihastu oikeen kovaasti. Mut valitettavasti sai samantien rukkaset. Se Hot Box lyyli sano ettei sillä oo aikaa uhkapelureille. Sen jälkeen Nicely Nicely Johnsonista on ollu vaa Johnson. Se on aika maassa. Hilpeämmissä uutisissa, Benita ja Charlie on rakastunu toisiinsa oikein tulisesti! Jos Charliella ois farmi, se ei todellakaan pystyis hoitamaan sitä. Sillä on mielenkiinto ihan muualla. Ehkä niille pitäs vihjata siitä Sielunpelastus Aseman takahuonseesta...

Eiköhän siinä tullu tän hetkiset tärkeimmät tapahtumat. Katsotaan mitä huomenna tapahtuu, jäädäänkö kavereitten kanssa kiinni pokerista Sielunpelastus Asemalla vai sujuuko suunnitelmat sulavasti kuin Cubalainen tanssi!


Rakkain terveisin
Sky Masterson, entinen syntinen
Suurin osa ihmisistä tylsistyessään tekevät jotain tappaakseen aikaa ja kenties odottelevat älynväläystä. Minä tylsistyessäni en tahdo tappaa aikaa vaan itseni. No en minä oikeasti tahdo itseäni listiä, mutta välillä heti tylsistyttyäni saan älynväläyksen joka voisi viitata itsetuhoiseen käytökseen, esim. saan joskus hirveän hingun syödä lasia tai kauhean kiusauksen työntää kieleni pistokerasiaan. Ei se sähkö voi niin kummoista olla, kyllä niitä sähköiskuja on aikasemminkin saatu. Olen myös alkanut epäilemään sitä väitettä että sähköstä voi oikeasti kuolla. Miten pistorasia voi olla niin hirveän vaarallinen? Kyllä, meille on pienestä asti tuputetaan että pistorasiaan ei saa tunkea mitään koska siitä saattaa kuolla, mutta mitä jos tämä onkin vain maailmanlaajuinen salaliitto!

Mitä jos kielen pistorasiaan tunkiessa pääsee maagiseen satumaahan jossa kaikki on hyvin. Autot kulkevat saastuttamatta, jokapuolella on hedelmäpuita, kaikki hymyilevät eikä kukaan kuuntele Jari Sillanpäätä. Onko hallitus yrittänyt estää meitä löytämästä täydellistä utopiaa ihan omien kotiemme nurkista? Paikkaa jossa peurat tulevat syömään kädestä, paikkaa jossa laki velvoittaa miehiä laskemaan vessanpytyn kannen ja jossa kaikki blondit naiset ovat hienossa hiprakassa. Bruneteista en tahdo puhua paljoakaan, koska he ovat niitä jotka vain marmattavat kun tulee blondi kainalossa kotiin ja pakottaa brunetit nukkumaan sohvalla.

Oletteko te koskaan päässeet puhumaan ihmisen kanssa joka on työntänyt kielensä pistorasiaan? Ette varmaankaan, olenko ainoa jonka mielestä tämä on epäilyttävää? Onko mahdollista että hallitus on systemaattisesti eliminoinut nämä henkilöt koska ei halua heidän levittävän ilosanomaa satumaisesta tarumaasta? Ajatelkaa kuinka paljon rahaa isot yhtiöt menettäisivät jos kaikki ihmiset tunkisivat kielensä pistorasioihinsa! Kuka enää ostaisi bensaa jos autot kulkevat pistorasialandiassa ilman fossiilisia polttoaineita? Mitä hyötyä olisi Alepan-tädeistä jos kenenkään ei enää tarvitsisi ostaa ruokaa? En uskalla edes ajatella mitä Jari Sillanpäälle kävisi. Johtuuko tästä että tähän mennessä kaikki kielensä pistorasiaan pistäneet henkilöt on julistettu "kuolleiksi"? Tappaako hallitus näitä urheita ilon sanansaattajia vain jotta Alepan-tädit saisivat istua kassoillaan ja kuunnella Jari Sillanpää? Päätä itse.

