IRC-Galleria

Otetaan: Hyvä polkupyörä. Mallilla ja merkillä ei väliä. Mieluiten naisten vaihteeton malli. Hippihelmet renkaissa, hyvin jousitettu penkki ja toimiva lamppu plussaa.

Olipas se merkillinen viikonloppu jopa. Jouduin lähestulkoon tahtomattani pariin omituiseen tilanteeseen. No onneksi olin reipas ja en sotkeutunut kumpaankaan liikaa.

- Singstar kasari on paras.
- Join LemonPrestoa.
- Syötin muille mun sämpylät.
- Join paljon viiniä.
- Kävelin useita kilometrejä.
- Angstasin vähän.
- Äksyilin vähän.
- Busseilin lämykälle ja pääsin ilmaiseksi.
- Olin taksin kyydissä.
- Tein Timolle joulukännykän.
- Tirisin.
- Kaadoin prestot.
- Kaajoin mustikkalikööriä pariki kertaa ja ammin paidalleki ku yritin antaa rajua rakkautta.
- Hävisin musapelissä

On se elo vaikeaa ilman polkupyörää. Sitä kun on peruspatalaiska ihminen eikä ole mitään tähdellistä tekemistä, niin ei sitä mielikseen lähde kävelemään ympäri oulua pyörän ollessa särki. Nyt on kolmas päivä putkeen neljän seinän sisällä, välillä on tullut käytyä vaan tuossa naapurissa ja kaupassa. Alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä, että kouluelämä alkais tässä vaiheessa olemaan jo varsin tervetullutta.
Haluaisin käydä Kaijonharjussa onnittelemassa saanaa ja isän luona kun isänpäivä meni jo useita päiviä sitten. Mutta olo on yhä vähän sairas ja eilinen sää oli suoraan helvetistä. Kurkkasin ikkunasta ja nyt tuntuu olevan ulkona seesteistä ja kaunis valkoinen puuteri peittää maan. Kiva. Tätä on odotettu. Sain vieläpä viime yönä nukuttua kahdeksan tuntia, joka on ennätys aikoihin. En tajua mistä tuo unettomuus johtuu, mutta neljän tunnin unet per yö ei riitä ja se saa aikaan sellaisen kuolleen ja yleisangstisen olon että tekis mieli vaan märistä ja huutaa. No nyt tuntuu kaikki olevan taas piskuisen parenmin. Which is nice.

Se on sitten taas viikonloppu saatu pois alta. Ja tietenkin olen vielä hereillä vaikka olo on puolikuollut, silti uni ei vain ole nyt mun kaveri. Möllö onneksi on. Se on poika, sain varmistuksen :) Viikonloppu oli hassu, paljon prestoa ja numeroilua, jatkoilua, kivoja juttuja ja vähä ikävämpiä juttuja. Mutta kokonaisuutena silti vallan jees. Oli tarkotus käydä juhlistamassa isänpäivää, mutta eihän siitä mitään tullut. Huomenna uusi yritys.

Tekis mieli mennä kävelylle.

Kamera on hukassa, toivottavasti ammin ja maijun uudessa kotona. Siellä on myös lakana, sain sen lahjaksi. Se on satiinia ja lienee liukas.

Ainii ja bongasin lauantaina bussissa ehkä söpöimmän vauvan mitä oon koskaan nähny. Se oli mulatti, semivinot silmät. Se katto mua ja nauro. Miten meistä tulee isona enimmäkseen niin rumia :O Tahon samanlaisen, mutta semmosen joka toimii pattereilla ja jonka voi sulkea halutessaan.

nii.

Tuskaa, minnuu ärsyttää ja ahistaa ku en osaa nukkua enää nykyään. Neljä tuntia viime yönä, heräsin viiden aikaan huminaan ja uni ei tullu nii pelasin gba:ta sängyssä sen pari tuntia ja annoin periksi. Tuntuu että vätystää iha pirusti, mutta uni vaan ei tule. Sitte on änkyränä ja känkkäränkkänä ja ahdistaa kaikki jutut tuplasti enempi. Pitäis tänään jaksaa leffaan mutta siellä sataa ja ei oo sitä pyörää niin pitäis tallustella vesisateessa keskustaan, ei kiva. Oon tuomittu asumaan unettomana puokkarilla loppuelämäni enkä voi käydä missään. Jee.

Jaha, tulin sitte vasta tiistai-iltana kymmenen aikaan kotiin mestan euron illasta. Se vähän venähti. Pyörälle tapahtu mystisiä juttuja, kun taas yksi runko meni mutkalle. Joku paka käynyt lyömässä sitä varmaan lekalla tai jotaki :) Parempi mieli ois jos olis pyörä vaikka rehellisesti otettu haltuun, mutta tuommonen turha ilkivalta ompi ikävää. Olin vielä tuunannut siitä kivan hippipyöriäisen :( Nyt täytyy sitten turvautua jatkossa jalkoihin, oivoi. Olin eilen silti krapulassa reipas, asensin yhen netin ja tein pirtelöä ja pirun hyvää ruokaa anteron ja vesan kanssa, kaurakeksit oli pop! Ja silleen.

No pöh, nyt viinintekohommiin taas vaihteeksi.

Sain kuntoplus-lehden O_o

Olipa se taas tuskainen yö. Uskalsin mennä vihdoin viiden maissa sänkyyn, mutta uni ei tullut vieläkään, vaikka aiemmin olin jo ihan poikki. No, Demolition Man pelasti ja nukahdin joskus kuuden jälkeen. Heräsin postiluukun räminään kymmeneltä ja taaskaan uni ei meinannut tulla, mutta Demolition Man pelasti jälleen \o/ Heräsin äsken ja tuntuu että oon vanha ja raihnainen, sydämestä ottaa, kurkku on paskana, mahassa myllertää ja hikoiluttaa. Taidan kuolla aika nuorena O_O

Katoin Jeesus-leffan. Se naulittiin nine inch nailseilla. Päivä menny krapuloidessa, heräsin kolmelta. Ahdistaa, olin jo menossa nukkuun mutta päätin että pitkitän vielä vähän aikaa ku alko pelottaan. Tuntuu että oon kauhian ilkeä ja ikävä ihminen. Niin kait oonkin. Ainaki jossain määrin. Mutta kaikki kait me.

Pitää huomenna käydä koululla. Seki pelottaa.

Huomasin tänään että Kent ja Mew on hyvää sunnuntaimusiikkia.

Jaha. Olipa kivat juhlat kerrankin. Sillon ku on teema, niin pitäs ihmisten elää sen mukaan. Ja tänään kaikki melkeen oli hengessä mukana. Korvakolut helisi ja meikit häikäisi silmiä, mutta oli kauhian lystiä. HYVÄ JOUNI! Oli hauskaa olla baarissa kasari-vaatteissa ku kaikki katteli ja nauroi, mutta onneksi ei tarvinu kauhiasti yksin olla. Huomenna sitten jameihin ihan normaaleissa vaatteissa ja silleen. Olipa niinku silti kokonaisuutena yhdet kivimmistä bileistä koskaan, vaikka ilta vähän latistikin. No mutta nyt soi dingo, otan vähän viintä ja meen kohta nuksimaan. Onnea jounille ja kaikki on ihania <3
Pistän myöhemmin kuvia sitten jos löytyy sopivia.