IRC-Galleria

Paista nyt aurinko!Sunnuntai 07.06.2009 15:22

Olin pojan kans mettälenkillä aamulla. Vielä ei tarjettu uimaan mennä, mutta ehkä jos toi aurinko alkais paistamaan. Koska poika on pääosin musta, niin luulisi sitäkin kiinnostavan pulahdukset. Olin sen kans kotona ja käytiin mökillä, niin siellä se uskalti jo hieman enemmän veteen. Välillä omasta tahdostaan, välillä horjahtaen... Vähän on vielä pentumaista kömpelyyttä havaittavissa!
Ruokahalu on uskomaton. Annoin sille jäisen liha-talipalan, ja se söi sen kokonaan! Hitto, olin ihan varma, et saa kunnon mahakivut, mut ei se nyt hirveesti oo valittanu... Ehkä seuraava ateria voi olla hieman kevyempi:D
Ja tänään ei oo tullu yhtään pissaa lattialle!

Voi olla, että Ressu kuurouttaa mut.Sunnuntai 07.06.2009 00:21

Hirveitä ajatuksia tulee mieleen koko ajan. Nyt kattelin myytäviä asuntoja. Jos vaikka lähiaikoina sais viran, ni olishan se oma kämppä sijoitus. Onko vielä lama? Eikös asuntojen arvo sitten myöhemmin nouse, sitten musta vois tulla rikas. Koiran kans ku mahtuisin pienempäänkin. Paitsi se oma pikkuinen kuntosali ois kiva. Makuuhuone voi olla vaikka komeros, joo kaappisänky! Hitto ne on käteviä. Ku oma pikku piha ois kiva ton koiran kans. Meneehän se näinkin, mutta ai että olis helppo vaan pökätä pihalle pissalle ja riehumaan. Nyt saa seistä tuol näpit jääs, ku toinen innostuu tuulessa lentävistä lehdistä tarpeidenteon sijaan.
Meillä on menny ihan hyvin, mitä nyt hieman on ollu valtataisteluita. Inhottavaa olla ilkee pienelle (kröhöm) pennulle. Mut parempi nyt, ku sit ku sille ei pysty mitään muuta ku potkimaan päähän. Herrasta tulee nimittäin aika iso kaveri. Turha mun on treenata puoliskalle, mun pitää treenata ton lenkkejä varten! Aika hyvin se nyt jo jaksaa taapertaa. Tosin taajama-alueella on liian jännää, parempi on herran mielestä mettäs ja syrjemmällä. Untamalahan on rakkaus<3
Niin, siis eilen käytiin puntaris. Olin luovuttanut pojalle kilon:) Tää on hyvä diili, se vankistuu ja mä hoikistun;) Hänen aamupaino eilen aamiaisen jälkeen oli 8 kiloa. Niin, ja ikää on sama viikkoina. Möhis on kadonnu ja poika on rotevoitunut. On muuten tosi komean näköinen, ku seisoo kunnolla.
On mulla vielä muutakin elämää ku koira. Oon nyt taas käyny ratsastamas, tällä viikolla oli kaks kertaa. Meni molemmat hyvin! kiva ratsastella, ja tehdä just sen verran ku itte jaksaa ja osaa. Sitä kun ei mun tarvi erityisesti treenata, ku ei oo oma heppa. Sitten kuntoilu on vieläkin tauolla. Päivät menee töissä ja iltaisin sitten on mieluusti pennun kans. Sillä on kuitenkin nyt menossa herkkä ikävaihe;) Saa nähdä miten reakoi Provinssi-vieraisiin. Toisaalta, eihän me käydä täällä juuri ku nukkumassa, että poika saa olla aika rauhassa. Pitää Anniskan kans kattoo must-bändit ja niiden mukaan laskea ruoka- ja pissatusajat. Jee pian!! Apua, viikonpäästä ne on jo melkein ohi...
Huomenna pitäis äänestämään. En oo kattonu YHTÄÄN ehdokkaita. Hävettää. Äänioikeus on kuitenkin mahtava oikeus. Ihan vaan enkin takia pitäis äänestää, kun on mahdollisuus. Joo joo, yks ääni ei vaikuta. Mut entä jos vaikuttaiskin? Ainakin sitten vaikuttais, jos kaikki ajattelis sen vaikuttavan. Ääni on kannanotto. Tuki itselle tärkeiden asioiden puolesta. Kun äänestää, voi vaatia muutoksia ja on varaa valittaa. Turha valittaa, jos ei edes yritä vaikuttaa asioihin.

