IRC-Galleria

Kyllä,olen jälleen krapulassa.. kaksi päivää vierähtivät ohitseni huomaamatta yllättäin ja hatarat muistikuvat yön tapahtumista saavuttuani nekalaan ovat hupia vertaansa vaille. Olen yrittäny soittaa levysoittimella avaruuteen ja pudottanut pöydältä kaikki tavarat tietokoneen näyttöä myöten. Onneks ei hajonnu. Tänä aamuna hajotin lasin ja kävin kirpputorilla ostamassa uusia.
Tulin juuri suihkusta,se teki ylihyvää. Istuimme kahden kaverin kanssa puistossa viltillä ja pelasimme korttia..Sain kai auringonpistoksen mutta särky hellittää jo.. Uskomaton olo. Olen jättämässä miestä nyt sitten toden teolla. Olen kyllästynyt mutta toisaalta tahtoisin vielä yrittää. Onko meillä enään toivoa? Tunne on edelleen vahva ja kun se vaihtuu suruun ja ikävään mutta myös helpotukseen onko elämäni uudet tuulet etelästä? Paljon arvoituksia jotka täytyy ratkoa vain elämällä. En tahtoisi enään menettää,mutten myöskään tuntea kipua.. Sitä on ollut viimevuosina riittävästi.
Viikonloppuna tapahtuu jotain joka myös ratkaisee asian osalta paljon. Matkustan exäni luokse karstulaan. Olen luvannut olla kuljettajana joten hallitsemattmaksi ei meininki käy. En ole nähnyt häntä vuosiin vaikka pidämme tiiviisti yhteyttä.. Kai siitä reissusta hyvä tulee. Toivon niin ainakin..