“Tältäkö elokuvan tekeminen maistuu?”, kysyin itseltäni pureskellessani kameran linssiä. Kovaa on, välillä se jopa sattuu, mutta jälkimaku *ah* maistuu suloisen tyydyttävältä! Kokemattomana konkarina voin näin kahden kuvauspäivän jälkeen sanoa, että elokuvasta tulee mahtava! Meillä oli kaksi päivää sitten rantakohtaus ja löydän vieläkin hiekkaa varpaitteni välistä. Tietenkin loogisin ratkaisu olisi peseytyä, mutta Elli a.k.a Ada Helminen silitti kasvojani kuvauksissa ja saattoi ehkä pussatakkin. Tästä syystä en usko peseväni kasovjani enää koskaan. Varpaitani hän ei kuitenkaan pussannut, ne minä varmaan pesen.
Ensimmäisenä kuvauspäivänäni minut pakotettiin valvomaan sopimusrikkomuksella uhaten reilusti yli nukkumaanmenoaikani ja jouduin odottamaan kuvauspaikalla 2 tuntia päästäkseni kameran eteen 10 minuutiksi. Kaikki oli ohi hämmentävän nopeasti. (Nokkelimmat keksivät tähän kaksimielisen vitsin.) Toinen kuvauspäiväni oli huomattavasti tapahtumarikkaampi ja nautin jokaisesta hiekanjyvästä jonka silmistäni noukin. Ensimmäinen päivä, 17.6, jolloin pääsin kunnolla tekemään jotain oli minulle yhtä seikkailua! Illalla olikin ihana vajota untenmaille 11 tunnin kuvauspäivän jälkeen. Tältä se elokuvan tekeminen maistuu. Tää on makeeta!
PS. Nautin RMJ:n juhannuksesta maltillisesti ja kohtuudella, kuten aina. Ihana tiedottajamme Sanna antoi minulle ylimääräisen festari-lipun ja koin Poriin nyt ensimmäistä kertaa! Kiitti Sanna<3
Chike / Se nopeampi näyttelijä