IRC-Galleria

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja “Toma sota balcu“.

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän tarinan omaan blogiisi, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan.

Gackt putkahti maailmaan eräänä kuivana aamuna. Tunnin päästä näki että hänestä tuli sekasikiö.. Perhe oli rupinen ja he söivät suuria määriä. Koulussa hän ei kyennyt mihinkään, siellä häntä katsottiin kieroon.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi kiinnostamaan urheiluautot, niinpä elannonansaitsemiskeinoksi tuli emäksiset aineet.

Gackt kehittyi yhdeksännelläkymmenellä varsin naiselliseksi. Päähänsä hän sai valkoiset hiukset, sekä valkoiset silmät.
Harrastuksista päätellen hän oli todella uhmakas. Lempiruokaansa sianpääsoppaa hän sai työskennellen naisasianaisena.

Gackt tupakoi ja käyttää nuuskaa melko usein. Alkoholia hän juo tappaakseen aivosoluja.

Hän koppasi itselleen puolison jonka kanssa ei päässyt naimisiin.

Sen pituinen se.

HisAngel pamahti eloon maailmaan eräänä kirkkaana iltapäivänä. Jo miltei heti näki että hänestä tuli mies.. Perhe oli normaali ja he kiertelivät maailmaa. Koulussa hän ei kyennyt mihinkään, siellä häntä kiusattiin sukunimestään.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi miellyttämään laastarit, niinpä ammatiksi tuli leikkikodit.

HisAngel kehittyi yhdeksännelläkymmenellä varsin kiltiksi. Päähänsä hän sai mustat hiukset, sekä siniset silmät.
Marsista huolimatta hän oli erikoisen kusiaivo. Lempiruokaansa kasviskeittoa hän sai työskennellen neutintoainevastaavana.

HisAngel tupakoi lauantaisin mutta ei käytä nuuskaa ollenkaan. Alkoholia hän juo asuntovaunussa.

Hän vaihtoi itselleen puolison jonka kanssa oli vähällä mennä naimisiin.

Sen pituinen se.

Mimmi saapui maailmaan eräänä karmeana iltapäivänä. Tunnin päästä näki että hänestä tuli poika.. Perhe oli suuri ja he söivät vain sipulinkuoria. Koulussa hän kiusasi kaikkia, siellä häntä ihannoitiin rumista vanhemmista.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi miellyttämään kirjekuoret, niinpä elannonansaitsemiskeinoksi tuli siat.

Mimmi kehittyi kymmenennelläkymmenellä varsin kivaksi. Päähänsä hän sai vaaleanruskeat hiukset, sekä siniset silmät.
Lapiointikyvystä johtuen hän oli hyvin ärsyttävä. Lempiruokaansa kaurapuuroa hän sai työskennellen astronauttina.

Mimmi ei tupakoi eikä nuuskaa koska pitää sitä turhana. Alkoholia hän juo olohuoneessa.

Hän huuti itselleen puolison jonka kanssa meinasi mennä naimisiin.

Sen pituinen se.


(->http://koti.mbnet.fi/pikpak/ig/index.htm)

Huomenna [tänään] voisi vaikka ostaa sen turhan Soodakalenterin. Se on aika pieni kirjoitustilaltaan, mutta enhän minä normaalisti muutenkaan uskalla kirjoittaa päiväkirjaa kun pelkään, että joku lukee. Sen tähden en osaa pitää päiväkirjaa. Ainakaan sellaista personal-versiota.

Oli kivaa uida ja saunoa isin mökillä keskellä yötä ^^! Tuli kuitenkin se talviturkki sitten heitettyä pois! Pitääkin ostaa miesten uimahousut ensi kesää varten :D!

Tässä on viikko oltu jo kotosalla.. Aika sitten TOSIAAN menee hitaasti..

Isin 50-vuotis juhlissa humppa tm iäkkäämmän kansan musiikki soi ja juhlapöydän antimet olivat maultaan parempia kuin Kenkäverossa. Isi olikin tästä maininnastani mieluissaan kun heille oli Kenkäveron pitopalvelustakin tarjous annettu. Vanhassa siis vara parempi ja tyytyminen Teijan keittiöön.

Oli huvittavaa olla kameramiehenä ja zoomailla vieraiden päiden puolikkaita ruudulle ja tihrustaa siitä pienestä neliöstä akun säästämiseksi. Vieraat tulivat sangen hitaasti ja vähitellen paikalle ja toista syntymäpäivä sankaria sai aina kailottaa ruokapöydästä paikalle.
"MARIAAA!" isi kutsui Miyuki-:a verannalle vieraita vastaanottamaan aina kun raukka oli juuri kerennyt istahtaa ja pari haarukallista makaroonilaatikkoa natustamaan. Miksei ne vieraat voineet kaikki tulla ajallaan niin olisi voinut ruokailla rauhassa? No toisaalta taas ruuhka-ajalta vältyttiin mikä oli ihan hyvä asia.. Ja se, että synttärisankarit saivat varmaan sata ja yksi lasillista alkumaljaa.

Kyllä on hauskaa pitää synttäreitä vieraan suvun kera kun lahjoja saa siitä huolimatta! Minullekin oli niitä kestejä lupailtu, mutta sitten kutsussa mainittiinkin vain kaksi sankaria. Kyllä vähän jäi kyrsimään, että isi ensin sanoi suunnitteilla olevan 175v-juhlat, mutta sitten ne jäikin 65v-juhliksi. Minä (20v) ja Veikko-pappa (90v) voidaankin pitää sitten hienot 110-vuotis pirskeet Lahnavedenrannalla.

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Mutta eipäs nyt olla katkeria.

Uusiin hiuksiin totuttautuminen on hassu projekti. Ekana päivänä niiden täytyy olla hienot kun ne on vasta laitettu. Samana iltana ne on ihan kauheat ja seuraavana aamuna taas mitä ihanimmat. Kunhan en nyt näytä siltä meidän röllipeikko englanninopettajalta niin kaikki hyvin. Saakohan tällä tukalla cossattua ketään? Ei.

Tuuutuuutuuu miten oli jihania kissanpennun tölliköitä isin mökillä <3! Se harmaa, "Nöpö" nimeltään, olisi voinut lähteä kainaloisessa mukaan kaupunkiin ^^! "Muhveli" joutaisi sitten Tiinan äidin kissaksi.

Antero ^^ XDDD.. Antero oli hauska poika ja sen sipsit oli tosi hyviä, nam<3.

Kotona siivousprojekti jatkuu ja tavaroita yritän hävittää jos mahdollista. Ainakin seitsemän pussia aikakauslehtiä on lentänyt pihanperän isoon vihreään lootaan.

KRRRRRRRVA!