Maailma tutuksi pala kerrallaan.Sunnuntai 31.05.2009 10:58

Nyt ollaan jo kierretty yksi kortteli, wow (ei se peli). Poika on kyllä rohkea uusissa paikoissa. Autossa oleminen vähän tympii, mutta harjoitellaan sitä lyhyillä matkoilla useasti, niin eiköhän se siitä! Eilen käytiin Kyrkkärillä hieman metsässä ja vedessä. Matkat meni aika hyvin ja perillä poika vilisti innoissaan! Oli niin paljon kaikkea haisteltavaa. Ja taas pärjättiin yö pissaamatta:) Tosin oon heränny puoku kuus ulos sen kans, mikä on sunnuntaina vielä yötä... Onneks otettiin toi koira, niin pysyy vauvakuume kaukana! Tossa on ihan riittävästi hommaa ja liian vähän nukuttuja tunteja.

Jo kaks yötä pissaamatta sisälle!Perjantai 29.05.2009 10:12

Nyt on äiti ylpee! Mutta tuleehan täs varmasti vielä pissoja lattialle, mut tosi hienosti poika kehittyny, vaikka on vasta seittemän viikkoa! Eilen oltiin maalla näyttää pojalle muita eläimiä. Vähän aluksi jännitti, mutta kyllä se tykkäs paljon ku sai koko ajan huomiota ja olla irti. Ja oli kyllä väsyny illalla!

Reipas poika!Maanantai 25.05.2009 23:38

Koira on ollut hienosti reipas eikä oo juurikaan itkenyt. Tekee tarpeensa nätisti myös pihalla. Välillä kyllä tuntuu, että Hesarissa ei oo tarpeeksi sivuja... Ruokahalu on kova ja poika sekoaa aina, kun haistaa ruuan saapuvan. Yritä siinä nyt opettaa "istu"- ja "paikka"-käskyjä, ku toinen kuopii lattiasta lakat irti yrittäessään rynniä ruokakipolle. Nyt ollaan vaan tutustuttu lähihuudeihin. Huomenna tulee Jaana ja Peter, ja vihdoin meidän hiukset leikataan! Äiti ja Katja jo näkikin hauvan. Ihan hyvä aluksi olla hieman omissa oloissa, ku tuo ei todellakaan tiedä vielä miten sen odotetaan käyttäytyvän. On tullu pienelle niin paljon uusia asioita eteen reilus vuorokaudes. Pestiin se äsken, eikä hän nauttinut toimenpiteestä.
Olin eilen pienellä hölkällä, ja kivaa oli! Pitää vaan taas aloitella varovammin, että polvet tottuis. Kyl se tästä taas, oon jo ilmoittautunu seuraavalle puoliskalle, Lakeus maratoniin. Täs on vaan Provinssit ym. treenitauot välissä, joten pitää panostaa nyt jo. Voi, kasvaispa tosta nopeaa lenkkiseura! Ja et päästäis sen kans mettään tarpomaan jne. Mennään varmaankin torstaisna Untsilaan tutustumaan landeen ja sen koiriin. Perjantaina on Riihikses tuplavalmistujaisjuhlat, mitenkään koiran hoito silloin. Paljon päänvaivaa noin pienestä:) Se kyllä pyörittää meitä 24/7. Vaikka nätisti kyllä yön olikin! Mitä ikinä on tekemäs ja se herää, ni kaikki pitää jättää kesken ja rientää pihalle. Tänään jouduin jättää kesken jäätelönsyönnin! Oon niin lepsy, et pojan tarpeet menee mun omien edelle. Ja mähän tarvin sitä jäätelöä.

