IRC-Galleria

Ensimmäinen käsky.

Minä olen herra, sinun jumalasi.
Sinulla ei saa olla muita jumalia.


Jumalan tunteminen on elämämme tärkein ja perustavin
asia.
Jumala lähestyy meitä keskellä elämää, vaikka emme
aina sitä ymmärräkään. Kohdatessaan hänet ihminen
sekä pelkää että rakastaa häntä. Jumalan pyhyys
herättää pelkoa, mutta jumalan rakkaus vetää
puoleensa. Käskyissään jumala osoittaa, miten
meidän tulee elää. Samalla hän paljastaa itsekkyytemme
ja pahuutemme. Ensimmäinen käsky kysyy, minkä varaan
me elämämme rakennamme. Kuka tai mikä on meidän
jumalamme? jokainen etsii jotakin, johon voi kiinnittää
toivonsa. Luulemme, että raha, valta ja kunnia suojaavat
meitä. Rakennamme elämämme itsemme ja omien tekojemme
varaan. Se, mihin ennen muuta turvaudumme, on meidän
jumalamme. Omat jumalamme ovat kuitenkin toiveidemme
ja unelmiemme heijastuksia. Ne eivät voi antaa,
mitä lupaavat. Ainoa todellinen turva on jumala, joka
on luonut kaiken ja ilmoittanut olevansa kaiken herra.
Hänen lahjaansa on elämä ja kaikki hyvä, mitä meillä on.
Jos turvaudumme omatekoisiin epäjumaliin, käännymme
pois jumalasta ja hänen rakkaudestaan. Koska jumala
on kaiken hyvän antaja, rakkautemme kuuluu hänelle.
hän tahtoo olla ainoa jumalamme.

Jeesus sanoi: " Missä on aarteesi, siellä on myös
sydämmesi" (Matt.6:21)

"Rakasta herraa, jumalaasi, koko sydämmestäsi ja koko
sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi,ja
lähimmäistä niin kuin itseäsi." (Luuk.10:27)



Toinen käsky.

Älä käytä väärin herran, jumalasi nimeä.

Jumalan nimi muistuttaa meitä siitä, kuka jumala
on ja mitä hän tahtoo. Se herättää meissä sekä
levottomuutta sekä sanatonta kaipausta. Kaikissa
vaikeuksissa meidän tulee kääntyä jumalan puoleen
ja odottaa hänen apuaan. Jumala on luvannut kuulla,
kun kutsumme häntä luovasti nimeltä. Jumalan nimi
on pyhä. Käytämme hänen nimeään oikein, kun rukoilemme,
kunniotamme ja kiitämme häntä. Näin tunnustamme hänet
omaksi, ainoaksi jumalaksemme. Kun jumalan nimissä tai
häneen vedoten ajamme omia etujamme tai alistamme toisia,
käytämme hänen nimeään väärin. Jumalan nimen pilkkaaminen
merkitsee halveksimista ja tietoista kääntymistä pois
hännestä.

Teidän tulee pelätä herraa, jumalaamme, palvella häntä
ja vannoa yksin hänen nimeensä. (5.Moos.6:13)

Jumalan laskema perustus pysyy lujana, ja siinä on
merkkinä nämä sanat: "Herra tuntee omansa" ja
"Luopukoon vääryydestä jokainen, joka lausuu herran
nimen". (2.Tim.2:19)



Kolmas käsky.

Pyhitä lepopäivä.

Jumala on antanut ihmiselle sekä työn että levon.
Lepoon kuuluu muutakin kuin nukkuminen ja
ruumiin lepo. Pysähtyminen jumalan eteen on
lepopäivän syvin tarkoitus. Hiljaisuudessa
aavistamme pyhyyden olemassaolon, vaikka emme
osaisikaan antaa sille nimeä ja muotoa.
Oma rikkinäisyytemme ja elämän ristiriitaisuus
herättävät meissä kysymyksiä ja pakottavat etsimään
niihin vastauksia. Pyhä jumala tahtoo vastata meille.
Sanassaan hän tulee maailmaamme ja puhuu meidän
kieltämme. Ellemme tahdo kuunnella jumalaa,suljemme
hänet pois elämästämme. Pyhäpäivän jumalan palvelus
on kohtaamispaikka, jossa jumala itse puhuu meille
ja me hänelle. Raamatun pyhästä sanasta opimme
ymmärtämään, mitä jumala meille sanoo ja miten
hän vastaa rukouksiimme. Sunnuntain erottaminen muista
päivistä muistuttaa myös siitä, että me tarvitsemme
yhteisen lepopäivän. Jumalan hyvä tahto on, että
jokaiselle annetaan mahdollisuus viettää lepopäivää.