/\/\/\~~~>,
<3:~HisAngel~

Tuntuu oudolta alkaa vääntämään päiväkirja merkintää ilman Wild West Showta... Mitähän sitä nyt sitten kirjoittaisi kun ei ole mitään havaintoa mitä siellä villissä lännessä nykypäivänä tapahtuu.. Kuulemma niillä on paraati DisneyVillagessa joka päivä klo18! Kuinkahan ne sitten ehtii siihen esitykseen O__o... Yeehaa.

Nykyään asutaan sitten Vimpelissä :D.. Nummi-Pusulakin kävi mielessä kun Föglössä oli jo niin paljon asukkaita. Kutemajärveä ei edes mainittu saatikka Pöljää. Vimpeliin siis.

Eilen tuhosin puolet gaylleriakuvistani kun kyllästyin. Meinasin tuhota koko nimimerkkini toissapäivänä kun kävi kyrsimään.

Tänään on Taisto-papan syntymäpäiväjuhlat ja sen kunniaksi pidetään kestit Kenkäveron pitopöydissä. Kuontalo menee myöskin uusiksi kun klo11 on kampaaja. Sisareni kanssa änkäisemme samalle kampaajattarelle samaan aikaan XDDD.. Onnistuukohan kaksi asiakasta yhtäaikaa?

Miyuki- sisareni on jäähyllä gayllerian solvaamisesta My Little Pony customointi kuvien takia. Aika outoa. Sisaresta on tainnut tulla ylläpitäjien silmätikku kun on joutunut kärsimään sensuurista aiemminkin, samoin Poika (Mr_NEWSMAN). Pöh :/

Olisi aika epistä jos miyuki- olisi huomennakin vielä jäähyllä kun on sen synttärit..
HAPPY BIRTHDAY <3 ^^!!! *nuu nuu*


ankeuden ahdistamana(?) taasen kylmässä pohjolassa,
<3:~HisAngel~

[17.07.06 aamuyosta]


Wow..
Se on ohi.


~16.07.2006~

Kiitän kaikkia menossa mukana olleita.
Tähän päättyy HisAngelin surkuhupaisankuuluisa päiväkirjasarja WWS:n tarinoista.
Jos ikävä tulee, voitte lueskella läpi uusintana kaikki sarjan vanhat osat.
Kesänlopussa kenties tiedossa extraosia ja ennen julkaisematonta materiaalia jos niikseen tulee.

9.12.05: Et cÂ’est parti!
16.07.06: CÂ’est bon, cÂ’est fini maintenant.


Olen järkyttynyt. Pitää kommentoida myöhemmin, tällä hetkellä ei irtoa mitään selkeää. Sekavia tunteita riemusta pettymykseen ja selkeydestä hämmennykseen. Nyt kai saa itkeä?


Olen yrittänyt pikku hiljaa hyvästellä kaikkia tuttuja juttuja reilun puolen vuoden ajalta ja selkeyttää että lähtö on käsillä. Se osa minua, joka kuukausi sitten jätti erokirjeen ja olisi halunnut palata kotiin välittömästi, kiljuu nyt riemusta kun viimeinen päivä koitti. Se toinen osa, joka on tehnyt sopeutumista tämän välillä niin pitkältä ja välillä niin lyhyeltä tuntuneen ajan, on nyt ihan ymmällään tilanteesta. Se kolmas osa, joka on ylenpaltoin mieltynyt Disneylandin CastMemberin elämään ja ollut innoissaan tästä menosta, ei nyt millään haluaisi päättää tähän vaan kysyä josko sitä voisi sittenkin vielä oleskella vähän pidempään…

Joka tapauksessa, se on tehty. Viimeinen skilletti kannettu, viimeinen jiihaa huudettu. Mitä loistelian lopetus uusien kesätyöntekijöiden ja suomalaistyttöjen formaattorina, animation vankkana side dutyna loppuun saakka, tyytyväisten asiakkaiden hyvästit ja onnentoivotukset. Mikä hieno kunnia olikaan saada kätellä sitä viimeistä arenalta poistunutta vanhaa herrasmiestä, joka kädenpuristuksella hyvästeli minut ja kiitti kaikesta. Vau. Se on loppu nyt.

Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olen varmaan ainoa (maybe not) WWS CastMember, joka on poistunut saamatta vesipesuja. Huijasin kaikkia ^^ [hehe, me jekutamme hullua tätiä!]. Toimiston taululla lukee ”Depart: Orasmaa Laura 18/07” itkevän naaman, kukkapiirrosten ja rauhanmerkkien kera. ”Hmm, Rest In Peace” tuumasin kun näin sen XDDDDDDDD.. Niin teenkin. I’ll. ”Lemme rest in peace..”. Seuraava joka lähtee minun jälkeen, on Ganesh. Syyskuun joku päivä mikä lie.


Olipa ihana viimeinen työpäivä. Ekassa show’ssa neljä riviä vieraita, toisessa hädin tuskin kahta. Sain työskennellä kotikontujen perukoilta tulleen Elinan kanssa ekan shown ja tokan (uuden) Minnan kanssa. Animation, niin kunnianhimoisesti ja rankasti kuin ikinä pystyin tekemään. Tein rankimmat työt mitä pystyin; aikuisten jälkkärit, lasit, keräsin viimeiset skilletit… Ai ai. Aloitin countdownin viikko sitten kun oli 12 showta jäljellä. Tänään laskin jopa shown osia 1 2/3 showta jäljellä! 1½ showta jäljellä! 1 1/3 showta jäljellä!!!!…. Aina siihen saakka kunnes oli viimeinen salut. Jäin itsekseni portaikkoon katsomaan viimeistä kertaa cowboyden ja intiaanien kokoontumista arenalle ja se näytti kerrassaan hienolta. Hienommalta kuin ikinä. ”And just remember - where ever there is a sun set, there’s a west. But there’s only one, Buffalo Bill’s Wild West!!” Niitä sanoja olin odottanut kuulevani viimeisen kerran jo kuukausi sitten!!! Ja nyt *BYÄÄÄÄÄ!!!..*.. *Älä itke, älä itke, pitää tehdä animation!!! Kukaan ei saa tajuta että viimeinen show oli jo nyt!!!*.. Silti joku tajusi. Manon huomasi, että itkin ja peitti itsekin kasvonsa hatulla. Riccardo tuli onnittelemaan viimeisestä showsta ja sanoin ettei se oli nyt vaan 18 päivä..

