IRC-Galleria

Muru

Muru

kateissa.. oletko nähnyt minua?

Avautumista..Perjantai 03.10.2008 23:59

Aluksi haluun pyytää anteeks kaikilta tutuilta ja rakkailta, etten oo kovinkaan paljon ollu yhteydessä. Helpompi sulkeutua ja hautautua omiin ajatuksiin, kuin tuottaa muille tai itselle pettymyksiä..

Oon sairastanut jo 1,5vuotta, enkä todellakaan tiedä helpottuuko tää koskaan. Kehossa kaikki ei vain ole enää normaalia eikä toimi niin kuin pitäisi. Lähes joka päivä itken pahaa oloa henkisesti kuin fyysisestikin. Voimat alkaa pikkuhiljaa kadota. En tiedä enää keneltä pyytää apua.. ja sitä oon todella huono pyytämään. Moni läheinen tukee mua ja siitä oon todella kiitollinen. Itselle tulee vain paha olo, kun tuntee välillä olevansa näille ihmisille hyödytön. En halua olla muille vaivaksi.
Maailma ja elämä pelottaa. Tuntuu, ettei kyyneleet lopu koskaan. Huumori ei aina riitä, että saisi asiat näyttämään paremmilta.
Välillä on niin yksinäinen olo. Elämä on rajottunut yli puolella. Joka ikinen päivä pitää suunnitella läpi vesilasia myöten, jos haluan lähteä ulos kodin ulkopuolelle. Se rajottaa niin paljon, etten uskalla kohta enää lähteä mihinkään. Suurin saavutus tällä hetkellä on, että selviää yhdestä työpäivästä kerrallaan.. ja se tuntuu niin pahalta. Se sattuu.

En halua selittää tätä kaikkea niille, jotka ei tiedä asiasta mitään. Mutta ne jotka tietää; Kiitos. Ootte todella tärkeitä, vaikka en paljon sitä oo tuonutkaan esille viime aikoina.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.