P.S. Kokeilin lasin syömistä ja se vain sattuu.

Oodi Hilleville! (Sanoitus: Chike)Tiistai 11.07.2006 18:16

Oih Hillevi! Miks sä yritit pois mun luotain lentää/
En tarkottanu mitään pahaa kun ulostin sun kenkään/
Halusin vain jotain itsestäni antaa/
Minne ikinä meet sä voisit jotain musta mukanas kantaa/
Onko se niin väärin että kantapäässä lotisee santaa/
Ajattelin että tämä yhdistää meitä ja voisimme kulkea autiota hiekkarantaa/
Ma sua niin rakastan/
Ja kun aika jättä ma sut talteen laitan ja pakastan/
Sitten ikuisuuden ma sua voisin silittää ja hiplata rintaas oi niin kiinteää/
Älä pelästy Hillevi puheitani, ma haluan vain et oot mun omani/
Vaikka ma sua välillä kepillä hakkaan, ei tarkoita että mä rakastamasta lakkaan/


Hillevii! Oih Hillevii/
Teinkö jotain väärin kun sut elmukelmuun käärin/
Hillevii! Oih Hillevii/
Kyllä palovammat paranee/
Hillevii! Oih Hillevii!/
Kauniiks ittes meikkaa tai kurkun sulta leikkaan/
Hillevii! Oih Hillevii/
Ei musta silmä pahaa tee/

Päätäs seinään paiskaan ja pienen marsus raiskaan/
Ehkä näin sä rupeet oppimaan, että niskuroinnista rangaistaan/
Sun parastahan mä ajattelen kun tumppan tupakan sun kätehen/
Et sä muuten kunnioitusta opi/
Sua rangaistaan siitä että huusit vuoteessa "Oih Topi!"/
Etkö sä ymmärrä nainen sä oot mun, mun ihanainen/
Kaiverran nimemme selkääs, kerran se kirpasee, älä pelkää/
Muistutukseksi sulle kuinka tärkee oot sä mulle/
Et kahesti samaa virhettä tee, jos Topin nimen lausut, Topi kuolee/
Miks sä noin pillität itket ja väännät, jos et heti lopeta ma niskat käänän/
Älä ees uneksi et luotain karkaat, valmistaudu kultani, kertosäe alkaa/


Hillevii! Oih Hillevii/
Teinkö jotain väärin kun sut elmukelmuun käärin/
Hillevii! Oih Hillevii/
Kyllä palovammat paranee/
Hillevii! Oih Hillevii!/
Kauniiks ittes meikkaa tai kurkun sulta leikkaan/
Hillevii! Oih Hillevii/
Ei musta silmä pahaa tee/

(väli spiikki)
Jeah! Hillevi.
Tää on sulle, mun ainoolle rakkaalle.
One love. Uh. Saat anteeks ton Topi jutun.
Jeah! Sä opit nopeesti. Kaikki mukaan!
Uh uh uh uh uh!


Hillevii! Oih Hillevii/
Teinkö jotain väärin kun sut elmukelmuun käärin/
Hillevii! Oih Hillevii/
Kyllä palovammat paranee/
Hillevii! Oih Hillevii!/
Kauniiks ittes meikkaa tai kurkun sulta leikkaan/
Hillevii! Oih Hillevii/
Ei musta silmä pahaa tee/

(loppu spiikki)
Näin on. Oodi Hilleville nolla kuus/
Te tuutte kuulee tätä vielä. Tulee suurempi ku Finteligenssi/
Korso westside. Assa-posse! Jeah!/
Jätkät te tiedätte mist mä puhun/
Teil on oma Hillevi kaapissa eikä se tottele teitä/
Tää on omistettu teille, näin se tehään/
Piis aut/

