IRC-Galleria

Ihanaa, että neri on taas kunnossa!

Akka siis säikäytti meidät keskiviikkona aamuyöstä, Teemu tuli herättämään minut, nerillä ei ollut kaikki kunnossa...se oli oksentanut verta useamman lammikon olkkarin lattialle. Herääminen tuli kerta heitolla! Nopee soitto päivystävälle ja koira lääkäriin, vaikka pirteä olikin, veri ei silti ole ikinä hyvä merkki. Oksenti uudemman kerran lääkärissäkin...

Lekuri ei uskonut, että tolla olis mitään vakavaa ja vähän rauhoituinkin. Se laitto nerille jonkun piikin ja anto tabuja mukaan, jos vielä oksentelee. Olin jo lähdössä kouluun, kun neri alko oksentelemaan verta uudestaan ja pelko heräsi taas. En voinu lähtee, sillä pelkäsin, että jotain pahempaa sattuis sinä aikana kun oon koulussa. Teemu oli taas tullu just töistä, ei se jaksais valvoo ja vahtia nerin olotilaa.

Jäin siis kotiin, enkä uskaltanut nukahtaa, vaikka väsytti aivan älyttömästi. Välistä piti tarkistaa, et hengittäähän koira varmasti, kun toinen oli ihan poikki noiden oksentelujen jälkeen. Oksenti vielä vähän myöhemmin aamulla, jonka jälkeen soitin itkien mummolle, olin niin väsynyt ja pelkäsin tuon koiran puolesta. Ja oli NIIN yksinäinen olo, teemu nukku kun se oli työyön jälkeen väsyny...

Mut sen jälkeen nerin olo parani pikkuhiljaa, iltapäivällä juttelin koulukaverin kanssa, joka sano et kannattais kuvauttaa nerin maha. Soitin toiselle eläinlääkärille, joka määräs antibiootteja tolle koiralle, ihmetteli ettei toinen lekuri ollu tehny niin.

Mut nyt koira on taas entisensä ja oon tosi kiitollinen ettei ollu mitään pahempaa, sillä oli ilmeisesti vaan mahan limakalvojen tulehtuminen tai jotain...Kohta lähdetään vielä ilta"lenkille". Toi koira on taas vaan laihtunu näiden sairastelujen takia, nyt rupeen syöttää sille jotain ekstraa raksujen lisäksi, ettei sen luut törröttäs noin pahasti. Sitten siis kun sen maha on kunnolla parantunut...ruokahalu sillä tosin on ennallaan, nytkin anelee ruokaa tuossa vieressä :D.

Niin ja tuskailen tässä hampaitteni kanssa, alko oikeeseen yläkulmaan kasvattamaan viisauden hammasta. Mä jo luulin väistäneeni geeneissäni kaikki tommoset, kun tämä on vasta ensimmäinen viisashammas :P. Luulin ettei ne tule mulle ollenkaan, mutta...luulin, et leuat on kipeet laulutreenien takia, oon yrittäny opetella rentouttamaan leukaani, koska laulaessa jännitän sitä liikaa ja ääni tulee tavallaan leuan kautta. Mut leuka olikin kipee siitä hemmetin hampaasta :D.

Kyrsiinnyin taas viime maanantaina ratsastuksenopettajaan, joka ensin neuvo toista ja seuraavassa vaiheessa kumosi kaikki edelliset neuvonsa ja ohjeensa. Sit vittuilee kun en osaa tehdä oikein, kun en helvetti tiedä, mitä se oikein hakee. Sanois selvästi, mitä on tarkotus tehdä eikä sanois ensin yhtä ja sitten toista...ja jos antaa sekavia ohjeita, ihan turha hermostua, jos ihmiset ei tajua! Mä sentään maksan opetuksesta, en sekavista neuvoista ja vittuilusta. Vaihdan kohta joko tallia, tai sanon, että haluan toisen opettajan tunnille. En yksinkertasesti tule toimeen ton sekoilijan kanssa, enkä viitti maksaa paskasta. Se ei kuitenkaan ilmaista ole!