IRC-Galleria

Jumala rakastaa luomaansa ihmistä ja tahtoo auttaa häntä. Jumala ei halua kenenkään kärsivän synnin tekemisen vuoksi tai aiheuttavan toisille kärsimystä synneillä. Jumala on voimallinen vapauttamaan omat lapsensa synneistä niin että voimme tehdä hyvää ja palvella Jumalaa. Käytännössä Jumalan palveleminen tarkoittaa lähimmäisen rakastamista. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa ja on sen vuoksi lain täyttämys. Kun rakastamme lähimmäistä, niin emme vahingoita häntä millään tavalla. Jeesus on vapauttanut meidät rakastamaan toisiamme ja elämään vanhurskaasti.

Synti asuu meissä

Paavali kirjoittaa, että synti asuu hänessä ja paha riippuu hänessä kiinni. Room.7:14-25 Samassa yhteydessä tulee silti selvästi ilmi se, ettei Paavali elä synnin vallassa vaan Hengen mielen mukaan, vapaana synnistä ja saatanan vallasta. Room.7:4-6; 8:1-13 Vaikka synti asuu jokaisessa ihmisessä kuolemaan asti, ei se hallitse vanhurskasta. Pyhä ja valittu elää Hengen mielen mukaan vapaana synnistä, Jumalan tahdon mukaan, tehden sitä, mikä hyvä on. Usko saa aikaan kuuliaisuutta Jumalaa kohtaan, niin että me pidämme hänen käskynsä eivätkä ne ole raskaat sille, joka Jumalaa rakastaa ja kiivailee Jumalan pelon sekä hyvän tekemisen puolesta. Room.6:1-23; Gal.5:13-26; 1Joh.2:3-6; 5:3; Tiit.3:1-14; 1Piet.3:8-17 Paavali ja apostolit elivät Jumalan pyhyydessä ja puhtaudessa eivätkä lihallisessa viisaudessa, jonka avulla yritetään selittää synnin tekeminen luvalliseksi tai hyväksi asiaksi. 2Kor.1:12 He olivat pyhiä ja nuhteettomia, puhtaita mieleltään, hoitivat kääntyneitä kuin imettävä äiti lapsiaan, eivät etsineet omaa kunniaa tai ahnehtineet väärää voittoa jumalisuuden avulla, vaan he olivat pyyteettömät ja antoivat Jumalalle kaiken kunnian siitä hyvästä, mitä muille jakoivat ja terottivat muitakin elämään evankeliumin arvon mukaista elämää. 1Tess.2:1-13 Kun Jumala vaikuttaa omissaan kaiken hyvän, ei se ole teeskentelyä tai omavanhurskautta, lain alla olemista, vaan Jumalan kasvattavaa armoa ja rakkautta pyhiä kohtaan, lahjaa. Tiit.2:11-14; 1Kor.4:1-7; 15:10

Synti pettää

Raamatussa neuvotaan meitä katsomaan toistemme perään, ettei kenelläkään vain olisi paha ja epäuskoinen sydän, niin että hän luopuisi synnin pettämänä elävästä Jumalasta. Hebr.3:12-14 Synti ei näyttäydy ihmiselle pahana asiana vaan tuo itsensä tykö suloisena ja haluttavana hyvänä asiana. Synnistä saa lyhytaikaista nautintoa ja hyötyä itselle, mutta se tappaa vuorenvarmasti, kun sen valtaan antaudutaan. Olet kuullut varmastikin sanonnan: "Kun pirulle antaa pikkusormen, vie se koko käden!" Kuinka valitettavan totta tuo sanonta onkaan. Luopumus ja synti alkavat aina pienestä asiasta, josta muodostuu ajan myötä suuri virta ja valtameri, mihin jokainen synnin tekijä hukkuu eikä pelastajaa ole, jos synnistä ei käännytä pois.