Kuutena päivänä herra teki taivaan ja maan ja meren
ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän
hän lepäsi. Sen vuoksi herra siunasi lepopäivän
ja pyhitti sen. ( 2.Moos.20:11)

Jos et polje tomuun sapattia etkä aja omia etujasi
minun pyhänä päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi
ja herran pyhää päivää kunnian päiväksi, jos kunniotat
sitä niin, ettet kulje omilla asioillasi, et käy kauppaa
etkä aja omia etujasi, silloin saat iloita herrasta.
(Jes.58:13-14)


Jeesus sanoi: " Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen
sapattia varten. Niinpä ihmisen poika on myös sapatin
herra." (Mark.2:27-28)


Neljäs käsky.

Kunnioita isääsi ja äitiäsi.

Jumalan tahto on, että jokaisella lapsella on isä
ja äiti. Heille kuuluu erityinen arvo ja kunniotus
siksi, että he ovat vanhempiamme. Vanhempien tehtävä
on suojella lasta huolehtimalla hänen hyvinvoinnistaan
ja kasvatuksestaan. Heidän tulee ohjata häntä
tuntemaan jumala ja rakastamaan lähimmäistään.
Lapsella puolestaan on tarve ja oikeus voida
kunniottaa vanhempiaan. Vaikka vanhemmat toivovat
lapsilleen hyvää, heidän sanansa ja tekonsa saattavat
silti olla rakkaudettomia ja vääriä. Silloinkin, kun
päätämme tedhdä vastoin vanhempien tahtoa, meidän
on meidän on kuunneltava ja arvostettava heitä.
Käsky velvoittaa myös aikuisia kunniottamaan
vanhempiaan ja pitämään heistä huolta.
Yhteiskunnassa julkinen vallan käyttö on
uskottu esivallalle. Sen velvollisuutena on suojella
kaikkia kansalaisia ja huolehtia oikeuden toteutumisesta.
Hyvä esivalta on jumalan parhaita lahjoja.
Uskollisuus jumalalle on kuitenkin tärkeämpää
kuin ihmisten totteleminen.
Kun kunniotamme niitä, joille on uskottu
hallitsemaan tehtävä, osoitamme luottavamme
jumalan huolenpitoon. Jumala lupaa, että
tästä seuraa hyvää myös itsellemme.

Kuule isääsi, jolta olet saanut elämän, älä
halveksi äitiäsi, kun hän on vanha.
(Sananl.23:22)

Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaisia herraa
totellen, sillä se on oikein.
"Kunniota isääsi ja äitiäsi" on ensimmäinen käsky,
johon liittyy lupaus: "jotta menestyisit ja eläisit
kauvan maan päällä". Ja te isät, älkää herättäkö
lapsissanne vihaa, vaan kasvattakaa ja ojentakaa
heitä herran tahdon mukaan.
(Ef.6:1-4)



viides käsky.

Älä tapa.

Koska jumala on rakkaus, hän tahtoo, että rakastamme
lähimmäistämme niin kuin itseämme. Jokaisen ihmisen
elämä on jumalan lahja ja sellaisena arvokas.
Emme saa tuottaa lähimmäisellemme vahinkoa emmekä
kärsimystä. Meidän on suojeltava häntä kaikissa
oloissa. Eritystä tukea on annettava kaikkein
heikoimmille. Lähimmäisen rakastaminen koskee
sekä yksilöä että yhteisöä. Kun esivalta puolustaa
niitä, joiden elämää tai hyvinvointia uhataan, se
edistää rakkauden toteutumista yhteiskunnassa.
Yhteisen hyvän vuoksi esivalta voi käyttää
myös pakko keinoja estääkseen väkivallan leviämistä.
Yksilöinä emme saa ottaa oikeutta omiin käsiimme.
Sen sijaan meidän on annettava anteeksi ja luovuttava
kostosta. Jos vahingoitamme ihmistä ja elämää,
astumme jumalaa ja hänen luomistyötään vastaan.


