IRC-Gallerian tietosuojakäytännöt päivittyvät 25.5.2018 vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia. Lue päivitetty Tietosuojaseloste. Lisäksi käyttöehdoissa on tarkennettu ikärajaa ja kohta 6.2 viittaa Suomen lain lisäksi Euroopan unionin lakiin.

IRC-Galleria

Sandygirl

Sandygirl

takanukke pajulasta

Blogi

« Uudemmat -

far awayLauantai 16.12.2006 02:55

i guess i'm lost again.

comebackTorstai 14.12.2006 04:54

i've been lost, now i'm found.

keisarin uudet vaatteet.Maanantai 11.09.2006 21:27

eilen olin ilpon luona kylässä. katseltiin rutkasti band of brothersia, juteltiin, syöpöteltiin herkkuja (aaaah sinihomejuusto! ^_^), halipusurutistin sobulin melkeen kuoliaaks, datailtiin ja jotain tuommosta tavallista hauskanpitoo mitä nyt ikinä voi poikaystävän parhaan kaverin kanssa tehdä. oli mukava päivä. :) ja kiva että edes yksi sellainen lassea odotellessa.. ikäväääääääääää. tahtoo halinallen syliin. en tykkää yhtään kun on näitä kaks-viikkoo-putkeen-kiinni-viikonloppuja kun on vain paha mieli eikä mitään tekemistä. tai tekemistähän ois muttei mitään mielihaluja toteuttaa niitä. njoo. äsken nukuin päiväunii ja nyt oon ihan pihalla. meen pois. \o

Hassua... HASSUA.Lauantai 09.09.2006 06:23

Mul on ikävä ja koska en tiedä millä korvaisin tämäntyyppistä ikävää olen levoton. Vaellan sinne ja tänne ja nyt on pakko vaeltaa sänkyyn ja siellä katson kattoo ja mulla on aina vaan ikävä.

Katkaravun pyrstö ja sotamarsalkka...Torstai 07.09.2006 01:13

Tänään oli tylsä päivä. Kuolettavan tylsä. Jouduin tekemään asioita joita en olisi halunnut enkä saanut tehdä niitä mitä olisin halunnut. Otin pyynnöstä valokuvan jostain porukasta nuoria jotka oli juhlimassa jotain koulunalkajaisia. Lisäksi Seurasaaren sillalla kaksi japanilaista miestä antoi minulle loppupussin maapähkinöitä "for the birds". Great. Ida syötti ne oraville. Kävin uimassa, eikä vesi ollut edes kylmää ja lisäksi pyöräilin kotiin mikä oli kummallista ja epävakaata. Sain tiedot ihanasta perheestä ja menoni sinne varmistui... :)

IlohihityspomppujännittynytKeskiviikko 06.09.2006 01:11

Pöh. Aloitan lopusta. Pääsen siihen ihanaan perheeseen mitä todennäköisimmin! Olen ihan huippusuperhyberiloinen! Lapset ovat hieman vanhempia kuin luulin, mutta ei haittaa, paikka on muuten niin täydellinen! Pikkuinen 2500 asukkaan kylä metsien ja kukkuloiden ympäröimänä. Pääsen perheen mukana joululomalla Lontooseen viikoksi ja pääasiäislomalla Pariisiin. Tietysti perheen kustantamana. Lisäksi tiedossa viikonloppulomia ympäri maata. :D Voisivatko asiat enää olla paremmin? Tänään olin isällä ja kotona ja kaupungilla ja hoitamassa lapsia. Isällä odottelin ja olin sen kanssa kävelyllä ja syömässä. Kotona söin välipalaa. Kaupungilla kävelin ympäriinsä ja maistoin uutta Fazerin vadelma-karpalo-suklaata. Oli hyvää. Koostumuksesta tosin tuli mieleen liikaa rusinasuklaa, joka ei ole kovinkaan hyvää. Nyt odottelen puhelia Skotlannista. :)
aamulla heräsin tekstariin kun kännykässä olikin äänet päällä. tekstariin, kuudelta. möh. sen siitä saa kun poikaystävä on intissä. kuulin kun äiti kurlasi kylpyhuoneessa enkä saanut hetkeen unta. sitten OIKEASTI aamulla heräsin siihen kun pesukone linkosi keittiön seinää vasten niin, että koko mun huoneen sänky hetkui. ihmettelin ettei voi olla totta koska mä en laittanut pesukonetta päälle ja äiti on töissä. vai onko? no ei ollutkaan. sairaana, niinpä tietysti. meni koko päivän pasmat sitten sekaisin ja söin vaan vispipuuroa... ja sitten kuljin muutaman tunnin asuntoa ympäriinsä ja mietin mitä söisin. lopulta paistoin uunileipää. sitten luin vähän kirjaa ja nukahdin tietty. päikkärit piristää. heräsin ja söin lisää vispipuuroa. ja mainittakoon että molemmilla kerroilla haze lutki sekä maitoa että puuroa mun lautaselta. ruualle perso katti. lähdin pyöräilemään santikseen ja tapasin rakasta muutaman tunnin. <3 sodessa amppari ryömi mun paidanhihaan ja pisti kun ei löytänyt tietään ulos. vieläkin kirvelee. :( lähtiessä laskeutui äkkiä pimeä ja pian musta tuntu että pyöräilen säkissä. pääsin kuitenkin kotiin. tulin koneelle ja mun number 1 family oli lähettäny mailia. tästä se lähtee...matka tuntemattomaan. \o/ jei!

