IRC-Galleria

Uudessa Testamentissa myöskin luetellaan taudit synnin ansioksi. Jesus sanoi halvatulle kun hän Hänen paransi: "Sinun syntisi on anteeksi annetut", ja hän tuli terveeksi. Ja kun hän paransi miehen Bethesdan lammilla, kolmekymmentäkahdeksan vuotta oli mies sairastanut kun Hän hänet tapasi, sanoi hän: "Katso, sinä olet terveeksi tehty; ja älä enää syntiä tee, ettet suurempaan vaivaan joutuisi." (Johannes 5: 14.) Apostolit myöskin ja kaikki pyhimykset, vaativat ensin -moraalista parannusta, sillä sairaan ruumiin parannus ei voi tapahtua ennenkuin henki on yhteydessä Jumalan kanssa. On todellakin ihmeellistä, että viisaat miehet idässä, Zoroaster ja kaikki vapaamielisen suunnan kannattajat, Kabbalistit ja myöhemmällä ajalla teosofistit, kaikilla joilla oli erityisempää voimaa parantajana, puolustivat myöskin edellämainittua ajatussuuntaa. Moniaat heistä sanovat tauteja synnin syyksi ja toiset sitte väittävät, että taudit ovat pahain henkien aikaan saamia, joiden kanssa ihminen tulee yhteyteen synnin kautta. Pahat henget ovat tautien ja vaivain syynä ja imevät terveellisen siemenen ihmisruumiista, sitä eivät teosofistitkaan kiellä; taudit ovat ne siteet, joilla saatana sitoo. (Luuk. 13, 16.)

Vapaamielisen kannan johtomiehet ne kumminkin ensimmäisinä laskivat jonkunlaista perustusta tälle opille, mutta heidän suuntansa tuli vahingollisemmaksi kuin oli tarkoitettu sentähden, että mallikristityt sitä väärin tulkitsivat. Saturnimus, Basilides ja Karpokrates olivat sen teorian etunenässä, jotka väittivät, että kaikki lähtee Aeonin ("taivaallisesta voimasta"). Kristus heidän mielestään oli ensiluokan Aeon, joka taisi itsensäkieltäymyksen kautta tulla pyhäksi ja ajaa ulos pahoja henkiä; ja joka elää niinkuin Kristus, voi tehdä samoin. "Aeonista, joka on kaiken alku", sanoo Basilides, "syntyi taivas." Erään Valentinen kirjoituksen mukaan -- hän oli sen aikakauden kuuluisin opettaja -- ovat Aeonit jaettu eri luokkiin, mies- ja nais- luokkiin. Siis ylimmäinen nainen Aeon oli Pyhä Henki. Kun pyhäksi tehdyt kädet laskettiin jonkun ihmisen päälle, sai hän Aeonin hengen ja lähetettin ulos parantamaan niitä, jotka olivat pahalta hengeltä vaivatut. Huolimatta siitä, että tuo ajatustavan eroavaisuus sai aikaan paljon hämminkiä, niin että alkuperäisestä opinsuunnasta kauvas erottiin, kuitenkin tehtiin aina yrityksiä tautien poistamiseksi raamatun väitteen mukaan, ja tehtiin paljon työtä moraalisen elämän parantamiseksi ja täydellisyyden saavuttamiseksi. Jos ihminen täydestä mielestään elää Jumalalle kuuliaisena, ja tulee Jumalaan yhdistetyksi uskonsa ja elämän tapainsa kautta, niin Jumala tulee hänen lääkäriksensä ja hän ei enää kaipaa maallista lääkäriä. Niin pian kuin sielu on täydellisesti terveessä tilassa, niin siitä johtuu terveys myöskin ruumiiseen, eli toisin sanoen, ruumiillisia kipuja ei taudeiksi katsota -- ne kivut eivät vaikuta sieluun, joka on korotettu taivaan yhteyteen. Mutta jos ihminen ei voi tuonlaista itseparannusta aikaan saada, niin kääntyköön hän maallisen lääkärin puoleen, sillä "Jumala on luonut hänen, ja Hän on antanut ihmisille kykyä, että heidän ihmeellisiä töitänsä kunnioitettaisiin." (Siirak 28: 6.) Edelläolevasta selviää miten parantajan, joka tahtoo raamatun periaatteen mukaan parannuksia tehdä, tulee elää ja menetellä. Hänen tulee ensi sijassa tulla täydellisesti kristilliseksi parantajaksi, lääkäri papiksi. Hän voi auttaa sairaita ainoastaan oman terveytensä kautta, erinomattain oman sielunsa terveyden kautta, ja ainoastaan silloin kun hän itse puhdas on.. Hänen täytyy parantaa sisällinen ihminen (sielu), sillä ilman sielun rauhaa (sisällistä rauhaa) ei voi tapahtua ruumiin parannusta, sentähden on välttämätöntä, että todellinen lääkäri tulee olla myöskin todellinen pappi.