#MC Ojentaja#

Yksi yö CubassaPerjantai 30.06.2006 05:02

Aurinko laski sinä iltana normaalia hitaammin. Se värjäsi taivaan punaiseksi ja sai meren näyttämään lainehtivalta kullalta.
Nuori nainen käveli nurkkapöytään, siihen nurkkaan jonne oli erittäin vaikea nähdä. Sinne kaikki menivät kun eivät halunneet tulla häirityksi tai halusivat tarkkailla koko muuta ravintolaa rauhassa. Nuori nainen ei missään tapauksessa halunnut olla yksin, mutta yksikään mies joka häntä oli baarilta vilkuillut, ei herättänyt hänessä minkään näköistä kiinnostuksen hiventä. Ei hän heitä nähnytkään. Hänen hiuksensa olivat valuneet hänen kasvojensa eteen ja vaikka hän olisikin nostanut päätään hän ei olisi nähnyt kuin kyynelten vääristämiä kasvoja. Ihmisiä joista hän ei välittänyt pätkääkään. Ei hän sieltä hakenut yhden yön seuraa. Hetken mielijohteesa mustan yön turvin rannalla voihkiminen ja tuntemattoman kosketus ja se niin sanottu vapauden tunne ei enää viehättänyt. Viimeistään aamun aurinko ja kylmältä rannalta märkänä herääminen liianmonetta kertaa oli repinyt kaiken glamourin keski-yön seikkailuista. Sielunkumppaniakaan hän ei sieltä tarvinnut, hänet hän luuli jo löytäneen ainakin viime iltaan saakka. Nuoren naisen sydän oli murskattu ja selkään oli puukotettu kahdesti. Hän oli antanut kaikkensa tälle miehelle ja nyt se kaikki oli sylkäisty suoraan hänen kasvoilleen. Hänet oli murskattu. Mikään määrä kyyneliä ei voinut viedä pois sitä tuskaa. Pimeässä nurkkapöydässä hän tunsi olevansa piilossa, piilosssa kaikilta uteliailta katseilta, piilossa todellisuudelta, piilossa koko maailmalta. Aino mikä nurkkapöydän pimentoon pystyi tunkeutumaan oli miltei täysi pullo ja alati soiva Cuban tumma musiikki. Hän halusi unohtaa kaiken. Millään ei ollut enää väliä. Hän halusi hukuttaa itsensä armolliseen tietämättömyyteen. Hänen poskensa olivat mustan tahraamat ja hänen silmistään loisti tyhjyys. Hänen molemmat huulensa tärisivät kun hän otti ensimmäisen kulauksen, se poltti hänen huuliaan ja tuntui inhottavana kipuna kielessä. Hän pysähtyi hetkeksi, sulki silmänsä ja otti toisen kulauksen. Hän valui syvemmälle omaan olemattomuuteensa. Yksikään ei nuorta naista enää barilta katsellut. Hän tiesi ettei kukaan tulisi pelastamaan häntä, hänen ritarinsa oli kuollut ja koko valtakunta siinä samassa. Hänet oli jätetty yksin taistelemaan sisäistä lohikäärmettään vastaan. Mutta miten kukaan pystyy taistelemaan ilman ritaria tai valtakuntaa? Pullo oli puoliksi tyhjä. Hän valui yhä vain syvemmälle. Hän ei nähnyt enää mitään. Hän ei muistanut enää mitään. Mutta hän tunsi vieläkin. Epätoivoisena hän hapuili pullon kaulaa ja hätkähti huomatessaan pullon putoavan. Kaikki ympärillä pysähtyi. Pirstoutuneen lasin kaiku tunkeutui hänen jäljellä olevaan tietoisuuteensa. Kyynel valui hänen poskelleen, hän kuiskasi hiljaa ja luuhistui maahan. Hän oli yksin.
Kevät on ihan kummaa aikaa. Jotkut potee syys-masennusta, talvi-masennusta, kesän-tylsyys-masennusta, joten on tietysti reilua että jokin vuodenaika vaikuttaisi minuun erityisesti. Minä poden kevään tuomaa kevät-ihastus-super-syndroomaa (KISS). Kyllä, tällainen syndrooma on olemassa sillä se piinaa minua! (pöhköt) Se syttyy korvien kuullessa rakkautta käsitteleviä biisejä, oireilu on uskomattoman hyvä mieli, kirkkaat silmät, positiivisuus, perhosia vatsanpohjassa ja kaikista vahvin tunne, korviaan myöten ihasunut fiilis! Kuulostaa täydelliseltä, eikö?
NO SITÄ SE EI TOTISESTIKKAAN OLE!

