IRC-Galleria

SurumielistäTorstai 04.05.2006 01:23

"Falling through pages of martens on angels
Feeling my heart pull west
I saw the future dressed as a stranger
Love in a space-dye vest

Love is an act of blood and I’m bleeding
A pool in the shape of a heart
Beauty projection in the reflection
Always the worst way to start..."
Dream Theater - Space-Dye-Vest

Ehkä yksi maailman surumielisimmistä kappaleista. Sopii minulle juuri nyt. Väsykin painaa.

Isä ilmoitti Trombin sunnuntaiksi Vaasaan. Oon itse töissä viikonlopun, joten en oo menossa matkaan. Joskohan miehet pärjäis keskenään ilman minuakin.
En jaksa mahdottomia. Eikä niin kiinnostakaan enää. Kyllä ne ravit saadaan ravattua ilman minuakin...

"There’s no one to take my blame
If they wanted to
There’s nothing to keep me sane
And it’s all the same to you
There’s nowhere to set my aim
So I’m everywhere
Never come near me again
Do you really think I need you

I’ll never be open again, I could never be open again.
I’ll never be open again, I could never be open again.

And I’ll smile and I’ll learn to pretend
And I’ll never be open again
And I’ll have no more dreams to defend
And I’ll never be open again"

Kuuntelis vielä kerran, sitten nukkumaan. Onnen unta. Onnellisia unia.
Unissa on onnellinen :)
Voisipa nukkua koko elämänsä lävitse. Ja olla onnellinen.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.