Niin. 18.7. on virallisesti viimeinen työpäiväni, mutta olen vapaalla XDDD.. Tarjoilin 16.7. viimeistä kertaa, mutta 18.7 palaan WWS hyvästelemään kaikki ja Kirstie-pomo leikkaa ID:ni etten voi väärinkäyttää sitä mihinkään. Voih. Se matkamuisto skillet oli kyllä kova sana. XDDDDDDDDD…


Suomalaissalaliitto toimi. Tieto viimeisistä show’sta pysyi hyvin kasassa, ja sen tajusi tai tiesi vain muutama henkilö. Jorge tiesi, muttei ollut töissä. Ingridkin tiesi ja juttelimme hänen kanssaan, että tulisimme katsomaan showta yhdessä ennen kuin lähden. Fabien muisti kun siitä oli puhuttu, Riccardo arvasi ja Manon huomasi. Viikonlopputyöläiset Bianka ja Abdelhak halivat ja pusivat minut hyvästiksi, kun en kerkeä näkemään heitä enää ennen lähtöäni. Dominic ja Mareike hirttää minut kun saavat kuulla, että viimeinen päiväni oli ja meni. Edes pomot eivät tienneet että se oli viimeinen päiväni XDDDDDDDDDDD… Olen aika kettu pitämään asioita salassa. Paljastin viimeisestä päivästäni Kirstie-pomolle vasta, kun kerroin siivonneeni lokeroni ja palautin haisevat työkenkäni takaisin toimistoon. Elina sätti minua kun en kellekään paljastanut viimeisestä päivästäni ^^;;;… Paljastinhan. Vain luotettavimmille henkilöille. Marcin olisi keksinyt minkä hirveimmän tavan kastella minut vaikka hänen suojattinsa olinkin loppuun saakka ja ihan hyvä vaan että Lars on lomalla.. Marcin, Lars ja Raphael ovat yleensä ne, jotka aina kastelee viimeistä päivää työskentelevät. Minä selvisin kuivin nahoin ^____^ *ylpeä*! *koputtaa puuta*.. Ainiin…. Mareike yritti kastella Jasminen kun hän kävi ihan vaan asiakkaana showssa viimeistä kertaa……… *glups*.

Nyyyhyhyy, minulle tulee ikävä Mareikea ;;; ____ ;;;…. Ja Domia.. Ja Fabienia.. Ja Franckia.. Ja Ophelieta.. Ja Marcinia.. Ja Ingridiä.. Ja Lauraa.. Ja Alexia.. Ja Manuelia.. Ja Adjia.. Ja Riccardoa.. Ja Loicia.. Ja Abdelhakeja.. Ja Maximea.. Ja Niinaa.. Ja uusiakin suomalaiskavereita.. Ja sekopää kokkeja.. Ja hassuja Plongetyyppejä.. Ja Ja Ja… JORGEA!


Oi oi, onpa dramaattista. Sniff. ;;; ________ ;;; *buuhuuhuhuhuhuuuu*


Huomenna menen Disneypuistoihin huvittelemaan jos kykenen ylös sängystä niin aikaisin XDDD.. Onneksi puistot on auki 18 (Walt Disney Studios) ja 23 (Parc Disneyland) niin kerkeää illastakin.


Cowboynvirasta eronneena,
<3:~HisAngel~

[kirjoitettu 12.07.06 jo 00:43 alkaen]


Nam, Nalle Puh keksit on hyviä. ^^

Viimeiset vapaapäivät takana. Kymmenen päivää jäljellä Ranskassa. Viisi viimeistä työpäivää edessä. Kymmenen showta ja vapaus koittaa. Siitä alkaa viiden päivän siivous ja pakkausjakso.

Viimeisen vapaapäiväni vietin Pariisissa rakkaalla Champs-Elyséeslläni. Tosin, pääsin sängystä vasta puolen päivän aikaan ja meni viiteen saakka ennen kuin sain raahattua itseni Pariisiin ^^;;… Piti ostaa elokuvaliput Imaginationista ennen Pariisiin lähtöä. Tein uhkarohkean tempun ja jätin menopiletin ostamatta. Minulla oli tuuri – tarkastajat tuli vastaan kolmesti, muttei niillä aluilla mille minulla ei ollut lippua. Ekat oli jo lähtöportilla Marne la Valléessa, seuraavat Champs-Elyséesltä lähdettäessä Charles de Gaulle Étoilella jopa huumekoiran kanssa vahdissa ja kun juna pysähtyi Auberissa hyppäsi pari naiskonstaapelia ja yksi rotevampi apumies kyytiin. Huh. Melkein jo päätin jäädä Nationissa pois sitä varten että ostaisin kuitenkin sen paluulipun, mutta sitten otin riskin ja onnistuin huristamaan Disneylandiin saakka ilman sakkotuomiota.

Ennen pääkadulle menoa jäin pois Auberissa ja menin isoihin tavarataloihin alennusmyyntiostoksille. Meinasin ostaa kellon, kokeilin Angel Innocent [melkein nimikko] hajuvettä ja äimistelin vaatetarjontaa nuorten vaateosastolla. Tuumin että Tokioonko olen tupsahtanut kun kaikki rätit olivat samaa suuntaa kuin ”Karkkimaassa”, tosin samaa luokkaa kuin Mustamäen torin CD-levyt. Tuota samaa ihmettelivät muutamat aasialaisneidit, jotka ilmeisesti olivat matkanneet Pariisiin tekemään hienoja ja tyylikkäitä löytöjä, mutta tarjolla oli ihan samaa kuin joka kujalla heidän kotonaankin! Ilme oli ainakin sen mukainen, järkyttynyt.

En ostanut yhtäkään fakeaasiankatumuotikaapua kun aina niissä oli jokin puute tai jokin painatus pilasi asusteen. Mitä ostin, niin uuden lompakon ^^! Hello Kitty lompakon, joka sopii Miffy laukkuuni ^^, sekä Hello Kitty karkkeja ^.^! Jep. Idässä oltiin. Siellä oli jopa oma erillinen kerros ulkomaankaupalle, missä oli hirveästi aasialaisia jonottamassa tiskille, missä asiakkaille maksettiin verorahat takaisin. Mustatukkien seassa jonotti pari amerikkalaistakin.

Lafayettessa oli muutakin jänskää kuin aasialaiskatumuotia kopioivat vaatteet. Siellä oli mm pirun kewl Magnum hiustenkuivain [XDDD] (eli pinkin&hopeanvärinen ase; hiustenkuivain) ja merirosvokylpyverho XDDDDD.. Mitähän muita Day tai Europehouse tyylisiä tavaroita siellä nyt sattuikaan olemaan, en nyt muista.