Jeesus sanoi: " Teille on opetettu ja isille annettu
käsky: 'Älä tapa'. Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden
tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on
vihoissaan, veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion."
(Matt.5:21-22)

Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät,
vaan antakaa jumalan osoittaa vihansa.
Onhan kirjoitettu:"Minun on tuomio, minä maksan
tekojen mukaan"- näin sanoo herra. (Room.12:19)

Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. (Room.13:10)

Älkää tuomitko

37. Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme.Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi. Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja.Älkää sentähden lausuko mitään tuomiota, ennenkuin aika on, ennenkuin Herra tulee, joka myös on saattava valoon pimeyden kätköt ja tuova ilmi sydänten aivoitukset; ja silloin kukin saa kiitoksensa Jumalalta.


38. Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa. Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Ja hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin. Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt, ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin.



39. Hän sanoi heille myös vertauksen: "Eihän sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat lankea kuoppaan? Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat."


40. Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi; täysin oppineena jokainen on oleva niinkuin hänen opettajansa. Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi isäntäänsä. Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei ole palvelija herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi.Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei ole palvelija herraansa suurempi'. Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat; jos he ovat ottaneet vaarin minun sanastani, niin he ottavat vaarin teidänkin sanastanne.


41. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?


42. Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä. Katso ensin itseäsi ja vasta sitten toista, että et olisi syyttämässä suin päin toisia.

Luopukaa kaikesta väkivallasta ja pahasta. Jos joku haluaa pahaa, niin anna anteeksi hänelle, niin hän lopettaa riidan. Ja on yksi porukassa vetäjä joka on porukan johtaja, johtajan kans kun sovit, niin ei muut voi käydä sinua vastaan koska ilman johtajaa ei muut osaa tehdä asialle mitään.anna vain anteeksi, niin asia on kuitattu.




Puu ja hedelmät


43. Sillä ei ole hyvää puuta, joka tekee huonon hedelmän, eikä taas huonoa puuta, joka tekee hyvän hedelmän; Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.


44. sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästään. Eihän viikunoita koota orjantappuroista, eikä viinirypäleitä korjata orjanruusupensaasta.
45. Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha tuo pahastansa esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu. Mitä sydän on täynnä sitä suu puhuu. Kun puhutte ja teette toista, niin te valehtelette, mutta kun puhutte ja teette sitä mitä puhutte, niin te ette valehtele ja teidän sydämmenne on vilpitön.


Kaksi rakentajaa


46. Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon? minun puoleeni he huutavat: "Minun Jumalani!" - "Me Israel, me tunnemme sinut.Poika kunnioittakoon isää ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille, te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni. Mutta te sanotte: "Miten me olemme pitäneet halpana sinun nimesi?" sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan.Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.


47. Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan - minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on. Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.


48. Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu.
49. Mutta joka kuulee eikä tee, se on miehen kaltainen, joka perustusta panematta rakensi huoneensa maan pinnalle; ja virta syöksähti sitä vastaan, ja heti se sortui, ja sen huoneen kukistuminen oli suuri."

Ensimmäinen mies rakensi elämänsä vahvalle pohjalle joka ei horju, eikä kaadu, sillä hän on järkevä mies.

Toinen mies kuunteli eikä tehnyt sen mukaan, niin hän rakensi elämän hiekan pohjalle, valheen pohjalle joka sortui maan tasalle saakka.

Autuaaksi julistus

20."Autuaita olette te, köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.
21. Autuaita te, jotka nyt isoatte, sillä teidät ravitaan! Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te saatte nauraa!

Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat. Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei
ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa. Julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia. Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle,
sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä."


22. Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan - Ihmisen Pojan tähden. Toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta; Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää vaivoja, syyttömästi kärsien.
Vaan vaikka saisittekin kärsiä vanhurskauden tähden, olette kuitenkin autuaita. "Mutta älkää antako heidän pelkonsa peljättää itseänne, älkääkä hämmästykö". Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, niin te olette autuaat, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki lepää teidän päällänne.

23. Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille. Niin he lähtivät pois neuvostosta iloissaan siitä, että olivat katsotut arvollisiksi kärsimään häväistystä Jeesuksen nimen tähden. Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, aina te vastustatte Pyhää Henkeä - niinkuin teidän isänne, niin tekin.



