IRC-Galleria

Palikkatalo kokoaa parisuhteen keskeiset aihealueet ja
kun katsoo noita palikoita niin että nämä on tietenkin
kaaikki jotka kokoaa tuota parisuhdetta ja kaikki
on keskeisiä jokainen on ikään niinkuin ovi siihen taloon.

Yleensä riitojen kautta, riita on se joka tuo ihmiset
paikalle.

Yksi iso ajatus on mitä itse olen miettiny että,
on lause joka menee näin:
Ihmiset ajautuvat emotionaaliseen ruuhkaan
pyrkiessä elämään toistensa rajoitustensa puitteissa
eli syvientunteiden eli kuvaa tämmöistä risteksessä
johon kasautuu autoja joka suunnalta ja lopuksi
autoja on niin paljon että mikään ei liiku mihinkään
ja jumituu paikoilleen.

Tämä on se kokemus johon ihmiset tulee usein.
Nämä autot kuvaa tunteita.

Ja ne autot kuvaa tunteita ja ovat jumissa koska ne
yrittää elää toistensa rajoitusten puitteissa ja
ne rajoitukset voi olla siis ihan neutraaleja,
ne voi olla hyviä ja huonoja jaa monenlaisia mut
että se perus ikään kuin ajatus on se että
ihminen tarvitsee sekä yhteyttä että erillisyyttä.

kun ihmiset menee yhteen niin niillä on suuri tarve
miellytttää toisia.

Monella on sisään rakennettu valmius luopua omista
tarpeista tai asijoista voidakseen olla sen toisen kanssa
ja voidakseen tulla rakastetuksi sen toisen kanssa.

Ja rakastamisen kokemus yhdellä tavalla kuvattuna vois olla sitä
kuvaustilanteessa sitä että he ovat syvästi herkistyneet'
toisilleen ja yrittävät olla mieliksi
aluksi positiivisesti, ne yrittää elää toistensa toiveiden
mukaisesti ja ne on herkkiä kuulemaan ja ne elää
tämmöisessä fuusiossa (Yhtyy yhdeksi) tai sympioottisessa
( jossa kahden ihmisen välillä
vallitsee voimakas
henkinen riippuvuussuhde).

Tilanteessa
jossa tavallaan tätä tekee ja yleinen huomio on se että
tätä ei jaksa määrättömästi kukaan.

Jotkut sanoo että rakastuminen kestää tuhat päivää.

Ja sitten jossain vaiheessa tulee se emotionaalinen
ruuhka ja jossakin vaiheessa sen ruuhkan keskellä
on ajatus että mikä se nyt oma minäni olikaan?
mitäs mä nyt halusinkaan?
mikäs mun tarve oli?
jos mä tähän mennessä olen sun kans kysellyt että
mitä sä haluat? ja olla herkistynyt sille, niin
miten tälle mun omalle elämälle käy?

sitten jompikumpi yleensä alkaa kysyä tätä kysymystä
niin yleensä se toinen ahdistuu siitä koska se
miettii että , ahaa! nytkö me erotaan vai onko se niin
että tää ei tykkääkkään minusta.

Yksi peruskysymys on että miten ihminen voi samanaikaisesti
säilyttää kuka hän on ja samanaikaisesti olla läheisessä
suhteessa sen toisen tärkeän rakkaan kanssa.

Tää on todella haastava asija ja mä en tiiä
monta niin haastavaa asijaa että yrittää
intiimisti (tuttavallisesti, läheisesti)
toisen ihmisen kanssa koska se on
pelottavaa.


Koska se herättää tän kysymyksen että menetänkö mä
itseni.
Sitten jos mä vedän itseäni toiseen suuntaan
riittävästi ja yritän suojella itseäni niin
sitten mä en olekkaan enään yhteydessä.

sitten tulee se pelko että olenko mä enään sun.

Näiden kahden pelon välissä ihmiset sätkii
ja tähän liittyy myöskin se aikaisempi historia ja
aikaisemmat kokemukset suhteessa että yleensä
meillä kaikkilla on tämmöiset peruskeinot
siitä että miten me ajatellaan että selvitään.

Toiset on oppinu siihen suuntaan että mun tehtävä
on antaa periksi, mun tehtävä on ikään kuin luopua
itsestäni ja olla vähän niin kuin itseni
kustannuksella, täs suhteessa.

Sitten toiset ihmiset on enemmän siihen suuntaan
että minä sanon että se on just näin ja jos se ei ole
näin niin se loppuu tähän.
Molemmilla on opittavaa.

Molemmilla on siinä suuressa ihmisenä kasvamisen
haasteessa jonka nimi on parisuhde tai avioliitto.

Avioliitto on siis ihmisenä kasvamis kone tai ihmisen
kasvattamo.

Ja ihmiset väistämättä tulee haaastetuiksi koska
se on juuri se syvällisin ja vaikein asia joka ihmisellä
voi olla edessään, jos pitäisi tehdä väitöskirja
niin se on vielä helppoa tän rinnalla
koska sen saa tehtyä mutta tää on sellainen asia
joka jatkuu halki elämän ja siinä on aina opittavaa.

Sitten erielämän vaiheessa siihen tulee erinlaisia
sävyjä ja värejä mutta tää sama teema jatkuu
miten mä säilytän nää kaksi yhtä aikaa?

yksi iso asia on tää teot.
Yksi iso kysymys on että mitä on rakkaus
ja rakkauden teot.

Että aika paljon on tässä meidän maailmassa
on että rakkaus on tämmöinen tunnelma tai tunne
ja sitten kun ihmisen kanssa ollaan niin
sitten kysymys kuulluu jos tunnelma tulee
jonkun toisen kanssa niin pitääks mun lähtee
ja onko rakkaus siirtynyt ikään kuin tähän toiseen.

Ja sen takia on tärkeä miettiä itsensä kanssa ja ymmärtää
että mitä se rakkaus on, ja millä tavalla tämmöiset ihastumiset
ja rakastumiset liittyy siihen jos liittyy.

Ja rakkauden isoin haaste usein miten ihmiset panee sen
toiseen että kyllä minä rakastaisin tuota toista
jos se olisi niin tai näin tai tekisi noin tai
ei olisi niin hankala tai ei mitään.

Että se suurin haaste ja kysymys on se että miten
minä rakastan ja sen takia tämä klassinen viisaus
mikä näisssä avioliitto kysymyksissä on,
niin ei kysytä että haluatko sinä tuntea tunnelmia
tämän ihmisen kanssa.

Eikä siinä kysytä että haluatko sinä olla myötämielinen
tämän ihmisen kanssa vaan siinä kysytään tahdotko osoittaa
rakkautta, myötä ja vastoin käymisissä.

Nyt että vois osoittaa rakkautta siis tehdä rakkauden
tekoja niin tarvitaan se hän joka tekee ja taas me päästään
tähän että avioliitto on ihmisenä kasvamisen kone tai se on
semmoinen joka väistämättä haastaa meitä kysymään että
miten minä itse rakastan.
Miten minä osoitan rakkauden tekoja tälle ihmiselle.


Kriisissä olevaat parit velkoo toisiaan, molemmat
valittaa, ja ku tuo ei tee ja ku tuo ei tee.
Ja tästähän ei päästä millään tavalla ulos muuta
kuin sillain että kumpikin rupee miettimään
itseään että mikä on minun roolini.

ja jos ajatellaan jeesuksen puhetta niin me ollaan aika
lähellä sitä kohtaa kun jeesus sanoi että me
näemme niin helposti roskan lähimmäisen silmässä
mutta emme hirttä tai tukkia omassa silmässämme.