Lafayetten sulkemisaikaan huomasin että pirulainen olin myöhässä elokuvasta, jonka aioin katsoa. Periaatteessa olisin kerinnyt siihen vielä, sillä elokuvan alussa on aina noin 25min mainoksia, mutten viitsinyt rynniä. ”Paris, je t’aime” (”Pariisi, sinua rakastan”) alkoi 19:30 ja saavuin paria minuuttia vaille kahdeksan Champs-Elysées’lle. Päätin mennä ksman ”Nos Voisins, les hommes” (”Naapurimme, ihmiset”) –elokuvaa, mitä oli mainostettu Marie Antoinettea (tai sitten jotain muuta) ennen. Se olikin hauska valinta. Alussa olin vähän pettynyt, sillä elokuva ei vaikuttanutkaan niin kivalta kuin mainospätkät lupasivat. Pesukarhu RJ tuntui matkivan Ice Agen ihanaa köyhää oravaa kun ei saanut millään sipsipussia ulos herkkuautomaatista ja sitten elokuvassa oli kuin olikin ihan oikeasti vajaaälyinen orava.. Kilpikonnan epäonninen kimpoilemistakaan ei saatu näyttämään yhtä huvittavalta kuin oli ajateltu. Mutta kun elokuva pyöri eteenpäin, jätin vertaamisen ja arvostelemisen sikseen ja löysin onneksi rahanvastinetta elokuvan puolivälistä ja loppuosasta. Toivottavasti ne hassut elukat vipeltävät Suomeenkin joku päivä (tai kuu tai vuosi), haluan katsoa sen uudelleen. Englanniksi.

Elokuvan jälkeen kävin taas tapani mukaan DisneyStoressa ja ostin näitä nameja Nalle Puh keksejä ja taas uuden laukkukoristeen – senkin uhalla että halkaisin palan hampaastani edellisiltaista ostostani kiinnitellessäni. Se on kewl. Pitäähän sitä nyt jotain Karibian Piraatti roinaa olla :D - vaikkei kova fani olisikaan pelkän Jack Sparrown takia.

Palasin Pariisista klo23 junalla, mikä oli varttia vailla puolen yön Marne la Valleessa. Heh, WWS-väki pääsi töistä ja niinpä se Jorgekin hilppi bussipysäkille kun aikani odotin. Melkein aiheutin taas uuden riidan, kun en osannut pitää suutani kiinni kun se olisi ollut aiheellista. Alexilla ja Jorgella nimittäin oli ollut erimielisyyksiä muutamista jutuista heidän asunnossaan ja kaikenlisäksi poliisit olivat takavarikoineet Alexin tietokoneen melko harmittomasta syystä. Jorge oli kertonut luottamuksellisesti niistä asioista, ja minä sitten menin möläyttämään ”Salut, bad guy!” kun Alex tuli Lauran kanssa bussipysäkille. Taidanpa ostaa ensitöikseni torimarkkinoilta huoneeseeni taulun ”Ajattele mitä sanot ennen kuin sanot mitä ajattelet”..

Fiksuna poikana Jorge huomasi että kaduin töppäystäni ja hän käski olla syyttämättä itseäni. Jokaiselle käy joskus noin. Hänellekin kävi juuri – kun odotimme bussia, Jorge kertoi minulle ettei pitänyt uusista suomalaistytöistä, jotka oli tavannut tänään WWS:ssa. He kuulemma vaikuttivat tyhmiltä ja amerikkalaistyylisiltä jne jne. Pahaksi onneksi jokunen tytöistä istui siinä vieressämme penkillä odottamassa. Klunks. ”But I don’t care!” kuittasi Jorge kun mietimme olikohan joku kuullut keskustelumme. Laisse tomber. ^^;;..


Tänään oli suloisten asioiden päivä ^^.. Kävin Lafayetten leluosastolla, ihastelin ja ostin Hello Kitty juttuja, katsoin höpsöjen eläimien elokuvan ja piipahdin Disney kaupassa. Kaikki mitä tänään ostin, oli vaaleanpunaista. Jopa saamani ostoskassit olivat vaaleanpunaiset ^^;;.. Ja ostin vielä mansikkapirtelönkin. Nami. Vaaleanpunaista.


Vaaleanpunaisena,
<3:~HisAngel~


Ps. Kuka osaisi kertoa isälle sopivan 50-vuotislahjan? Muuten menen Disneykauppaan ja ostan jotain miestenosastolta.

[aloitettu yömyöhään 09.07.06]

”Rentouttava” loma tuli pidettyä äidin ja tädin kanssa Pariisissa ja nyt sitä on taas palattu ”normaaliin arkeen” (mikä ei ole koskaan kovin normaalia arkea). En olekaan ikinä raportoinut tekemisistäni lomilla, mutta nyt voisin vaikka tehdä poikkeuksen ja kertoa :D.

Vietimme neljä (ja puoli) ensimmäistä päivää Disneyn puolella: äiti & Arja kävivät kahdesti katsomassa WWS, Val d’Europessa, Boiseriessa ja tietenkin Disneylandissa. Arja hullaantui kaikkeen villinlännen menoon ja vietimmekin melkein koko päivän Frontierlandissa sen takia XD. Minä vilahdin aina tuon tuosta Backstagelle hakemaan kahvia vierailleni tai sitten vettä kun oli ihan turkasen kuuma @_@… Kävimme jopa laitteissa (!) – Pirates of the Caribbeanissa ekana, It’s A Small World!:ssa kahdesti [XDDD] ja Big Thunder Mountainiin jonotimme sitten viimeiset 50 minuuttia vaikka puisto oli jo suljettu :D. WWS Mareike tuli ihan varta vasten esittäytymään äidilleni (8D) ja luojan kiitos Lars ei ollut töissä. Äiti päätti sitten kääntää pienet matkamuistot ja nyt minun ei tarvitse pölliä omaa chilikulhoa kun sellainen on nyt iloisesti kotona ^^. Skilletin minä vielä tässä joku ilta… Chili con carneta ei valitettavasti voi viedä kotiin kun sitä säilytetään sellaisissa helkutinmoisissa tynnyreissä!

Pariisiin lähdimme sitten viidentenä päivänä ja melkein eksyimme hotellia etsiessämme XDDD. Pariisin nähtävyyksistä tutustuimme Musee d’Orsay’hin, Le Orangerie’hen (Claude Monet´n maalaukset), Tuileries-puistoon, Riemukaareen, Versailles’hin (Marie Antoinetten innoittamana) ja tietenkin Eiffel-torniin. Istuimme aina joka pirun mutkassa syömässä eväitämme joita olimme varanneet joka päivä vetokärrillisen XDDD.. Onneksi. Juominen ainakin oli tarpeen kun helvetti on tainnut sulaa ja sen vaikutus näkyy nyt näilläkin kulmilla. Äiti ja Arja känisi jostain pienestä melkein joka päivä, mutta ei se mitään *;;;*. Känisinhän minäkin aina välillä.


~06.07.06~ CAST MEMBER PARTY 2006

Kun vieraat lähtivät 6.7. aamu kahdeksalta AirBerlinillä Saksan kautta kotiin, minä vietin vielä päivän Pariisissa etsien merirosvoasusteita illan Cast Member Partya varten. Oli riemukasta kun olo oli ihan tööt (ei oikein ollut kerennyt nukkua kun Eiffel-tornilla oli mennyt puoleen yöhön ja sitten piti vielä pakata ja herätä jo viideltä lähtemään kentälle) ja körötin busseilla Pariisia ristiin rastiin vailla päämäärää XDDD. Eksyin Koncin alennusmyyntiin ja niin tuli taas pienet Kenshin tavarat ja J-rock CD:t käännettyä mukaan vaikka äiti vasta oli vienyt tavaraa mukanaan ettei minulle jäisi niin paljoa kotiinvietävää ^^;;;…..