Chaos on the line.Sunnuntai 03.09.2006 02:46

Waiting...waiting...waiting for what?! Life.

Kemara miraki teslami.Lauantai 02.09.2006 23:57

Jojo...

...zang hitah weto darmi. Dodarmi zang dalah dotinkura si zang tukuh. Dolakesh dalah okausali.
...zang digelah kamakum miraki domish. Konha dalah leto.
...zang dalah kendo dohomuna.
...zang tokuh nazang nakurnaus fuji olalu. Tanduridam.
...zang divah nawonga kuirimo.
...zang digelah tornei miraki nazang kurnaus.
...zang dowanah tenka miraki pomada dekonumiN, ton fong tri dalah lakesh domu zang otibih.

Lakesh dalah kamish kemaro, domu dalah tarattatam. :/

Ikävä - se mitä ei tunne, sitä ei olePerjantai 01.09.2006 04:28

Kaupunki velloi pakokaasun katkussa. Rönsyileväreunaiset, roikkuvat pilvet peittivät yötaivaan ravistellen maanpintaa kalskeutta hohkaavalla otteellaan. Maanalaisissa verkostoissa, siellä minne pilvien hyinen kosketus ei yltänyt, haisi kitkerästi kalalle, mädäntyneille ruuantähteille, ummehtuneelle ullakkokomerolle ja homehtuneille viherkasveille. Rotat vikisivät viestejä toisilleen ja niiden pienet viikset väpättivät pimeässä. Poika katsoi sormiaan, ei nähnyt mitään, mutta haistettuaan niitä tunsi nenässään tupakan lähtemättömän, syvälle kiinnijuurtuneen hajun. Kerrosta ylempänä kerjäläinen istui liimautuneena pikkuruisen koiransa kylkeen, väristen kylmästä ja auton kirkkaat valot sokaisivat eksyneen kulkukissan sekunnin murto-osaksi.
Tytöllä oli kermanvärinen hellemekko päällään, ja hän lauloi meren pauheeseen katoavalla hiljaisella äänellään hymniä, jonka oli pikkuruisena oppinut isoäidiltään. Hänen varpaansa liikkuivat hitaasti, mutta määrätietoisesti, ja niiden punaiseksi lakatut kynnet saivat jokaisen liikkeen näyttämään ruusuiselta tanssilta. Ilma oli kostea, ja tytön hiukset kihartuivat luonnostaan. Ylämaan aluskasvillisuuden tuuheuttamilla kukkuloilla oli häikäisevän aurinkoista, vaikka loppulokakuun päivä alkoikin jo menettää otettaan ja väistyä harmanevan illan tieltä. Aallot löivät alhaalla syvyyksissä rantakallioihin ja tyttö kuuli niiden valtavan voiman ja periksiantamattomuuden, muttei uskaltanut vilkaista kielekkeen ylitse vaahtoisten kuohujen kehystämään, turkoosiin sinisenä kimmaltavaan vesimassaan. Hän pelkäsi. Ja hänen pelkonsa oli todellista.
« Uudemmat -