IRC-Galleria

Nalleriina

Nalleriina

Vois melkee poistaa koko galtsusivut...
Rakkaat pikkusiskoni ja isoveljeni


Meillä on pikkusiskoni kanssa eri isät mutta sitä ei muisteta, ei ole mitään siskopuolia… minä olen 25 ja hän 22- vuotias, vasta nyt ikäero tuntuu pieneltä. Meillä on myös isoveli, 31 vuotias. Olimme siskoni kanssa kai molemmat kateellisia veljellemme, joka sai kaikki kauppa- ja muutkin matkat istua auton etupenkillä ja me jouduimme taakse, äiti sanoi aina että veljeni istuu edessä koska on vanhin. No kun veljeni muutti pois kotoa niin ajattelin että nyt on minun vuoroni, vaan eipäs ollutkaan, me jouduimme vuorottelemaan, tappelemme asiasta vieläkin.. minulla on jo ajokorttikin mutta kinaa tulee kun menemme molemmat äidin kyydillä jonnekin, jos siskoni voittaa niin marisen aina että ensi kerralla minun autossani laitan hänet takapenkille vaikka olisimme kahdestaan liikkeellä. Tappelimme siskoni kanssa kovasti lapsina, hän oli rämäpää ja minä neiti, hän leikki poikien kanssa ja antoi heille köniin, minä vaan lirkuttelin pojille. Keskenäiset kinamme menivät lähes aina niin että väittely muuttui lyömiseksi jolloin hävisin aina ja menin huoneeseeni itkemään, mökötin vaikka kuinka kauan kunnes siskoni luonne ei kestänyt ja hän laittoin oveni alitse lapun että anteeksi, ollaanko kavereita taas, hän oli siis fyysisesti vahvempi, minä henkisesti. Kun itse muutin pois kotoa, veljeni oli usein rahapulassa, vaikka olin itsekin niin jaoin vähäiset rahani veljeni kanssa, meistä tuli parhaat ystävät vasta kun molemmat muutimme pois, meillä on edelleenkin aivan uskomattoman hyvät välit, autamme aina toinen toisiamme. Nyt veljeni on naimisissa ja heille tulee lokakuussa vauva, veljeni elää elämänsä parasta aikaa. Siskoni lähti (lähtee) 31.8 Zürichiin aupairiksi, saattaa olla pois jopa 2 vuotta, hirvittää ajatella etten näe häntä niin pitkään aikaan, varmaan tulee itkettyä puhelimessa monet itkut. Kun asuu saman katon alla, ei voi välillä sietää sisaruksia ja tahtoisi olla perheen ainoa lapsi, kun heitä näkee harvemmin tai he lähtevät kauas niin tulee kamala ikävä ja silloin vasta osaa oikeasti arvostaa rakkaita sisaruksia, he ovat elämäni suola ja rikkaus, hyvässä ja pahassa.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.