Päästyäni Pariisista kotiin 12 tuntia heräämisajasta, aloin sonnustautua merirosvotamineisiini ja valmistautua Cast Member Party 2006 varten. Laitoin mustan polvihameen, mustapunaiset pääkallosukat, mustapunaraitaisen topin, luukorvikset ja hiukset nutturalle (jotta olisi tullut kiharoita). Minulla oli hienot sormuksetkin, joita tosin unohdin käyttää ja Pirates of the Caribbeanista ostettu miekka, jonka jätin kotiin kun se ei malttanut pysyä tupessa -.-… Mustapunaisen uuden hartiahuivini otin mukaan illan viilentymistä varten. Huivin alkuperäinen tarkoitus olisi ollut olla päässä, mutta sekin jäi laittamatta ^^;;.. Khe.

Bussiaikataulut olivat taas kerran muuttuneet, luojan kiitos, sillä muuten olisin myöhästynyt bussista ja juhlista ^^;;.. Menin juhliin alkumatkasta Pauliinan kanssa, ja bussissa tapasin kaksi vasta Disneylandiin saapunutta uutta suomalais Cast Memberiä, joiden kanssa soudimme sitten yhtä matkaa koko illan.

Adventurelandiin oli erillinen bussikuljetus ja kun perille päästiin niin siitä se seikkailu alkoi ^^. Kuljimme hienon tervetuliaisviidakon läpi, ja saimme lehtiset illan ohjelmasta. Oli juoma ja ruokatarjoilua, laitteissa ajoa, esityksiä, pukukilpailu, disco.. Kaikkea kivaa ^^! Ilmaiseksi 8D! Päätimme mennä heti syömään ja matkalla joimme varmaan kolmet tervetuliaismaljat kun joka puolella oli erilaisia pisteitä mistä sai noutaa viiniä, jotain muuta alkoholipitoista taikka alkoholitontakin. Normaalisti tutisuttavan kalliit herkut niin ravintoloissa kuin ulkoilman tarjoilukärryissä olivat nyt ilmaisia meille! Sai sipsiä, donitsia, brownieta, ranskalaisia, hampurilaisia, pizzaa, salaattia, kebabia, kanankoipia… melkein mitä vaan niin paljon kuin napa jaksoi vetää 8D!!! Minä pahaksi onnekseni olin ihan ostanut kebabia aiemmin jo Pariisissa, joten minulla ei kyllä ollut nälkä -.-”.. No, söinpä sitten vaan niitä jälkiruokia kuten donitsia ja hedelmäsalaattia ja napostelin sipsiä välipalaksi ^^! Kotiin lähti Minute Maid mehua ja brownieita ^^;;;…

Tunnelma oli hauska ja salamyhkäinen ^^! Ilma oli mitä parahin merirosvojuhliin! Taivas synkkeni (muutenkin kuin vaan normaalisti auringonlaskun jälkeen), alkoi sataa ja jopa ukkostaa! Oli KEWLIÄ!!! Toiset vieraat vaan tuntuivat valittavan.. Minusta ne oli kivat kemut ^^! Sai olla Disneylandissa ilmaiseksi keskellä yötä ja vielä syödä ja juodakin! Merirosvocosplay oli kivaa, varsinkin kun näki sitten niitä joilla oli ihan oikeat merirosvo asut. Ettekä arvaa, oikea animecosplay voitti pukukilpailun XDDD!! Captain Haddok voitti! Vaikken tunnekaan, tunnistin että kyseessä oli animecossaus. Paikalla oli myös Jack Sparrow imitaatio, josta lähti liikkeelle huhut, että Johnny Depp olisi ollut pirskeissä mukana..

Suomalaistytöt lähtivät yhdentoista aikoihin nukkumaan, mutta minä jäin itsekseni seikkailemaan. Meinasin mennä Agraba Cafehen, mutta se meni juuri kiinni -_-”… Menin Juhon työpaikalle Au Chalet de la Marionettiin ja tilasin hamppariaterian. Itse talon isäntä ei ollutkaan töissä vaan veti itsekin hampurilaisia napaansa yhdessä Anttonin kanssa XDDDD.. Törmäsin Maximeen ja juttelimme voittaneesta merirosvosta, että se oli animecossaus. Sitten näin Larsin, Robertin, Manuelin ja Julion ja liityin seuraan (ettei Lars olisi jatkanut Orgasman huutelua salin toiselle puolelle missä juttelin Maximen kanssa…).

Hampurilainen oli ranskalaisittain kypsytetty, au poin – sisältä vielä raaka. Yä-hä-hä-hää.. Olin kerran syönyt au poin steak hache:n Eurestissa ja sen jälkeen pyytänyt aina bien cuit’n eli hyvin paistetun. Nyt jäi hampurilainen siis syömättä, enkä edelleenkään olisi jaksanut syödä.. No, laisse tomber. Sain sentään browniet kotiin XDDD... ”Syötyäni” lähdin Manuelin ja Julion matkaan ja menimme Cast Member discoon. Se oli keskellä viidakkoa ja oli tosi coolia ^^!! Christopher oli siellä myös ja tervehdimme pitkään kun ei oltu nähty vähään aikaan. Manuel halusi lähteä kun häneltä oli loppunut into niistä juhlista, ja minullakaan ei ollut mitään sitä vastaan kun meinasin kupsahtaa sinne univelkojen vuoksi. Lähdimmekin ja juuri ja juuri kerkesimme bussiin.

Hauskat merirosvobileet ^^! Mainitsinko, että joka puolella oli Pirates of the Caribbean mainoksia ja Jack Sparrown ja kumppanien kuvia ja julisteita?



[10.07.09 klo 01:09->]

Tänään olikin sitten jo lepopäivä XDDD.. Meneepä hauskasti kun vasta tulin lomalta ja olin vaan kolme päivää töissä ja taas saa jo huilia. (huilia ja huilia.. täällä on turkasen kuuma niin väsyy jos vaan eväänsäkin väräyttää. WWS-arenalle viilentymään tai muualle vastaavaan missä on tehokas ilmastointi!). WWS on nyt heinä-elokuun auki 7/7 (onneksi ei 24/7..), niin vapaapäivät muuttuivat randomeiksi. Kovin randomia kun minulla on (olisi) aina ma ja ti.