Kysymykseen, josko raamatullinen parantaja on yli sen tarpeen, että hänen ei tarvitse maallisia lääkkeitä käyttää, eli että voisiko hän ottaa niitä käyttääkseen tauteja parantaessaan, voidaan myöskin raamatullisesti vastata, joka sen myöntää. Myöskin tehdään usein kysymyksiä,. josko magneetillinen parantaja lääkkeitä eli välikappaleita tarvitsee? Yleisesti tulee hänellä olla sellainen voima kuin raamatussa nimitetään, erittäinkin puhdas uskon henki, että hän voi rukousten ja pyhän sanan kautta, ja ilman luonnollisia lääkkeitä tauteja vastustaa; ja ainoastaan niissä harvinaisissa tapauksissa, jolloin hänellä itsellään ei ole tarpeen määräisesti voimaa, voi hän lääkkeisiin turvautua. Niitä ei ole turhan. tähden tehty. "Sillä lääkkeet tulevat kaikkein Korkeimmalta. Herra on tehnyt lääkkeet maasta, ja se ihminen on viisas joka ei niitä ylenkatso. Senlaisilla parantaa hän ihmisiä ja ottaa pois heidän kipunsa." (Siirak 38: 4- 7.) Lääkkeet ovat hyvät, mutta useinkin ne ei riitä. "Mene ylös, Gileadiin ja tuo voidetta", sanoo Jeremias, "mutta se on turha, ettäs paljon parannusta etsit, et sinä kuitenkaan tule terveeksi." (Jeremia 46: 11.) Mutta on myöskin esimerkkejä raamatussa, jossa kerrotaan harvinaisissa tapauksissa lääkkeitä käytetyn. Mooses kasteli puita Marahvedessä ja niistä tuli makeita. Hänen lääkkeensä spitalin parannukseen oli pesu, puhdistus j.n.e. Elias pani suolaa katkeraan lähteeseen ja siitä tuli sen jälkeen raitista ja hyvää vettä. Hän myöskin pani jauhoja kattilaan, jossa oli kuolema, ja ne ainekset siinä kattilassa muuttuivat terveellisiksi syödä. Jesaja pani viikunoita kuningas Hesekielin paisumain. päälle ja paransi ne. Tobias paransi sokean isänsä kalaöljyllä, parannuskeino, jonka hänelle neuvoi enkeli. Ja voitelihan Jeesus sokean silmät syljellä ja loalla, ja käski hänen pestä Siloamin virrassa j.n.e. Mitä sitten muihin raamatullisiin lääkityskeinoihin tulee, niin niistä selvenee, että ainoastaan ulkonaisia lääkkeitä ja voiteita käytettiin, ja ne olivat kaikkein yksinkertaisinta lajia. Minkäänlaisia sisällsiä lääkkeitä ei käytetty. Parannuskeino pääasiallisesti oli henkinen puhdistus, parannus synninteoista, rukous Elämän Isän tykö -- uskovaisen ainoa parantaja. "Jos te olette kiusattuna, niin rukoilkaa; jos olette iloissanne, niin laulakaa virsiä; jos yksikään teistä on sairaana, niin kutsukaa kirkon vanhimmat hänen luoksensa, että he rukoilevat sairaan puolesta ja voitelevat häntä pyhällä öljyllä Herran nimeen. Sillä pyhäin rukoukset pelastavat sairaan ja Herra on hänet virvoittava; ja jos hän on syntiä tehnyt, niin hänen syntinsä anteeksi annetaan. Tunnustakaa vikanne toinen toisillenne, ja rukoilkaa toinen toistenne edestä, että tulisitte parannetuksi. Sillä hurskaan rukous paljon tekee." Markuksen 6: 12, me luemme: "Ja he menivät ulos ja saarnasivat parannusta Ja he karkoittivat pois perkeleitä ja voitelivat öljyllä monta, jotka sairastivat, ja paransivat heidät."

Mutta raamatullinen parantaja ei aina tauteja paranna, ja kaikki taudit eivät ole synnistä syntyneet. Jos maallinen huvitus ja maailman kevytmielisyys olisi ihmisen ainoa päämäärä, niinkuin moni näyttää käsittävän ja sen perään pyrkivän, niin silloin olisimme oikeutetut ajattelemaan, että sairaus on suuri vitsaus ja raskas kuritus, jota monikaan ei tunnusta ansainneensa. Mutta tämä maapallomme ei ole ijankaikkisen rauhan Daikka -- ei täällä löydetä perinpohjaista onnea. Valoa ja varjoa, päivää ja yötä, lepoa ja toimeliaisuutta, rauhaa ja sotaa, iloa ja murhetta, onnea ja onnettomuutta, terveyttä ja sairautta, elämää ja kuolemaa; niin ovat alinomaiset muutokset tässä maailmassa, ja ei ne tule minkään vahingollisen sattuman kautta, mutta ne ovat ylhäältä sallittu, muistutukseksi meille, että me voisimme läpi kiusan ja kärsimysten, voittaen pahaa ja puhdistaen itseämme, valmistautua parempaan elämään. Pääasia on sielun ja hengen puhtaus ja terveys; ruumiin terveys on vähemmästä merkityksestä. Jos sielu ori terve, niin luonnollisesti seuraa siitä, että ruumiskin tervehtyy. "Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana." (Job. 33: 25.) Kun sielu tulee terveeksi, niin ruumis ei tunne mitään vaivoja, sillä se ihminen elää jo tulevaisen elämän esimaussa. Todellinen ilo ja rauha ei ole löydettävissä tässä maailmassa; sentähden ei ole ihmeteltävä, eikä myöskään kovin surettava, jos tässä maailmassa ei löytyisikään rauhaa, iloa ja rakkautta kovin runsaasti, sillä pian synkät pilvet ja ankarat myrskyt kaikki on hävittävä -- elkäämme myöskään sitä murehtiko, että täydellinen onnellisuus saavutetaan vasta tulevaisessa maailmassa. Todellinen terveys elää ainoastaan niissä sieluissa, jotka ovat totisesti yhdistetyt Jumalan kanssa, ja sentähden apu, lohdutus ja siunaus tulee ainoastaan Isältä, joka on taivaassa.