IRC-Galleria

VanityFair

VanityFair

Decadent Rose

Stressaa niin, etten tiedä miten olisi.Keskiviikko 08.10.2008 20:38

Pian onneksi Vakiopaineeseen kokoustamaan. Sitä ennen pitäisi pakata, huomenna taitaa tulla aika kiireinen lähtö sinne junalle, kun on pari luentoakin. Mutta koetan ottaa iisisti ja hengitellä. Sisään ja ulos ja kaavaa toistaen.

Hahaa, lähden torstaina Pohjanmaalle.Maanantai 06.10.2008 01:48

Yksin! ja olen jo ihan fiiliksissä. Tarvitsen vain vähän irtiottoa tästä kaikesta. Surkeeta roskaa, kun pitää angstata koko ajan kaikkea ympärillään.

Päätin vaihtaa proseminaarityön aihetta ja olen vähän fiiliksissä siitäkin, kun kirja, jota tongin on siis niin hyvä! Marvelous, I tell you! Ja rakas, joten en ota siitä mitään kielteistä vastaan. Mainio lähtökohta objektiivisille tutkimuksille.

-na-na-natasha marie de la coeur


Olen ihana.Sunnuntai 05.10.2008 04:17

Olen kamala.Perjantai 03.10.2008 04:01

Pieniä maljakoita myös ja uutena vuotena kaljatuoppeja. Näytänkö minä siltä, että minua kiinnostaa? Kräsh. Tämän olette ansainneet.

Ehkä tämä oli sitä söpöä. Rakastan paria ihmistä. Saatat olla yksi niistä. Saatat myös ansaita tuopin naamaasi, ne kun eivät sulje lainkaan toisiaan pois.


"Why to cut yourself, when you can be in love?"

Ja ei, ei ongelmia parisuhteessa, iloitsitte liian aikaisin. Olen vain vinkeällä tuulella ja minulla on nopsat sormet (ja pitkät kynnet, tänään raaputin jo sunkiin ihoas, petit).

Koska pystyy, koska voi. Minussa ei ole sääliä, ei aina. Joskus taas kaikki on kuin vaaleanpunertavassa eetterissä ja tunnen myötätuntoa pahintakin suunpieksäjää kohtaan. Joskus haluaisin vain tukkia niiden suut mitä kuvottavimmilla tavoilla. Koska pystyn, koska voin. Mutta minä olen viilannut liipaisimeni alireagoivaksi, minä osaan olla hiljaa, vaikka ymmärrät varmasti, etten tänäänkään jaksaisi kuunnella. Tämä inhottava piirteeni, kaiken observointi, jaottelu tutkittaviksi osiksi, tekee ihmissuhteet hankaliksi. Eikä kai pitäisi puhua näin suoraan, mutta minä puhun, koska muutoinhan aina vaikenen ja jos ei voi olla valehtelematta edes päiväkirjalleen, on todennäköisesti pahasti kusessa. Ja minähän olen.

Sanon uskovani tunteeseen, mutta nojaan järkeeni ja kun seinälle heitetty kuva täytetystä tiikeristä aiheuttaa euforian ja raitoja turkkiin, olen kauhuissani, suljen sen pois, sillä tunne - tunteminen on kamalaa, hirvittävää, pelottavaa, kammottavaa. Järkeä älä pelkää, vaan tunnetta. Tunne ottaa valtaan ja heittää pedoille, tunne nostattaa raivoisan jumalattaren ja puristaa silmäteristä viirut.

Joskus minä haluan helliä sinua kämmenissäni, pieni lintu. Joskus lyön käteni yhteen ja lopetan sen kaiken. Elämäni. Rakkaani. Jumalani. Ystäväni.

[Ei aihetta]Perjantai 03.10.2008 03:28

Välillä kuvittelen olevani ihan kiva ihminen, mutta oikeasti taidan olla ihan kammottava kusipää. Enimmäkseen siksi, että olen pitkästynyt ja silloin on mukava kaivautua toisten verinahkaan, liikutella kynsiään.

Epämiellyttävä piirre ja tapa, josta voisi vaikka hankkiutua eroon.

Väliaikainen väsymyskohtaus iski.Lauantai 27.09.2008 20:09