Jorgella ja minulla oli yhteinen vapaapäivä :D! Menimme Pariisiin katsomaan Palais du Tokyota (ja toteamaan että sehän olikin suljettu kuten kunnon museot aina maanantaisin) ja Teräsmiestä La Défensen Grande Archelle. Jorge vannotti ettei takuulla mainitse sanallakaan yhtään kellekkään missä kävi [XDDD] ja kertoi hienon filosofisen tarinan miksi Teräsmies juoksee (lentää) sinisenä ympäri kaupunkia pelkät uimahousut jalassaan (Teräsmies kuulemma unohti aluskalsarinsa ja Lois Lane heitti hänelle uimahousut, jotka miekkonen kaikessa hopussaan vetäisi kokovartalopyjamansa päälle. Tästä syystä vaimo patisti miestään piiloutumaan vielä viittaan). Jorgen urbaanit tarinat ovat niin tyypillisiä.. XD

Kävimme ihan pakosta vapaapäivänäkin Disneyn piireissä eli Champs-Elysèesin DisneyStoressa kun halusin vilkaista ale-tavarat ja Pirates of the Caribbean kamat. Jack Sparrow’han se siellä kalkatti tiskin isona koristenukkena ja oli jos jonkinmoista piraattiasua joka tangossa. Ostin söpön vanhan ajan Mikki & Minni –teeman avaimenperän (jota myöhemmin laukkuuni ripustaessa lohkaisin hampaani..) ja vähän muutakin hilpetööriä kuten yleensä [minusta mukit ym on ihan käytännöllisiä..!]. Jorge antoi minulle 20min aikaa Disneykauppaan kun sitä ennen olimme viettäneet tovin jalkapalloilun erikoisliikkeessä.

Teimme jotain harvinaista ja menimme McDo:n syömään päästyämme La Défenseen. Tarkoituksenamme oli vain syödä jätskiä ja ihailla mahtavaa La Défensen ympäristöä, mutta nälkä yllätti kun kellokin oli jo yli seitsemän. Jorge on siitä harvinainen tyyppi, ettei ole roskaruoan ystävä ja söi ihka ensimmäisen (!) Big Maccinsa nyt 27-vuotiaana! Wow. Yhtä harvinaista kuin tapaisi sen tyypin, joka ei ole koskaan lukenut Aku Ankkaa. Aku Ankasta tuli mieleen, että unohtui etsiä sitä Donald Duck paitaa Anttonille.

Syötyämme huomasimme Teräsmiehen kumppaneineen (selvä XDDD) jakavan nimmareita sinisellä matolla La Grande Archen edessä meneillään olevassa Superman Returns –elokuvan ensi-illan lehdistötilaisuudessa. Jorge oli hyvin suivaantunut kun minä vaan tähystelin näyttelijöitä XDDDD.. No se oli jännää! En ole ikinä nähnyt mitään julkkistilaisuuksia niin siinä vaikka sitä Teräsmiestä nyt sitten oli. Olihan se ihan komea mies, pitää katsoa se elokuva ja kertoa koko kansalle, että olenkin nähnyt Teräsmiehen livenä XDDDDDDD.. Siitä hyvästä ei varmaan nyletä yhtä helposti kuin siitä jos sattuisin tapaamaan Johnny Deppin tai Orlando Bloomin Piraattien rosvolaivan kakkososan vesillevihkijäisissä. Onneksi ne pippalot järjestetään ihan muualla (luulen) ja elokuvan launchia on viivästetty elokuun toiseen päivään..!

Teräsmies tuli nähtyä ja ihana La Défense esiteltyä ^.^. Jorge oli tosi vaikuttunut. Hän jopa pelästyi La Grande Archea miten valtava pytinki se on XDDDD.. {La Grande Arche = ”nykyajan Riemukaari”, näyttelytila La Défensessa.}. Saimme myös sovinnon aikaan, kun edeltävänä iltana oli sattunut pari välikohtausta töissä. Siitä seuraavaksi.



~09.07.06~

Mitään järkyttävämpää ei kyllä taas vähään aikaan ole sattunut.. Koska oli Worldcupin finaali-ilta, kaikki kovimmat jalkapallofanit olivat pyytäneet päivän vapaaksi – lukuun ottaen 2 rancleaderia ja italialaiset baarimikot. Siinä sitten Dominic ja Mareike yrittivät pitää jöötä kahdelle ranchille kun Omar ja Gerard viettivät sapatti-iltaa mitä luultavammin oluttuopin ja TV:n seurassa. Dominic hoiti keltaisen ja punaisen keittiön asiat ja Mareike sinisen ja vihreän (!kahden isoimman!). Lisäksi uudet kesä CDD:t olivat saapuneet edeltävänä ja samana päivänä, joten työskentely oli kuin varamiesten kanssa. Meillä, keltaisissa, oli vain Bianka, Jorge (!) ja minä ”vanhaa” henkilökuntaa ja jokainen työskenteli uuden Cast Memberin kanssa. Jorgella oli vastasaapunut Franck ja Biankalla myös uusi tulokas Fabien, minä onnekas tutoroin kolmatta työpäiväänsä tekevää Ophelieta. Onneksi kumpikaan show ei ollut FULL! Ainoa asia mistä sitä jalkapallovouhotusta saa kiittää! Meillä oli vain 300-400 vierasta kummassakin show’ssa eli kolme riviä.

Kymmenen Sidedutya jaettiin meidän kuuden kesken. Minä ja Ophelie pidimme huolta kahvista, missä samalla Ophelie sai Machine a laver’n (pesukone) ja minä Animationin [surprise XDDD]. Lisäksi meille oli määrätty vielä keittiön siivous show’n lopuksi (!!!) mikä normaalisti kuuluu Chapeau’lle!! No, nyt ei kun kukaan ei tehnyt hattuja keltaisissa…!! Mietin miten ne asiakkaat saa sitten hatut O___o ja se selkisi sillä kun meille tuli joku helkutin iso turistiryhmä vieraaksi... Eihän sieltä tullutkaan kun kymmenkunta ”sans porc” (”ei possua”) erikoisruokavalioista ja kersoja jotka hyppivät ja pomppivat sinne tänne ja eivät meinanneet pysytellä aloillaan vaan meinasivat juoksennella ympäriinsä juuri ennen animationia..

Ekan show’n animation meni ihan p*rsiilleen alussa ja lopussa. Alku meni niin surkeasti, että kysyin innokasta Fabienia tekemään sen ^^;;;… (Hehehehe…. Jos hypätäänkin seuraavaan kohtaan). Tokan shown animationin pidin niin energisesti kuin pystyin ja taas siellä joku innostui paukuttamaan paistinpannuaan että korvatulpat oli tarpeen.

