IRC-Galleria

Mä en ny oikeen tiä et olisko tää oire vai tauti vai joku aivojen puutos-osa vai mitä.
Mutta !

Oon homannu että joittenkin ihmisten on kauheen vaikee tulkita ja lähettää tekstiviestejä.
Tunnen tälleen lonkalta heitettynä ainakin neljä ihmistä, joilla en haluiaisi laittaa viestiä, MUTTA jos nyt on aivan pakko, niin pitää muistaa puhua kun koneelle ! (tähän mennessä en oo muistanut)

Sama pätee esimerkiksi messengerin käytössä ja muissa vastaavissa missä kirjoitusta käytetään puheen sijasta.
Tunteiden välittäminen on joillekkin hyvin hyvin vaikeaa kirjoituskeinoin. Vaikka se on hyvin tärkeää.

Tämä ihmisten oireilu tuli vasta tänään mieleeni, kun kaverini laittoi tekstiviestin:

"Milloin sä tulet hakemaan mut?!" Josta mä tietysti ymmärrän että hänellä on nyt jo kamala kiire mennä kaupoille !

Lähetän sitten lepposesti takaisin että
"Kuule joskus kolmen jälkeen, et oos ny iha rauhalline."

Ja kaveriltani tuleekin takaisin loukkaantuneen oloisesti
"Kysyin vaan!"

Tässä tarinassa meillä menee muutakin kuin kommunikaatio lukkoon, tässä sekoittuu tunteiden tarkoitus !
Ja kyseisen kaverin kanssa on ollut ennenkin jonkun sortin kommunikaatiohäiriöitä, kun viestit ymmärretään väärin, mutta puhe toimii (lähes:D) aina !
Olen silti jo oppinut jotenkin elämään asian kanssa:>

Ja tämä häiriö esiintyy myös eritavoin, tämä edellämainittu lähettää yleensä hyvin loukkaantuneesti viestin takaisin, mutta jos laitan viestiä äidilleni, hänestä ei saa mitään irti !
Hän voi ymmärtää hauskan jutun mitä kirjoitin, hän voi jopa koittaa vastata siihen, mutta se on niin koneellista ja kankeaa, että tuntuu kuin hän muuttuisi koneeksi sinäajaksi kun pitää kirjoittaa. Messengerissä hän on kyllä oppinut jo hieman vitsailemaan paremmin.
Eli hänen kanssaan kommunikointi kirjoittaen ei sekoita tunteita, vaan lähinnä tappaa ne.

Kyllä silti mieluiten äidinkin kanssa puhun puhelimessa, puolin ja toisin.

Sitten tulevat ihmiset ketkä kirjoittavat aina ja vain kirjakieltä, ihan kenellä tahansa kirjoittavat !
Siitähän tuleekin väärä käsitys ! Ja tunteiden välittäminen harvoin onnistuu.
Sellaisella ihmisellä ketä kirjoittaa ystävilleen kirjakieltä tekstiviestinä, on varmasti nimemmekin puhelimessa niin, että ensin sukunimi ja sitten etunimi.
Kylmää vai mitä?

Omistan siis tälläisenkin kaverin. Enkä ole tutkinut että onko ystävät ja sukulaiset hänen puhelimessaan sukunimi etunimi-taktiikalla. Mutta se antaa sellaisen kylmän tunteen. Sellaisen että hän olisi parempi kuin minä. Ja ystävyyden tunteita ei ole. Eli jos tälläisestäKIN ihmisestä haluat parhaat palat, soita ja tapaa hänet ! Sen verran pitää vielä mainita, että olen tuntenut kyseisen kirjakielikirjoittajan jo 14 vuotta jos en väärin muista. Ja silti kommunikaatio takkuilee.

PS. Tämä neljäs lonkalta heitetty toimii samalla tavalla kuin ensimmäinen. Mutta hänen kanssaan emme nyt ihan aina viestittelekkään, niin ei voi olettaa kamalasti. Mutta näitä loukkaantumisen viestejä tulee, vaikka kuulemma kumpikaan ihmisistä ei ole ollut lopuiksi loukkaantunut.