IRC-Galleria

Onneksi T. tulee jo huomenna kotiin :).

-N.

Pöh.

-N.

Ollut menossa tai tulossa niin, ettei meinaa olla aikaa käydä edes kaupassa. Ihan uutta minulle, kaupassakäynti on aina ollut lempiharrastuksiani. Olen myös kohdannut paljon ihmisiä, tuttuja ja ei-tuttuja. Osa kohtaamisista on ollut hyviä (bussikuski, Katriina), osa taas ei-niin-hyviä (bussipysäkillä tissejäni kehunut humalainen, toinen bussikuski). Ja osa kai taas vailla merkitystä. Tai onko mikään vailla merkitystä?

Jos ei opiskelisi ja seurustelisi, niin sitähän voisi vain ajella bussilla, siirtyä vuorolta toiselle, pysäkiltä pysäkille ja olla koko ajan matkalla jonnekin.

Alan jo tunnistaa kasvoja. Ja sitten taas on joitain...täysin vieraita, lapsia, en tiedä ovatko he. Lapsia.

Huomenna taas ajelen. Huomenna taas odotan ja olen ajoissa (vaikka minä aina myöhästyn), sillä aina, aina tulee seuraava vuoro.

-N.

It's called the sense of drama, my darling.

Olin tanssimassa.

-N.

Huono tikkari. Yhyy.

Katselin niitä bussipysäkillä, enkä voi sanoa, että yksikään niistä olisi jäänyt mieleen. Silti niitä on keskusta täynnä. Teinipoikia en nähnyt varmaan ainuttakaan tai sitten en vain erottanut niitä niistä tytöistä.

Tänään oli ensimmäinen kasvatustieteiden kaksoisluento. Väsytti ihan hirveästi, nukuin viime yönä varmaan kolme tuntia, eikä aamulla tehnyt lainkaan mieli lähteä mihinkään, ei ainakaan luennolle. Tärisin ja olo oli melkein hysteerinen, jalat vapisivat. Onneksi se oli sentään massaluento, siellä saattoi olla iloisen kasvoton ja välttää kaikkea vuorovaikutusta, sillä tänään minä en olisi siihen pystynyt. Kirjoitin kuitenkin viitisentoista sivua muistiinpanoja. Hiphei. Niistä on varmasti helvetisti hyötyä.

Tapani lähti aamulla. Illalla katsottiin Pan's Labyrinth ja sen jälkeen sain ensimmäisen paniikkikohtaukseni hetkeen. Eikä minulla ole epäilystäkään siitä, etteikö se olisi johtunut edellisillan juomisesta.

Aamulla ei ollut kauhean hyvä olo, mutta olin nukkunut ainakin ne kolme tuntia. Tärisyttää vieläkin, mutta se menee ehkä ohi, kunhan jaksan tässä tehdä jotain syötävää.

Saatanpa pysyä tämän päivän kotona, nukkua ja syödä.

-N.