IRC-Galleria

Olipa kerran Anna niminen tyttö lapista, hän lähti ilman sukkia ulos tsipparoimaan ja tietysti siinä kävi niin kun äiti oli Annalle niin monesti sanonut. Jalat paleltuivat taasen kerran ja Anna tuli hyvin hyvin kipeäksi. Anna pärski ja voivotteli, kieri ja pyöri, itki ja huusi ainakin viikon verran. Mummo toi Annalle hienot sukat ja väitti niiden olevan mailman parhaat ja lämpimimmät sukat. Ne olivat tosi kauniit Annan mielestä ja hän vetaisi ne iloisena jalkaansa ja paineli ulos taas hengaileen naapurin Sarin ja Maijan kanssa ja tytöt sanoivat Annalle että olisipa meilläkin nuin hienot ja lämpimät sukat, no Anna lupasi tahtoa mummon kutomaan tytöillekkin sukat. Ja sen koommin ei Anna ja tytöt eivät jalkojaan palelluttaneet, vaikka koikkasivat kylillä myöhäänkin pakkasessa ja etsivät mukavia ja komeita poikia.

Sen pituinen se tarina...................

Anna on kaikkien, Annan on kaikki, Anna haluaa kaikilta, Annaa haluaa kaikki. Anna ei ole minun Anna on sinun. Anna antaa sulle muttei mulle.



Anna on vain minun. Mie rakastan Annaa.

Anna on kaikkeni, kaikki on Annani. Ja silleen se menee, päivästä toiseen. Tai ehkä se tyssää. Mutta toivottavasti ei.

Kun tulee yö on oloni niin kuin palaisin helvetissä. Ikävä on aina sinne missä ei ole ja niitä joita ei nää. Pelkään vain silloin kun rakkaani ovat vaarassa ja sitä etten voi auttaa itseäni tai niitä joista välitän. En pelkää sotaa, tai muutakaan, pelkään hiljaisuutta vaikka en ole yksin, sitä ettei ole enään mitään sanottavaa ja vaikka olisikin sanat ei tule ulos vaikka kuinka yrittäisi. Kestän kipua mutten tuskaa minkä ihmiset toisilleen aiheuttaa ilman mitään erityistä syytäkään. En pelkää väkivaltaa, en iskuja, mutten kestä kipua minkä hiljaisuus aiheuttaa. En pelkää vauhtia vaan äkillistä pysähtymistä ja jos olen onnellinen pelkään ettei se kauaa kestä, en osaa iloita koska tiedän sen kohta kääntyvän suruksi. Pelkään aina pahinta etten satuttaisi liikaa itseäni, etten toivoisi liikaa. Onneni on niin pienissä paloissa etten aina edes huomaa kun jäkeenpäin että olin iloinen. Hymyilen vaikka haluaisin itkeä, jos yritän itkeä ei kyyneleet tule vaikka kuinka yrittäisi. En pelkää kylmää enkä pakkasta, mutta kaipaan kuitenkin lämpimään ja haluan tuntea sen kasvoillani. En kestä mailmaa mutta en haluaisi siitä luopuakkaan. En oikein usko mutta uskon kuitenkin, tai ainakin toivon, toivon en voi muutakaan, eihän tässä muuten olisi mitään järkeä. Vaikka joskus tuntuu ettei tässä ole mitään järkeä, vaikka kuinka miettisi. Jotain olis pitänyt jättää tekemättä ja jotain olis pitänyt tehä, jotain olis pitänyt jättää sanomatta ja jotain sanoa, mutta ei asiat ehkä olis toisin tai ehkä ne olisivat. Tuska ei lopu mutta joskus se hellittää ja niinä hetkinä voin hengähtää ja valmistautua taas uuteen tuskaan. Mutta ehkä huomenna, huomenna olen vapaa ja menneisyyden haamut hellittävät otteensa, ainakin toivon niin........................OLEN VAPAA JA IHMINEN

Pimeydessä kasvosi nään, olet niin kaunis kun sumu vartalosi vaatitsee, olet haltija tai metsänhenki ehkä paholainenkin, mutta olet kuitenkin siinä ja minut lumosit. Silmiäni polttaa kun katsot minuun päin, olet niin kaunis että kuolla mä ehkä voin, mutta olet kuitenkin siinä ja sua rakastan.

Jack on suurin, pienin sekä komein. Jack briorisoi omaa alkoholin käyttöänsä. Jack rakastaa hien hajua aamuisin. Jack on sekakäyttäjä. Tänään oli vaikea nousta mutta Jack auttoi minut ylös ja olen taas oma itseni. Jack sanoo että ne lääkärin määräämät lääkkeet ei sovi mulle, että viskaa ne metsään ja minä viskasin, Jack on aina oikeassa. Jack johdattaa minut vuorille ja opastaa minua pimeydessä. Jack on ydinjatke, Jack palaa ja sammuu. Jack on suuri ja pieni.
Jack on kaikki mitä tarvitsen. Uskokaa Jackkiin, hän vapauttaa teidät tuskasta. Jack on sekä nainen että mies. Jack tykkää katsella kun hevoset paskantaa ja kuunnella kun ukkonen jyrisaa. Jack sanoo että kyllä siinä aitaa kaatuu ja tanner tömisee kun hevoset nai. Jack rakastaa Annaa ja muitakin. Jack on rakkaus itse. Jack on myös viha ja tunnelma vessassa kun on ripuli. Jack on kaikki, Jack on vapaus ja unelma huomisesta. Jack rankaisee meitä jos emme tottele sitä. Jack on syöpä, sydäntauti sekä eturauhas tulehdus. Uskotko sinä Jackkiin???????? Minä uskon. Jack on mitä syön tai juon. Juovun Jackista. Jack on rautaa sekä sikanautaa....Minun on kyllä sanottava että ilman Jackkia olisin tullu hulluksi jo aikoja sitten. Jack pelasti minut kun olin sekasin ja opasti paremmala tielle, muut ei ymmärrä minun tuskaani kuin Jack. Jack on vesilasissani pesulla, en voi pestä silloin hampaitanikaan etten häiritse häntä. Mikä olisin ilman johdattajaani Jackkia, en mikään. Jack on tiskiharja jota on uitettettu lampaan peräaukossa. Jack on suonikohju, ja syylä. Jack on savu ullakolla. Jack on oluen ystävä Jack juo myös viinaa, Jack ei polta tupakkaa mutta muuta kyllä. Jack on toteemipaalu ja kivi veistos. Jack on sumuinen yö. Anna.............Jack haluaisi tavata sinut, oltais kolmistaan? Jack kiistää sekaantuneensa eläimiin, ainakaan kovin usein.

Rakkaus on peräaukon viereisessä toimipisteessä, siellä lukee "emme ole juuri nyt tavattavissa, mutta voithan aina soittaa valtakunnalliseen puhelimeen" Sitten huomasin olevani vanki enkä edes kovinkaan onnellinen. Olut ja viina minua lohdutti, mutta enään ei sekään auta. Olen myyty ja halvalla! Olen Alkon mainoskyltti vaan! Mitä teen, siirrynkö vahvempiin?