olen tonttulan tommi, räiskyn iloa kuin pommi joskus suruakin kun kukkaron aukaisen katson ja laukaisen, niin on matti kukkaron, mutta eipä hätää oon vikkelä ja tuun hätään ystäväni minä kannan ylös vuorien pitkin metsien kun tielle minä saavun ja matkaa on, niin kaikkeni minä annan ja kotiin minä kannan ja polvistun, ystäväni, sinulle minä olen.