IRC-Galleria

Onpa taas kerran sellainen maailman turhin olo. Ei taaskaan jaksa keksiä yhtään syytä sille, miksi haluaisin olla missään tekemisissä kenenkään kanssa, tai ainakaan kenenkään, jonka tunnen. Täällä päin maailmaa. Niin turhaa. Niin turhaa, ettei jaksa edes pyöräillä tätä mäkeä ylös. Ei tee mieli päästä minnekään. Jos vaan jäis tähän. Tai ainaki etenis hyvin hitaasti jotain edessä olevaa turhuutta kohti. Ei itku auta, ei ees jumalauta, leipä pöytään tuotava on.

Joo. Oltiin sitten töissä tänään kourussa, aka vesipuisto Serena. Aamulla kun mentiin, piti hirveällä kiireellä saada pikku rapakko käytävän puolelta vesikouruun uppopumpulla. Sehän toimi kuin unelma, eikä vettäkään tullut sisään, sitten laajennettiin tajuntaamme nakkelemalla "rautaviiksiä" virtaan, vaihtoehtoisesti myös viemällä em. esineitä ämpäreillä yläkerran kierrätysastiaan, tai lapioimalla rautapölyä putkien väleistä ja päältä, sekä vähän käytävältäkin virran vietäväksi. Oli aika orgastinen tunne, kun tiesi, ettei yksikään lapiollinen paskaa tulisi takaisin ainakaan tämän remontin aikana, eli se pääsi meidän kannaltamme loppusijoituspaikkaansa. Sitten lähdettiin tauolle. Tauolla vierähti oma aikansa. Sitten palattiin tauolta ja ihmetys oli suuri kun havaittiin, että kas vain, katosta on sitten valunut käytävälle ihan asiallinen määrä vettä ja tokihan vedenpinta nousi koko ajan tasaisesti. Siinä sitten säädeltiin yksi iso uppopumppu hoitamaan ongelmaa, kun ei saatu lisäletkua, että toisenkin olisi voinut laittaa toimimaan. Viimeksi kun käytiin, ennen töistä lähtöä, katsomassa tilannetta, tuossa puoli kahden aikaan, vedenpinta oli laskenut jopa sentin siitä mitä se oli korkeimmillaan. :D Ei muuta, jatkakaa!

Sanonta, "kiinnostaa kuin kilo paskaa", sai tänään töihin polkiessa uuden merkityksen, sen kiinnostavuus kun tahtoo olla näissä hommissa elämälle välttämätön, joten voin siis hyvillä mielin tästä lähtien sanoa, että tyttöjen on syytä kiinnostaa poikia (ja itseäni), kuin kilo paskaa!

Aletaan tässä poikien kanssa katsella elokuvia tässä. Toki jos on parempia ehdotuksia saa ottaa yhteyttä heti kun niitä tulee. :D

Tämähän se oliki mistä piti mainita. Hyvin jaksaa. Ei ongelmia. Siitä on nimittäin ollut puhetta minun kohdallani sekä töissä, että töiden ulkopuolella. :D

Eräs asia, eräs suhde, on aiheuttamassa pienimuotoisen kriisin minulle. Se ei saisi juuri nyt kriisiytyä. Tosin sen kehitystä edellämainitun kaltaiseen suuntaan taitaa olla hieman myöhäistä tässä vaiheessa estää. Olisi pitänyt jo etukäteen estää sellainen kehitys. Noin kaksi kuukautt... No, kuukausi sitten, kun vielä olisi ollut mahdollisuus. Ei välttämättä muuten ole mitään kriisiä, kuin minun pienessä mielessäni siinä asiassa, juurikin sen aiemmin mainitun sosiaalisen puolen takia. Tällaisia ajatuksia tällä hetkellä olisi ilmaistavana. Taisi olla vielä jokin juttu, mistä meinasin mainita, mutta se nyt karkasi. Ehkä.

Se nyt on vähän ottanut päähän eilen illalla varsinkin, toissailtana, jos nyt oikein muistan, otti päähän hieman myöskin kun jouduin lähtemään kesken illan pois. Keskiviikkona ei vielä ihan niin pahasti. Näin, koska te, hyvät ystäväni ja hieno joukko muu, olette luomassa sisältöä muuten niin harmaaseen, tylsään ja sisällöttömään elämääni. Kun teidän seuranne minulta riistetään, elämäni muuttuu sietämättömäksi. Toki arvostan yksinoloakin, sitä vain olen harrastanut niin monta vuotta, että vaihtelu virkistää välillä. Näin.

Toivon, että työt jatkuisivat ensiviikon torstaihin asti, kun siihen asti voisi olla vapaa-aikaa ansaintaan käytettäväksi. Sosiaalinen elämähän siinä vähän kärsii ja minä psykofyysissosiaalisena olentona siinä sivussa. Havaitsin, että läsnäoloani on kaivattu, siksi tämän pistin. :D Ja koska tämäkin on yksi kuuluminen lisää.

Tällaista pääteltiin poikien kanssa em. porukoista, sen perusteella, 1. kuinka paljon työt on näyttäneet edistyneen siihen verrattuna, missä kunnossa paikat on kun me on lähdetty töistä, 2. löydettiin aika kasa öljyisiä rättejä kourun läheltä, 3. mitä työnjohtajat on sanoneet (meidän vuoro on saanut eniten aikaan). Ja tässä on päätelmä... Muiden vuorojen porukat vetää toisiaan perseeseen pääasiallisina töinään, ehkä muutamaa positiivista tapausta lukuunottamatta. :D Ehdotettiin työnjohtajille tämän päätelmän pohjalta, että kun yövuorolaiset esim. saavat parempaa lisää (yövuorolisää siis), niin tästä lähtien me, aamuvuorossa olevat voitais merkata itselle yövuoro ja yövuorolaiset taas aamuvuoron. Tokihan hieman vitsillä tätä ehdotettiin, mutta hyvällä syyllä. :D Eikä toki olla merkkaamassa, voidaan ainakin sanoa, että ollaan _ansaittu_ se palkka, toisin ku muut.

On siinä oma jännä tunnelmansa tässä töihinlähdössä omana syntymäpäivänä. Paikkakin uusi, ehkä vähän hommatkin. :D Katotaan naurattaako sitte ku töistä pääsen kahden aikaan.