IRC-Galleria

Juuri tänään luin mielipidekirjoituksen Turkkarista. On se vaan kumma, kun mihinkään ei olla tyytyväisiä. Itse täysipäiväisenä opiskelijana olen kyllä hyvin perillä nykypäivän opiskelijan arjesta ja rahallisesta tilanteesta. Juuri tästä syystä lähinnä kummastuttaakin valitus rahanpuutteesta.

Asun pienessä YO-kylän yksiössä, jossa vuokrani on naurettavat 250e, asuintilaa tosin vain se 18,3 neliötä, mutta kyllä silläkin pärjää vallan mainiosti. Viisi päivää viikossa opiskelua, kaikkina arki-iltoina reeneissä, samoin lauantai päivät, sekä viikonloppuina baarissa duunissa, useimmiten lauantai iltoina. La illasta netton n. 100e tähän kuukauden tuet päälle n. 480 ja eloni on turvattu. Kahvilassa voin käydä milloin tahdon, ostaa mitä tahdon, kaupasta pystyn ruoan hintojen nosusta huolimatta ostamaan ateriaksi mitä tahdon (maalaisjärkeä käyttäen tietenkin ;)). Ja pystyisin varmasti vaikak asuisin kalliimmassakin vuokra-asunnossa. Useimmiten saan kuukauden tuloista sukanvarteenkin hieman säästöön. Nämä tosin hupenevat yleensä ennalta-arvaamattomiin menoihin yms, mutta niidenhän takia rahaa säästetäänkin...

Koko juttuni pointti onkin, että melkein kuka tahansa opiskelija pystyy kyllä elämään suht nautinnollista ja köydyydestä vapaata elämää, mikäli vain tahtoo. Tämä vain tarkoittaa vähemmän TV:n katselua ja netissä roikkumista. Elämä on valintoja täynnä...

Myönnän kyllä, että joskus hivenen vituttaa lähteä la illalla duuniin kesken hyvän saunaillan kaveriporukan kanssa, mutta minkäs teet. Lainaakaan en mieluusti ota. Ja myös vastaava elämäntyyli on hieman rasittavaa ja rankkaakin, mutta kyllä sitä pärjää.

Eli kaikki rahanpuutteesta valittajat, niska suoraksi ja töihin! Lisättäköön vielä, että mikäli henkilöllä on esim. lapsia, terveydellisiä tai muita painavia syitä, jotka rajoittavat mahdollisuuksia työskennellä opintojen ohella, niin ymmärrän rahanpulasta "valittamisen". Heille jaksamisia.