... ei aina, mutta joskus, tuntuu kuin olisi nurkkaan ahdistettu koira. Tänään se olo alkoi ja tuskin se ihan heti loppuu...
Mä luovuin mun periaatteistani, että ihmiset saisivat olla onnellisia. Jo toisesta periaateestani. Pelkään vaan pahasti ettei sekään tule riittämään. Sitten kaikki olisi turhaa. Mä olisin menettänyt kaiken. Pelataan upporikasta tai rutiköyhää... Mä häviän kuitenkin aina.
Mä olen ollut 12 tuntia tilassa, jota en osaa sanoin kuvailla. Mä olen miettinyt elämääni, menneisyyttäni ja tekojani. Kaikkea sellaista mitä en saa tekemättömäksi ja kaikkea sellaista minkä mukaan mun arvopisteet lasketaan. Huonot tuli pisteet. Ei niillä mihinkään pääse.
Mä voin luopua periaatteestani, jos siitä oikeasti on apua. Kysymys kuuluukin: Mistä sä luovut? Voisitko sä tehdä saman? Siitä ei ole ollut keskustelua. Enkä mä vaadi, haluaisin vaan tietää. Tulenko se olemaan aina minä joka luopuu jostain?
Uusimmat blogimerkinnät
- Mistä tunnistaa narsistin: 14.03.
- Pohdintoja 13.03.
- Sata tapaa tappaa sielu; narsismin uhrit k... 13.03.
- Sata tapaa tappaa sielu; narsismin uhrit k... 13.03.
- Ilman omaatuntoa by Robert D. Hare part... 13.03.
- Ilman omaatuntoa by Robert D. Hare part... 13.03.
- Tunnustuksia osa hmm... 4? 20.02.
- Pettäjille 21.11.
- Rakastuin Narsistiin part3... 26.04.
- [Ei aihetta] 26.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2011 (7)
- ▶ 2010 (48)
- ▶ 2009 (218)
-
▼
2008 (345)
- ▶ joulukuu 2008 (19)
- ▶ marraskuu 2008 (40)
- ▶ lokakuu 2008 (53)
- ▶ syyskuu 2008 (43)
- ▶ elokuu 2008 (32)
- ▶ heinäkuu 2008 (29)
- ▶ kesäkuu 2008 (25)
- ▶ toukokuu 2008 (26)
- ▶ huhtikuu 2008 (28)
- ▶ maaliskuu 2008 (22)
- ▶ helmikuu 2008 (18)
- ▶ tammikuu 2008 (10)
- ▶ 2007 (18)
- ▶ 2006 (20)
- ▶ 2005 (7)