Hommat sujuivat ihan kohtalaisen mallikkaasti, mitä nyt pieniä kömmähdyksiä kävi. Ophelie ei tiennyt milloin piti pestä mitäkin juttuja jne, mutta laisse tomber..! C’est pas grave. Ei siinäkään mitään, että innostuin valmistamaan uutta Coca Cola Blackia vieraillemme :D..! (Keitin koko pannullisen kahvia ja sitten tyrkätessäni sen juoma-automaatin kylkeen kahviin solahti kokista XDDDDD.. Terve! Uusiksi. Tai sitten ei – Coca Cola Blackiahan se vain oli..). Illan kommellukset kärjistyivät kun en millään muistanut ja kerennyt kaikkea mitä minun piti tehdä.. En ollut kerennyt pestä lattiaa enkä tyhjentää ja pyyhkiä tasoja, mutta Jorge pesi avukseni lattian. Kun en vieläkään saanut aikaiseksi siivota hyllyjä, meille tuli pieni konflikti. Jorge käski minun tyhjentää hyllyt, mitä meinasinkin, mutta minun piti lähteä myös tyhjentämään stationimme ja pitämään loppuanimationia!.. Pyysin Ophelieta tyhjentämään pöytämme ja siivosin hyllyä sen verran kuin ehdin ennen kuin minun piti rynnätä alas tömistämään ihmiset penkeistään. Toka yleisö olikin hyvin vireessä ja niin sitä mentiin. En pitänyt kovin pitkää animaatiota vaan palasin keittiöön, missä Jorge nyt siivosi hyllyjä puolestani. Ilmaisin samalla mitalla millä hän komensi minua aiemmin, että minä teen työni eikä muut ja hän häipyi arenalle siivoamaan. No niin, siinäpä sitten olin keittiössä yksin..! Opheliesta ei ollut paljon apua. Onneksi Bianka tuli raahaamaan tavaroita varastoon ja pesuun jne. Ophelie ei saanut kahvimaattia siivottua kun meillä ei ollut siihen avainta… Putsasimme pesukoneen yhdessä ja pyysin häntä intiaaniranskallani viemään lasit pesulaan ja hän oli vähän hukassa kun minä en stressiltäni saanut kunnon lauseita soperrettua.

Kun Jorge oli lähtenyt alas Franckin kanssa viemään roskia, saimme avainnipun Domilta (yritimme sovittaa kaikkia avaimia kahvimaattiin, mutta se vaan ei auennut..). Saimme myös kuulla, että Italia oli voittanut maailmancupin ja minä ”manasin partaani” kun taas Bianka riemuitsi italialaisen poikaystävänsä puolesta. Yhtäkkiä alkoi soida mikälie sireeni ja minä manasin pirun italialaisia kun oletin heidän tulevan jalkapallotorviensa ja räikkiensä kanssa liput liehuen julistamaan mestaruuttaan. Mutta se ei ollutkaan mikään voittokulkue… ”Mes Dames et Monsieurs, veuillez suivrir notre Cast Members à les sorties, s’il vous plaît. Ladies and gentlemen, we advice you to follow our Cast Members to the nearest exits, thank you. Mes Dames et Monsieurs..” O____O MITÄ HELV…. Menimme keittiöstä arenalle katsomaan mitä ihmettä tapahtui ja Dominic viittoi poistumaan paikalta. Evakuointikäsky. Kaikki juoksivat. Tavarat jäivät miten sattuu ja kellään ei ollut mitään selvyyttä mitä oikein tapahtui. Hälytysääni vinkui ja turvaohjeet tulivat nauhalta yhtenään. Joku mainitsi jotain, että rakennuksessa oli jotain outoa hajua ja mietimme oliko se kaasua kaasupulloista mitä emme aiemmin illalla osanneet käsitellä keltaisessa keittiössä..! Rientäessäni alas arenalta muiden mukana mietin, että olipa hyvä ettei vieraita enää ollut rakennuksessa! Mitähän jos hälytys olisi sattunut show’n aikana?! Minä en olisi osannut toimia kun olin nytkin pelästynyt ja olisin taatusti ollut paniikissa kun vieraat olisivat alkaneet panikoida. Mietin hevosiakin miten ne mahtoivat pärjätä.. Pölähdettyämme DisneyVillageen koko nelivärisenä röykkiönä, näin miten Billy Bob’sista tyhjennettiin asiakkaat pihan puolelle ja mietin jos siellä olikin sattunut jotain. Sitten muistin, että Jorge oli BackStagella O_O… Minun teki mieli juosta katsomaan oliko siellä kaikki kunnossa. Luultavasti kaikki roskisvuorolaiset olivat pihalla ja pysyivät siellä kuultuaan hälytyksen. En käsittänyt kun evakuoinnin aikana kaikki vaan loilottivat ”II-TAA-LIAAA, II-TAA-LIAAA” ja eivät välittäneet tuon taivaallista!.. Ihan kiireettömästi nuo poistuivat rakennuksesta.

Törötimme pihalla jonkin aikaa ja Pompiersit menivät tarkastamaan rakennuksen. Tulta eikä savuakaan näkynyt onneksi missään, joten seuraavaksi arveltiin jonkun painaneen vahingossa hälytysnappia tai polttaneen tupakkaa sisätiloissa. Minä mietin sitä kun yksi vieraistani oli nimenomaan polttanut kesken esityksen..! Mutta ei kai se nyt enää vaikuttaisi?! Vartin odottelun jälkeen kärsimättömimmät palasivat WWS-arenalle lopettelemaan töitään ja niinpä Dominicin kehotuksesta menimme loputkin. Emme kyllä kauaa ehtineet siivota kun joku tuli sanomaan että on palattava takaisin pihalle O_o.. Aha. No sinne sitten taas…. Vailla mitään käsitystä mitä nyt meinasi tapahtua. Tai no. Minun käsitykseni oli se, että italialaiset voitonhuumassaan painelivat hälytysnappeja saadakseen aikaan melskettä.

Hyväksi onneksi hälytys nimenomaan paljastui vääräksi ja palasimme kaikki töihin 23:40. Viisi minuuttia työaikaa jäljellä. Vai niin XDDDD.. Dominic totesi, että siivotaan huomenna loppuun ja lähdetään nyt kaikki kotiin. No, mikäs sen kätevämpää :D! Minullahan olisi vapaapäivä kuitenkin…


Minusta tuollainen yhtäkkinen vikahälytys tuli ihan tarpeeseen. Pitäisihän meillä olla jonkinlaista harjoitusta miten pitää toimia jos jotain oikeasti sattuisi! Minusta oli tarpeen tietää millainen hälytysääni ensinnäkin on, että tietää evakuoida rakennuksen. Se hälytysääni on niin outo! - kun kerta ensin sekoitin sen jalkapalloräikän tai torven meteliin XDDDD..

Minut tuo tapahtuma säikäytti, toisia ei. Roskisvuorolaisetkin olivat kuulemma vaan pelanneet korista Backstagella odotellessaan lisäohjeita XDDDDDDD… Vai niin!!! Aika reilua kerpele! Jorge ei siis ansaitse tietää, että huolestuin hänestä :P.