Voi teitä, te rikkaat!


24. Mutta voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne!
. Kädelläsi ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, joiden vatsan sinä täytät antimillasi, joiden pojat tulevat ravituiksi ja jotka jättävät yltäkylläisyytensä lapsilleen. Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa. Kuulkaa nyt, te rikkaat: itkekää ja vaikeroikaa sitä kurjuutta, joka on teille tulossa.


25. Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä!
Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe. Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minun palvelijani syövät, mutta te näette nälkää; katso, minun palvelijani juovat, mutta te kärsitte janoa; katso, minun palvelijani iloitsevat, mutta te joudutte häpeään. Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi.

26. Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille. Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen. Jos tulisi mies, joka tuulta tavoittelisi ja petollisuudessaan valhettelisi: "Minä saarnaan sinulle viinistä ja väkijuomasta", siinä olisi saarnaaja tälle kansalle.


Rakastakaa vihollisianne

27. Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, jos tapaat vihollisesi härän tai aasin eksyksissä, niin saata se hänelle takaisin.Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä, ja jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda.Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.
Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.
Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.
Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".
Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle".
Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä. me näemme vaivaa tehden työtä omin käsin. Meitä herjataan, mutta me siunaamme; meitä vainotaan, mutta me kestämme.



28. siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat.Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät". Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.Ja hän laskeutui polvilleen ja huusi suurella äänellä: "Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!" Ja sen sanottuaan hän nukkui pois.Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte.


29. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa hänelle toinenkin, ja jos joku ottaa sinulta vaipan, älä häneltä kiellä ihokastasikaan. Älä sano: "Minä kostan pahan"; odota Herraa, hän auttaa sinua. Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan". Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä. Teille on jo yleensä vaurioksi, että käräjöitte keskenänne. Miksi ette ennemmin salli tehdä vääryyttä itsellenne? Miksi ette ennemmin anna riistää omaanne? Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille.


30. Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinun omaasi ottaa. Jos sinun keskuudessasi on joku köyhä, joku veljesi jossakin porttiesi sisäpuolella siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, niin älä kovenna sydäntäsi äläkä sulje kättäsi köyhältä veljeltäsi,
vaan avaa auliisti kätesi hänelle ja lainaa mielelläsi, mitä hän puutteessansa tarvitsee. Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin sitä tehdä voit. Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?



31. Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.



32. Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.
33. Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät.
34. Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.
35. Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille. Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi, ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.


36. Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen. Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa. Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.Näin sanoo Herra Sebaot: Tuomitkaa oikea tuomio, tehkää laupeus ja olkaa armahtavaiset kukin veljellenne,
leskeä, orpoa, muukalaista ja kurjaa älkää sortako, älkääkä miettikö mielessänne pahaa, kukin veljeänsä vastaan.

linkki alhaalla.


http://www.netikka.net/mpeltonen/giants.htm

http://herkules.oulu.fi/isbn951427170X/

http://herkules.oulu.fi/isbn951427170X/isbn951427170X.pdf


mielestäni kaikki ei ole huojausta ja arkeologia jo sen todistaa, että raamatun jättiläisiä on ollut olemassa.Raamattu kertoo 1 Moos. 6:4 Siihen aikaan eli maan päällä jättiläisiä, ja myöhemminkin, kun Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia; nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita. 4 Moos.13:34. Näimmepä siellä jättiläisiäkin, Anakin jättiläisheimon jälkeläisiä, ja me olimme mielestämme kuin heinäsirkkoja; sellaisia me heistäkin olimme."

jäätikön vetäytyessä keski-ruotsissa avautui sinne leveä salmi, jonka kautta baltian jääjärvi nopeasti laski valtameren tasoon n. 8000 ekr. samalla suomalainen vesi pääsi itämeren altaaseen, joka näin muuttui yoldiamereksi. yoldia-vaihetta kesti n.1000 vuotta ja sen kuluessa jää hävisi suomen alueelta. etelä-suomeen nousi merestä saaria yhä tiheämpään, ne laajenivat, kasvoivat kiinni toisiinsa ja muodostivat nähitellen mantereen. yhä useampia järviä kuroutui erilleen merestä ja mm. latokka itsenäistyi. pohjoisessa jäätikkö suli pääasiassa kuivalle maalle, vaikka sen reunoille syntyi sinne tänne pieniä jääjärviä.

