IRC-Galleria

Miksi kutsut sitä kun lapsi itkee pimeässä
tai takinkääntäjä pettää jälleen ystävänsä
löydänkö sinut poimimasta kukkia hiuksiisi
vaikka seisot uunituoreen hiroshiman äärellä

ihmisiä kävelemässä sinne missä hohtaa kirkkaimmin
mielipuolet löytävät kätensä täyteen tyhjää ja katoavat
smaragdit virtaavat kurkustasi alas ja yrität surra sitä
että kulta suonistasi rientää taittamaan niskarankasi

asfalttia kuoritaan kun uusi kuningas haudataan
maailma muuttaa jälleen jonkun kaltaisekseen
yhden tuhlaajan alku saa korporaatiot kuolaamaan
eikä kuloa sammuta edes selkänsä kääntävä aurinko

yhteinen vanhempi ei kiellä, ellei voi menettää
isä miksi nämä ihmiset saavat kynsiä minut maahan
viedäänkö meiltä joskus oikeus aukaista silmämmekin
vai saavatko he meidät itse pudottamaan verkkokalvomme

tämäkö on viimeinen kerta kun yritän marrsia ilman sykettä
en jaksa enää kääntyä häpeämään meitä kasvaimena
puutokset kalvavat kylläisyyteen tukehtuvaa kansaa
ja vain harvat ja valitut osaavat herätä takaisin ihmisiksi