IRC-Galleria

Selaa blogimerkintöjä

Vauva VakkinenKeskiviikko 26.01.2011 13:57

Pienoiset kädet,
suu ihan suppu,
syntynyt on oma kullannuppu,
sydämen kokonaan onnella täyttää.



Eli nyt sitä ollaan sitten kolmen lapsen äiti. :)



Tyttö syntyi 25.01.2011 Lohjan sairaalassa klo 9:54 mitoin 3470g ja 50cm. Pipon koko on 35cm. Pisteitä neiti sai 9/10.



Aamuyöllä heräsin hieman kivuliaampiin supistuksiin, ajattelin kuitenkin, että tuskin tämä vielä sitä itseään on, supistukset kun olivat kiusanneet jo useampana iltana ja yönä aina enemmän tai vähemmän kivuliaina ja säännöllisinäkin, mutta loppuneet sitten. 02:48 aloin kuitenkin varmuuden vuoksi laittamaan supistuksia tarkemmin ylös. Huomasin, että väli oli lähes koko ajan alle kymmenen minuutin. Jatkoin supistusten ylöskirjaamista siihen asti, kunnes Harrin herätyskello soi hieman ennen viittä. Siinä vaiheessa sanoin jo Harrille, että kai se on tänään mentävä synnyttämään.
Viiden jälkeen laitoin sitten tekstiviestiä kahdelle lastenhoitajavaihtoehdolle Ainolle ja Rialle, ei siihen aikaan oikein kelleen kehdannut soittelemaankaan alkaa. Molemmat hoitajat soittivat kuitenkin heti takaisin ja molemmille olisi lasten hoitoon ottaminen jopa sopinut, kiitos tositosi kovasti siitä teille, olipahan yksi huoli vähemmän! Päädyimme sitten viemään lapset Ainolle, kun sattui sopivasti matkan varrella asumaan. :)

Kävin kotona vielä suihkussa, pakkailin lasten tavaroita jne. ja vähän kuuden jälkeen päästiin sitten lähtemään kohti sairaalaa. Supistukset olivat jo todella kivuliaita! Molemmat lapset olivat melko väsyneitä, kun joutuivat heräämään pari tuntia normaalia aikaisemmin, kumpikaan ei onneksi kuitenkaan onneksi kiukutellut, olivat vaan vähän ihmeissään, hoitoonkin taisivat jäädä ihan kiltisti, tai sitten huuto on alkanut vasta oven sulkeutumisen jälkeen. :D

Reilun puolen tunnin matkalla sairaalaan supistukset kovenivat entisestään ja taisin siinä ehtiä Harrille melkoisesti valittaa ja huutaa matkan aikana.
Sairaalassa pääsin heti käyrille, kohdunsuu oli vasta 3-4cm auki ja sain makailla hetken käyrillä siinä tutkimuspöydällä. Melko pian pääsin kuitenkin onneksi saliin ja menin ammeeseen, jossa olinkin sitten varmaan lähemmäs pari tuntia (?) kunnes alkoi tuntua lievää ponnistuksen tarvetta.
Siirryin sängylle, kohdunsuu oli kuitenkin vasta 8-9cm auki, joten en saanut lupaa ponnistaa. Supistukset olivat nyt todella kovia ja pitkiä, sain ilokaasua hengiteltäväksi. Muistelen höpötelleeni Harrille jotain sekavia, ihan tarkkaan en muista mitä, kiitos ilokaasun ja sen valtavan kivun. :D Muutaman supistuksen jälkeen ponnistuksen tarve oli jo niin kova, että tuntui etten pystyisi enää olemaan ponnistamatta.
Siihen asti synnytystä hoitanut kätilö oli toisessa synnytyssalissa, tällä pienellä synnärillä oli juuri samaan aikaan jo kaksi ponnistusvaihetta käynnissä, joten paikalle tulivat sitten ne kätilöt, jotka sattuivat vapaana olemaan.
Ponnistusvaihe oli niin nopeasti ohi, ettei siitä paljon jäänyt mieleen. Muistelisin ponnistaneeni vauvan ulos kahden supistuksen aikana, papereissa kestona lukee kaksi minuuttia, eli rytinällä mentiin. Ponnistusvaihe oli siis todella todella kipeä, mutta onneksi nopea. Ilokaasua vetelin kuin viimeistä päivää, kätilö pari kertaa joutui vähän toppuuttelemaankin. :) Vauvalla oli napanuora kaulan ympärillä ja naama oli (ja on) muutenkin vähän musta, kun niin rytinällä mentiin. Kaikki oli kuitenkin hyvin ja sain vauvan heti rinnalle. Pikkuinen osasi hienosti alkaa heti imemään. :)

Istukan irtoamista piti joku aika odotella, mutta sieltä se sitten lopulta suhteellisen kivuttomasti tuli, täydellinen istukka. Tikkejä ei tarvinnut laittaa yhtään ja olo oli valtavaa väsymystä ja heikotusta lukuunottamatta jo suoraan todella hyvä ja koheni vielä entisestään, kun vielä saatiin vähän syötävää ja pääsin suihkuun. Niinpä pääsin Harrin ja kätilön mukaan mittailemaan, punnitsemaan ja kylvettämään vauvaa, mitä en ennen vielä olekkaan kokenut.

Tällä hetkellä olen vauvan kanssa kahdestaan sairaalassa, vauva nukkuu ja äidillä on siis aikaa datailla. :) Ensimmäinen yö meni tosi hyvin, vauva heräsi kerran syömään ja nukahti noin puoli tuntia tissittelyn jälkeen takaisin unille. Muutenkin imetys ja muu on lähtenyt sujumaan todella hyvin, eli kotiinpääsyä odotellessa. Huomenna ilmeisesti päästään. Toistaiseksi siis ainakin ollut helppo ja tyytyväinen vauva. Ikää tosin on vasta reilu vuorokausi, mutta toivotaan, että näin myös jatkuu. :)

Synnytyksen kokonaiskesto 4,5 tuntia
Ponnistusvaihe 2minuuttia


Tuli lapsi tuulen kainalossa,
tähtisateen takaa,
pian herttaisia hymyjä
hän ympärilleen jakaa.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.