IRC-Galleria

Date

Date

Nöyryys käy menestyksen edellä
Tänään oli viikon ainoa koulupäivä. Meinasin olla heikko ja jättää menemättä ensimmäisille tunneille. Nousin kuitenkin, koska minulle ilmoitettiin että kouluunhan minä sitten muuten menen. No, eipä siinä sitten kai auta vastaankaan sanoa.

Koulussa ensimmäiset tunnit vietettyäni mieleni valtasi innostava ajatus siitä, kuinka voisin skipata englannin tunnit - sillä enhän ole kertaakaan ollut näiltä tunneilta pois. Motivoin itseni kuitenkin ajattelemalla, että sitten kun tunnit ovat ohi, jatkuu taas viikonloppu.

Katsahdin sitten myöhemmin itseäni peiliin Hämeensaaren Citymarketin hississä. Katsoin siinä itseäni hetken. Tämän jälkeen hain Maikkelilta© varmennusta havaintooni: Jätkä näyttää hieman hedelmältä hiukset pystyssä :) En saanut vastausta...

Kaikki varmaan osaavatkin jo arvata (tai sitten muistavat ulkoa) mistä minut saattoi löytää taas tänään klo 20:30-21:45. Mutta yhtä asiaa en sitten vain ymmärrä ja suvaitse: Suuri osa ihmisistä elää kuin teltassa! Pukuhuoneiden ovet, niinkuin kaikki muutkin mahdolliset ovet jätetään selkosen selälleen huoneesta poistuessaan. Eikä mieleen saata juolahtaakaan, että nämä voisi laittaa perässään kiinni. Ei sillä, itsekin olen sitä mieltä että yleiset hyvät tavat ovat aivan yliarvostettuja, sitä paitsi niiden eteenhän täytyy nähdä hirveästi vaivaa. Kun on kaksi-kolme kertaa sulkenut oven toisten jäljiltä, ja silti pukuhuoneesta tipoittain poistuvat ihmiset jättävät sen aina vaan selälleen, alkaa sitä pikkuhiljaa miettiä, että liikkuuko ihmisten mielessä oikein mitään, tai jos, niin mitä?

Tämän lisäksi suihkuhuoneen lattia oli täynnä ällöttäviä mustia sukkanöyhtiä, eikä kenellekkään varmaan ole tullut vahingossakaan mieleen siivota jälkiään lähtiessään. Siinähän voisi mennä hukkaan omaa arvokasta aikaa vaikkapa kokonainen minuutti!

Eikä tämä ole ensimmäinen kerta elämässäni kun näin tapahtuu. Useimmiten aloitan treeninjälkeisen suihkutteluni sillä, että huuhtelen koko lattian että sinne olisi mukavampi sitten seuraavienkin tulla. Saman saatan tehdä lähtiessäni.

Silloin tällöin pidän näin toimivia henkilöjä hieman eläimen tasolla: samoin kuin koiralla, siihen mihin paska tippuu, se myös jää, kunnes joku muu sen siitä siivoaa. Mielestäni jo pelkän yleisen viihtyvyyden kannalta olisi hieno asia, jos omat jäljet siivottaisiin ja osattaisiin ajatella myös muiden olemassaoloa tässä maailmassamme.


Juhannuksen mökkisafkat mallia Lapa© :)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.