Loma!Keskiviikko 20.05.2009 10:18

Hassua, että täs vaihees on tällänen lomapätkä. Me ollaan perjantai kiinni, ni otin senkin vapaaksi. Ens viikolla olis pitäny ottaa äitiyslomaa! Mut onneks on aamuviikko, niin ei sen tarvi olla pitkään yksin. Ja seuraavalla viikolla voi varmaan aika vapaasti valita ainakin ma&ti vuorot, ku ollaan täällä pakkaamassa ja muuttamassa. Vähän kyllä hassua, että nyt se koira sitten tulee. Enää ei peruta. On se jo nyt aiheuttanu vähän päävaivaa, Provinssit ja juhannukset jne. täyty suunnitella uudestaan. Mutta kuten kunnon vanhemmat, mekin laitetaan vauva etusijalle:)
Hyppäsin taas eilen hieman ja nyt on yläselkä täysin jumis. Mentiin kentällä ja se vanhus taas veti ihan täysiä esteiden jälkeen. Huh huh. Mutta hyvin se hyppää ja innolla! Ehkä pitäis vaan enemmän niin se rauhottuis..? Korkein oli 80 ja kyllä aluks jännitti, mutta yli mentiin, molemmat ja mä pysyin vielä seläs! Meen huomenna uudestaan, mutta sitten tulee ainakin viikon tauko, ku on muutenki niin paljon iltamenoja ja haluan olla pennunki kans.

Hauva tulee kotiin sunnuntaina!Maanantai 18.05.2009 15:55

Oltiin kattomas eilen pikkuista ja oli poika kyllä niin kasvanut! Se on periny mun paksut jalat ja Jari-Matin möhömahan:D

Nyt on enemmän jumis...Maanantai 11.05.2009 10:31

Kävelen ku vanha ihminen, ja hyvä ku itte pääsen ylös tuolilta. Mä tein sen!! YLlätin itseni ja monet muutkin, ehkäpä kaikki, jotka mun tiesi juoksevan. Aika oli hieno 1.56.23. Jeeeeeee:) Seiskan kohdalla tuntu, että joku sisäelin on poksahtanu enkä pystyny ottaa yhtään juoksuaskelta ilman hirveetä kipua. Mutta se olikin vain normaali lihaskramppi ja selvisin siitä painamalla. Se kramppi johtu siitä, kun otin alun liian lujaa. Ja se taas johtu siitä, että on osannu kuuden kertotaulua vasta ku kuuden kilometrin kohdas... No aika oli hyvä, se on pääasia! Ehkä tää viime viikkojen pakkolepo oli hyvä juttu, sain levättyä kunnolla. Nyt haluan alkaa luistelemaan, pyöräilemään ja palaan salille. Juoksen kyllä vielä toisen puolikkaan, mutta en enää treenaa vaan sitä varten.
Ja sitten, tän hetkisistä asioista suurin, asia joka täyttää kaksi elämää nyt ihan täysin. Meille tulee koira!! Pitkän, monen vuoden odotuksen jälkeen on vihdoinkin mahdollista ottaa koira ja nyt se tulee! L.A. on tän kuun vipalla viikolla. Käytiin pe kattomas poikaa, ja ihanahan se on. Se oli koko porukan paksuin! Kuten isä kuvailujen perusteella sanoi, Mötikkä. No, nyt tilanne on se, että oikeaa nimeä vielä etsiessä Möde on kutsumanimi. Toivottavasti se oikea nimi löytyy:D Se on vähän hankalaa. Olis kiva, että nimi tarkottais jotain. Mutta sen pitää myös olla ytimekäs, suuhun sopiva ja myös koiralle passeli. Ja vielä meidän koiralle. Eli Turre ja Musti ei oo vaihtoehtoina. Ja nimi ei saa olla liian löllö, koska meidän pojasta kasvaa iso, ja komea. Jari-Matti saa hoitaa sen järjen kasvatuksen ja mä lihasten:)
Mut me rakastetaan sitä nyt jo. Eikä muusta puhutakkaan. Eli jos jatkan tätä galleriapäiväkirjailua, ni tästä tulee varmaan aika pitkälti koirablogi. Ei oo enää elämässä muuta. No on, mutta se on niin kiva aihe:) Ostettiin jo ruokakipot (se varmaan hukkuu niihin), leluja (ne on isompia, ku pentu itte) ja kotoa kaivettiin kori ja pyyhkeitä, pehmoleluja (Mikan rakas Norsu;)) jne. Netin koirankoulutus- ja -kasvatusvinkit on selattu ja rajoja sovittu. Videopätkää katottu noin tuhat kertaa (se on kuus minuuttia pitkä. Muut ihmiset on jaksanu noin kahden minuutin kohdalle.) ja niitä kolmea kuvaa saman verran. Koirasta on hölisty kaikille -paitsi vuokranantajille. No ne huomaa tänään ruokakipot keittiön lattialla, et eiköhän asia tuu selväksi:) Ne on onneks sanonu, että koiran saa ottaa ja koirat on niille ihan tuttuja juttuja, että ei siinä varmaan ongelmaa tuu.