mannerjäätikön viimeisen kerran levittäytyessä ihminen on joka tapauksessa joutunut siirtymään kauvas etelään ja kesti pari-kolmekymmentätuhatta vuotta, ennen kuin fennoskandia oli taas asumiskelpoista. viimeinen jäätikkövaihe kääntyi loppuaan kohti n. 15.000 vuotta sitten ja mannerjään sulaessa sen alue vähitellen supistui ruotsin tuntureilla sijaitsevaa keskustaa kohti. jään reuna ei siis väistynyt joka paikassa etelästä pohjoiseen vaan paikoin idästä länteen, pohjois-fennoskandiassa jopa pohjoisesta etelään. välillä sulaminen hidastui ja pysähtyikin: sellainen kylmä välivaihe sattui runsaat 8000 ekr. , jolloin salpausselät syntyivät muutamia vuosisatoja paikallaan pysyneen jäätikön reunaan. salpausselkävaiheen jälkeen jää hävisi yhä nopeammin. N. 7700 ekr. alkoi kaakkoisin kulma tässä esityksessä käsiteltävästä alueesta paljastua kuhmossa, ja n. 7500 ekr. jäätikön reuna oli suunnilleen linjalla kristiinankaupunki, jyväskylä,kuopio,kuhmo,kuusamon itäosa,inari. viitisensataa vuotta myöhemmin jäätikköä oli suomen puolella enään perämeren rannikoilla kalajoilta pohjoiseen. lopullisesti jääkauden lasketaan päättyneen, kun mannerjäätikön viimeiset rippeet jakaantuivat jämtlannin tuntureilla n. 6800 ekr. kaikkialla ei jäätikön alta paljastunut kuivaa maata. suunnaton jäämassa oli saanut maankuoren painumaan ja vesi täytti näin syntyneen altaan. vain itä-ja pohjois-suomessa on laajempia alueita, jotka jään sulaessa jäivät kuiville. muualla lainehti meri, josta pisti esiin saaria ja luontoja. jään painon hävittyä alkoi maan kuori pyrkiä jälleen alkuperäiseen muotoonsa. alkoi maan kohoaminen, joka vähitellen on muovannut suomen karttakuvan nykuiselleen ja joka vielä maan kohoamiseen hahmoittaessa itämerta nykuiselleen on tämän allas ollut vuoroin valtamerestä erillisenä järvenä, vuoroin suurena merenlahtena. sen vaiheet on ensimmäistä lukuunottamatta nimitetty kullekkin tunnusomaisten vedessä eläneiden kotiloiden tai piilevien mukaan. salpausselkävaiheen aikana itämeri oli suurena järvenä, baltian jää järvenä, jonka lasku-uoma oli tanskan salmien kohdalla ja joka jonkun aikaa oli yhteydessä myös vienanmereen. suomen alue oli salpausselkään asti jään alla, mutta itä-karjalassa oli paljastunut kuivaa maata. lännessä norjan rannikolla vapautui jo varhain jäätiköstä aina ruijaa myöten, missä golf-virta piti jäämerta sulana.