Vaikka olisi ihanaa elää elämänsä pää pilvissä ja kevein sydämin, ihmisen perus selviytymisvaistot estävät minua nauttimasta tästä syndroomasta täysin rinnoin. Mieleeni tunkeutuu väkisin kysymys: "Mistä tai kenestä tämä johtuu?" Vastaushan on helppo, blame it on the kevät, mutta ei! Tämä vastaus ei täytä hämmennyksen jättämää koloa mieleni syöveressä koska kevät ei ole konkreettista! (prkl) Seuraavava vastaus olisi sekin helppo, se perustuu ihmisen biologiaan ja on maailman vanhin pään sekoittaja, vastakkainen sukupuoli. Tuli hetkeksi sellainen "Heureka"-fiilis, mutta ei ei ei... Vaikka syndrooman aiheuttajalle on nyt löydetty tekijä ja motiivi, en vieläkään voi nauttia siitä kokonaan. Todettu on että kumma käytös johtuu naisesta, mutta niitähän maailmassa riittää! Kuka on se vastakkaisen sukupuolen edustaja joka saa sydämeni sykkimään? Kenelle omistan kaikki ne pitkät huokaukset ja katseen kaukaisuuteen? Kenen kauniita kasvoja ajattelen ennenkuin menen nukkumaan? En tiedä.
Luulisi että tällaisen tutkimuksen jälkeen tulisi jokin nimi, mutta eipä tule. Olen yhtä tietämätön ja hämmentynyt kuin tekin. Tunteet on, mutta kohdetta en tiedä. (puuh) Tarkoittaako tämä että minun täytyy etsiä joku joka tuottaa minulle ahaa-elämyksen vai tarkoittaako tämä että kohde voi tässä vaiheessa olla kuka vaan? Teoriassa se tekee etsimisen helpoksi, tunteitten ei tarvitse herätä koska ne käyvät jo ylikierroksilla, toisinsanoen olen erittäin helppo. (O__o)! Voi juma... Tässähän oppi itsestään ihan uusia asioita. Nyt häiritsee vielä enemmän!

Tässä sitä sitten ollaan tietokoneen edessä ilman paitaa huokaillen N'Sync:n tahtiin ja katsoen kaukaisuuteen klo 01:39. On selvää etten pääse tämän ongelma yli yksin joten voisitteko olla niin ystävällisiä että kertoisitte miten voin nauttia KIS-Syndroomasta täysin rinnoin.
Kiitos.


P.S. <3

[Ei aihetta]Maanantai 13.02.2006 18:52

5 asiaa mitä pelkään ja 5 ihmistä jotka haastan tekemään saman

1. Pelkään että joku päivä möläytän jotain todella tyhmää jollekkin josta välitä. (Hyvin todennäköistä)

2. Pelkään että kuolen tylsästi. (Tuskin tapahtuu)

3. Pelkään että pikku-veljelle käy jotain pahaa.

4. Pelkään että kuolen ennen kun olen elänyt.

5. Pelkään ikuista pimeyttä. Tarvitsen aurinkoa.


En mä oikeesti hirveesti pelkää mitään, paitsi omia möläytyksiä.

Haastan porukkaa ku jaksan.

Pentele Niko "Haaste"Perjantai 10.02.2006 00:57

Paljastan viisi omituista tapaani/piirrettäni.


1. Tämän erittäin hauskan kuoren alla asustaa romantikko.(Uskookaa tai älkää)

2. Mulla on ajatusta nopeampi suu.

3. Olen eXtra spontaaninen ihminen.

4. Yleensä on pokka iskeä kaikki muut paitsi se ihminen josta pidän. =(

5. Nauroin ensimmäistä kertaa kolme kuisena kun näin itseni peilistä.

Enkä jaksa häiritä ihmisiä lähettämällä tätä etiäppäin koska tää on kaikilla ainaki kaks kertaa.
- Vanhemmat »