Ihanaa tää elämä taas.
Oltiin serkkulikan kans juoksemas, reilu kymppi. Se oli niin ihanaa! Oikein terapeuttista ja selvitti ajatuksia kunnolla! Kierrettiin hiihtokausitauon jälkeen eka kertaa Jouppiskaa, voi ku oli kaunista! Alkoi ahdistamaan keskustaan muutto. Mutta sitten päätin, että se mettä on mulle tärkeämpi, kun asun keskustassa ja käyn vaan siellä kuin silloin, kun asuisin sen vieres.
Sain eilen vihdoin ja viimein korjattua pyörän jarrut. Miten voi olla, että toi pyörä kestää ihan ok:sti monta vuotta. Lykkään sen huoltoa monta kuukautta. Sitten kun vien sen huoltoon, samana päivänä rengas räjähtää! Siis se oikeesti räjähti! En ymmärrä. Aion syyttää Supersportin henkilökuntaa, että ne täytti sen renkaan liian täyteen... No en, vanha rengashan se oli.
Juttelin kultaisennoutajan omistajan äidin kanssa. Se koira on tullut kaks vuotiaana omakotitalosta kerrostaloon ja sopeutunu täysin. Ei hauku jne. Ehkä sitä sitten uskaltais ottaa vanhemman piskin. Toki niissäkin on yksilöitä, joo. No haku on päällä!

Voi ku vois vaan kirjotella!Sunnuntai 26.04.2009 01:26

Pää on niin tyhjä ja tyhmä. Se johtuu ihan varmasti tästä lenkittömyydestä. Mulla ei oo ollu ajatteluaikaa niin paljon kuin yleensä. Toisaalta hyvä, toisaalta...
Ratsastaminen on ollu ihanaa. Siellä kyl saa paljon onnistumista ja iloa ja itsevarmuutta! Hyvää puuhaa. Kunpa vaan olis rahaa tehdä sitä useammin. Tällä viikolla olin kaks kertaa, eilen hyppäsinkin taas hieman! Mahtavaa, kun poni menee täysiä, mutta kuuntelee silti mua. Se on onnitumista, halinntaa tähän elämään.
Kaikki asiat taas vaan menee ja sujuu liian nopeaa. Halusin löytää kaksion läheltä keskustaa, sellaisen johon voin ottaa koiran. No apua. Nyt sit muutan keskustaan kaksioon ens viikonloppuna. Kävipäs se nopsaa... En kyl ehtiny itte mukaan. Ja en oo saanu ajatuksiani kunnolla kasaan asian suhteen:D Kiva muuttaa, mutta... En tiedä, ehkä odotan sen alottavan kokonaan uuden jakson mun pikku elämässä. Että sais taas kunnon tatsin tähän. Treenitauko osaltaan on hajottanu mua ja ahdistaa, ja sit ku ei tiedä töistä kesäkuun jälkeen. Tuntuu, että en taas tiedä mistää mitää! Huoh.
Ollaan juhlimassa Arin ja Titan juttuja ja Mikon saavutusta. Hienoa. Tietääkö muut ihmiset oikeesti mitä haluaa? Olisko joku muukin joka ei tiedä? Tai onko kaikki muut varmoja, että haluaa sitä mitä on? Saako olla haluamatta sitä mitä sai? Saako haluta muuta? Ei saisi olla tyytymätön. Mutta koska saa haluta muutosta? Koska ansaitsee muutoksen? Entä kauaksiko se muutos kantaa? Oonko mä vielä joskus tyytyväinen ja onnellinen?
Mä en tiedä oonko nyt.
Vastatkaa mulle heti näihin kysymksiin!
No ei tarvi, kyllä mä tiedän vastauksen.
Muutoksen tekoon tarvitsee rohkeutta. Ehkä sitä vaan pitää hetki kerätä. Voihan olla, että keräyksen aikana mieli muuttuu ja taas muistaa, miksi on tässä. Ja että tämä on ihan hyvä.