ihmisen historialla on pohjolassa selvä takaraja: jääkausi. sen aikana koko pohjois-eurooppa oli valtava, jopa 3 km paksun mannerjäätikön peittämä eikä sen alueella oullut minkäänlainen elämä mahdollista. toisin jääkausikaan ei ollut ikuista pakkasta, vaan sen kuluessa lämpötila vaihteli huomattavasti, jopa niin, että mannerjäätikkökin suli välillä lähes kokonaan.mm. lapissa on etenkin kemijoen alueelta monista paikoin todettu paksun moreenin alla esim. permantokoskella moreenin vahvuus oli 6 m turvekerroksia, jotka radiohiiliajoitusten mukaan ovat iältään 28.000 - 45.000 vuotta vanhoja. alue on siis ollut tuolloin jäätöntä ja siitepölytutkimusten mukaan koivu on ollut valtapuuna. sen perusteella tämä perä-pohjolan interstadiaaliksi nimitetty vaihe ei näytä olleen kovin lämmin, mutta savukosken soklista olevassa kerrostumassa on vallalla mänty, mikä osoittaa, että aikaisemmin on ollut ainakin yksi lämpimämpi interglasiaalikausi. tällaisten lämpimien kausien aikana saattoivat suuretkin eläimet liikkua suomen alueella.niitä olivat mahtavat mammutit, joiden luita tai hampaita suomessa on yhdeksän löytöä: mm. iistä on poski hammas ja haapajärveltä syöksyhammas. mammuttilöytöjä ei ole voitu ajoittaa, kuten torniosta löydetty tunturipeuran sarvi, jolle radiohiiliajoitus antoi iäksi 35.000 vuotta. suurriistan perässä on ihminenkin voinut jo tuolloin kierrellä suomessa. viimeinen jäätiköityminen on kuitenkin mullistanut maaston niin perusteellisesti, että mahdolliset todisteet tästä ovat hävinneet. silti onnellinen sattuma voi joskus tuoda esiin yhtä hyvin mammutinmetsästäjän aseen kuin mammutin luunkin. myöhemmän kehityksen kannalta tuolla mahdollisella interstadiaalisella asustuksella ei kuitenkaan ole mitään merkitystä.

Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa. Useimmissa Euroopan maissa päivä on virallinen pyhäpäivä.
Koska pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaisesti, myös helatorstain ajankohta vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna 2011 helatorstai oli vasta 2. kesäkuuta, kun vuonna 2012 se oli 17. toukokuuta. Vuonna 2013 helatorstai on 9. toukokuuta.
Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa hela viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan helg. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta helghathorsdagh, joka merkitsee pyhää torstaita. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, rukoussunnuntain, ja helatorstain välisinä päivinä, kanttaanpyhinä, kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.
Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun ja sitä vietettiin, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon. Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita. Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi. Myös nuoriso juhli helajuhlassa; simaa juotiin, naiset kävivät lemmensaunassa ja tekivät lemmentaikoja. Nuoret myös tanssivat kokoilla.
Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä.

"Herramme Jeesus Kristus, sinä astuit ylös taivaaseen, mutta olet kuitenkin luvannut olla kanssamme joka päivä. Auta meitä jättäytymään rakkautesi varaan ja luottamaan siihen, että sinä saatat päätökseen työsi meissä. Tätä pyydämme sinun nimessäsi. " Helatorstaina muistetaan Kristuksen taivaaseen astumista. Sitä vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Raamatun mukaan Jeesus näyttäytyi ylösnousemuksensa jälkeen maan päällä 40 päivän aikana. Taivaaseen astuminen kertoo Kristuksen jumaluudesta: Kristus on kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona, samaa olemusta kuin Isä. Hän astui työnsä täytettyään takaisin taivaan kirkkauteen. Sanassa ja sakramenteissa hän on kuitenkin yhä läsnä seurakuntansa keskellä. Kristittyjen tehtävä on viedä sanoma korotetusta Herrasta koko maailmaan. Helatorstain sisältö ja ajankohta on saatu Apostolien teoista (Ap. t. 1:6-14). Helatorstai on yksi suurista kirkollisista pyhistä. Tämän vuoksi helatorstain jumalanpalveluksessa alttarilla on kuusi kynttilää. Muita suuria, valoisia pyhäpäiviä ovat ensimmäinen adventtisunnuntai, joulupäivä, pääsiäispäivä ja helluntai. Helatorstain liturginen väri on valkoinen. Helatorstai kuuluu pääsiäisaikaan. Pääsiäisestä alkava 50-päiväinen pääsiäisaika päättyy helluntaihin, johon helatorstai valmistaa. Juhlan suomalainen nimi helatorstai tulee ruotsin kielestä ja tarkoittaa pyhää torstaita (helig torsdag). Helatorstaita on vietetty kristikunnassa erillisenä juhlana 300-luvulta lähtien.

olen tonttulan tommi, räiskyn iloa kuin pommi joskus suruakin kun kukkaron aukaisen katson ja laukaisen, niin on matti kukkaron, mutta eipä hätää oon vikkelä ja tuun hätään ystäväni minä kannan ylös vuorien pitkin metsien kun tielle minä saavun ja matkaa on, niin kaikkeni minä annan ja kotiin minä kannan ja polvistun, ystäväni, sinulle minä olen.