Vikahälytys unohtui kun aloimme riitelemään vielä illan päätteeksi bussissa Jorgen kanssa… Nyt kirjoitushetkellä se tuntuu jo hassulta, mutta eilen se ei ollut yhtään hassua. Bussi oli täynnä italialaisia jotka metelöivät ja joikasivat koko matkan ja minua ei sillä hetkellä kiinnostanut kuulla sitä meteliä aiemman hälinän takia. Jorge taasen oli italialaisten puolella, että antaa toisten riemuita voittonsa kunniaksi. Minua kyrsi italialaiset asuintoverit, baarimikot ja kieroutuneet ahdistelijat niin minä en kyllä sillä hetkellä osannut järjin suvaita toisten ”mekastamista” – en varsinkaan kun vasta äsken olin säikähtänyt puolikuoliaaksi kun luulin että torppa roihuaa iloisena ja pääseekö sieltä kuun kajoon enää ollenkaan!! Jorge pisti minulle luun kurkkuun: ”You like only your kind of people. Me, I like the world.”. Kun olin loppumatkan hiljaa, hän purki suunnitelmamme mennä yhdessä Pariisiin seuraavana päivänä. ”Maybe it’s better we don’t go togerher to Paris, right?”. Jotain siinä tilanteessa en enää kestänyt ja rynnin italialaisten yli ulos bussista seuraavalla pysäkillä vaikken tiennytkään missä kohdassa se oli menossa. Aijaa, Clé de champs. Boiserieta edeltävä pysäkki. Oli pimeää eikä katuvaloja. Sen parempi. Kuljin itkua vääntäen pää täynnä ajatuksia kohti Magny le Hongren pientä keskustaa ja leipäkaupan ohi. Siellä oli jotain kylähulluja jotka mutisivat omiaan kun kuljin ohi. Jos joku olisi kysynyt jotain, olisin tuhahtanut jotakin ”putain kun Ranska hävisi Italialle!”.

En mennytkään kotiin, vaan Pré de Brayn lammelle purkamaan lopun myllerryksen ja rauhoittumaan. Lammella on niin ihanan kaunista öin ja päivin. Olin viimeksikin täyden kuun aikaan siellä purkamassa sydäntäni itsekseni. Nyt siihen ei tarjoutunut ihan samaa mahdollisuutta kun sunnuntaipullolaiset lauleskelivat ja naureskelivat lammen toisella syrjällä ja päätin lähteä kotiin ennen kuin he lähestyivät liikaa.

Kotona asuintoverini juhlivat Italianvoittoa ja minä menin iltapesulle. Jorge laittoi minulle viestin ”Laura, don’r cry. I aint worth it.”. Muistin kun Minna oli joskus aiemmin kehottanut ettei Raphaelin takia kannata itkeä – ei ylipäänsä kenenkään pojan. Istuin lattialla ja luin lehtiä syöden markkinalakuja.

Aamulla heräsin siihen kun Jorge laittoi minulle viestin ja kysyin haluaisinko yhä lähteä Pariisiin. Olin yhä ärtynyt viime iltaisesta ja en vastannut yhtään mitään. Käänsin vain kylkeä mutten saanut enää unta vaikka puolentoista tuntia yritin. Nousin ylös ja menin aamupesulle, keitin pastaa ja vastasin vasta yhdeltätoista että voisin lähteä.

Minua arvelutti lähteä kun en tiennyt mitä jälleen näkemisestä taas tulisi. Bussissa juttelimme kuitenkin – ihan muita asioita, ja Jorge näytti olevan pahoillaan. Teimme sovintoa ja koko Pariisin matkan ajan. Junamatkalla pysähdyimme Neuilly-Plaisancen asemalla leimaamassa lippujamme 1-3 aluetta varten ja se oli tosi kivaa. Uutta junaa odotellessamme paistattelimme auringossa ja katselimme Pariisia niiltä kulmilta. Kumpikin oli sitä mieltä, ettei isossa kaupungissa olisi kiva asua. Molemmat olimme huomanneet Disneyta ympäröivien pikkukylien viihtyisyyden.

Sovinto tuntui tulevan jo heti bussissa, mutta eilisillan käsittely kesti aina siihen saakka kun vaihdoimme yösuukot kun jäin pois bussista – tälläkertaa ihan Boiseriessa. Heh, Jorge on ainoa henkilö jonka kanssa osaan vaihtaa poskisuukkoja vaikkei hän edes ole ranskalainen! En normaalisti vaihda poskisuukkoja kuin satunnaisesti, mutta Jorgen kanssa nykyään vakituisesti. Luisin tyttöystävä oli toinen joka halusi aina suukottaa kun tapasimme.


Toivottavasti rauha säilyy ja ystävyys ei katkea keltaisessa keittiössä. Jorge sanoi minulle yksi päivä, että aina kun on vaihdettu keittiöitä joka kuu, hän on ollut tyytyväinen kun ei ole kertaakaan nähnyt nimeäni samassa listassa. Kuulemma siksi, että töissä hän on paljon aggressiivisempi, eikä halua huutaa minulle. Glups. Minun pitää tormistautua. Ei pidä jättää hyllyjä siivoamatta saatikka muuta juttua rästiin.


Kohta aamu taas sarastaa ja saan ihailla kaunista auringonnousua ellen jo pian käy yöpuulle!
Tuhannen ja yhden yön tarinat jatkuvat taas auringon laskettua!

Kuunlapsena, Moonchildina,
<3:~HisAngel~




Muut pienet sisäpiiristä kootut:

Yhtenä päivänä kun olin lähdössä pukuhuoneesta ja Mareike tuli sisään, hän vaan yhtäkkiä huokaisi oikein kaihoisasti ”Oohh Laura..”. Selvä sitten… *O___o?!?! Nani?..*.

Kader on taas samassa keittiössä kuin minä ja eikös hän taas alkanut kutsumaan minua Madame Alfonsoksi kun Jorge on nyt samassa keittiössä myös.. Yhtenä päivänä Kader tosin teki poikkeuksen ja sanoi ”Miss Laura” O_o.. Ihmettelin ettenkös sitten enää olekaan naimisissa XDDDDD… [Vai niin!] Ainiin! Jostain tuli yksi kerta puhetta formulakuski Alonsosta ja Kader sattui tietysti paikalle. No, minä olin sitten formulakuski Jorgen kanssa naimisissa ja yhtenä sunnuntaina oli hauska kun Alonso voitti, niin menin hehkuttamaan Kaderille, että olipa hienoa kun mieheni voitti formulakisat XDDDDDDDD…


Olen kuunnellut vasta ostamiani ihania Janne da Arc:in ja L’Arc~en~Ciel:in levyjä ahkerasti pari päivää. Hyvää musaa<3. ”It’s just time to say good bye..” – hyvin ajankohtainen Larukujen viisu.