IRC-Galleria

WHAMTHEMAN

WHAMTHEMAN

I'm outta here!
Odottelin tuossa illalla bussia Tampereella, kuten lähes joka päivä odotan kun tulen töistä kotiin. Siinä seistessäni lähelle pysähtyi toinen bussi, josta auton kuljettaja talutti nuoren neekeritytön pysäkille viereeni, kysyen minulta lähteekö tästä bussi kymmenen minuutin päästä oikeaan suuntaan. Vastattuani myöntävästi, kuski jätti tuon tytön viereeni odottamaan bussia, paksu takki yllään, tyhjä katse puoliummistetuissa silmissään ja valkoinen kävelykeppi kädessään. Kun bussi tuli, kysyin tytöltä tarvitseeko tämä apua. Tyttö ojensi paksuun hansikkaaseen kiedotun kätensä ja minä opastin tämän bussiin. Yleensä tällaiset jokapäiväisestä poikkeavat tapahtumat saavat minunkin päässäni jotain liikkeelle. Tänään tuo ajatusprosessi oli monessa mielessä niin erikoinen, että oli se pakko jotenkin dokumentoida.

Ensin aloin ajatella jotain hyvin yksinkertaista: Jos minun sijassani olisi seissyt joku todella rasistinen ja ilkeä ihminen, miten tuolle tytölle olisi käynyt? Eiköhän joku muu olisi tämän opastanut oikeaan paikkaan… Silti, täytyy nostaa hattua näille ihmisille, jotka kykenevät kaikista vaikeuksistaan ja vajavaisuuksistaan huolimatta elämään ”normaalia” elämää. Kykenevät… ja uskaltavat!

Päästyäni bussiin pälkähti päähäni toinen ajatus… Ei niinkään ajatus, vaan muisto, mutta kuitenkin. Muutama vuosi sitten makasin sairaalassa, kiroillen vuoroin omaa tyhmyyttäni kun en hakeutunut lääkäriin ajoissa, vuoroin maailman julmuutta ja sitä miten perseestä kaikki oli. Silloin makasin TAYS:in sairaalassa samassa huoneessa kuusivuotiaan neekeritytön kanssa. Tuo tyttö oli elänyt elämää jossain päin Afrikkaa kuusi vuotta elämästään, ennen kuin tällä oli todettu jonkinlainen aivokasvain. Tämän perhe oli saanut tulla Suomeen, jossa tyttö voitiin leikata. Leikkaus oli onnistunut, tytön henki pelastunut ja tämän elämä jatkunut, mutta millä hinnalla? Tuo tyttö oli menettänyt kuuden vuoden elämän jälkeen näkönsä! Hän oli joutunut täysin muiden armoille ja tullut kykenemättömäksi huolehtimaan itse itsestään edes yksinkertaisimmissa ja jokapäiväisimmissä asioissa. Ja silti siinä samassa huoneessa, minä kirosin omaa huonoa tilaani ja maailman epäreiluutta, vaikka minun tilani voitiin hoitaa siihen kuntoon että voin jatkaa elämääni niin kuin ennekin.

Muistan monia asioita noiden vuosien takaa. Muistan miten en kyennyt viikkokausiin nukkumaan, vaan valvoin pimeässä neljän potilaan sairaalahuoneessa, kuunnellen usein miten tuo pieni tyttö valitti unissaan kylmää, yrittäen etsiä käsikopelolla nappia jolla kutsua hoitajaa apuun, löytämättä kuitenkaan. Muistan miten usein itse kutsuin yöhoitajaa käymään huoneessa ja kun tämä kysyi minulta mikä oli hätänä, nyökkäsin vain tuota pientä palelevaa tyttöä kohti. En minäkään silloin sydämetön ollut, vaikken ymmärtänytkään ihan täysin sitä, mitä edessäni oli.

Muistan miten se tyttö halusi piirtää, vaikkei nähnyt tekeleitään. Halusi kirjoittaa nimensä paperille uudestaan ja uudestaan. Muistan miten hän pienellä kosketinsoittimella tuotti ääniä jotka silloin tuntuivat korviariipiviltä ja kamalilta ja muistan miten hän hymyili niin tehdessään, miten hän nauroi tuottaessaan musiikkia. En koskaan hennonut pyytää häntä lopettamaan, vaikken silloin tiennyt miksi. En vain voinut…

Muistan hyvin, miten minua ärsytti kun itselläni kävi vieraita. Käskin joskus jopa oman äitini, sen ainoan ihmisen joka huolissaan jaksoi minua käydä katsomassa, mennä matkoihinsa kun en jaksanut ketään enkä mitään. En tajunnut miten arvokas asia niinkin pieni asia saattoi olla, joten työnsin sen luotani. Tuolla tytölläkin kävi vieraita, usein koko suku kerrallaan, ahtautui siihen melko ahtaaseen sairaalahuoneeseen puhumaan, laulamaan, soittamaan musiikkia ja nauramaan. Muistan vain miten se tyttö nauroi. Hän nauroi paljon…

Itse asiassa hän myös hymyili paljon. Hän oli suorastaan onnellinen saadessaan mutustaa omenaa omin avuin, hän nautti käsien pesemisestä ja vedellä leikkimisestä, asioista joissa itse en nähnyt mitään iloa tai riemua.

Sillä tytöllä oli jotain, mitä minulta puuttui. Jotain jota kaipaan, usein jopa vaadin läheisiltäni ja itseltäni, siihen kuitenkaan venymättä. Sillä tytöllä oli ”oikea asenne” elämään. Se tyttö osasi nauttia mitä pienimmistä asioista, sillä se tyttö ymmärsi että hän saattaisi koska tahansa ne menettää. Konkreettisimmin tämä näkyin eräänä iltapäivänä, kun makasin sängyssäni väsyneenä ja katselin huoneen kaapelitelevisiosta BBC:n englanninkielisiä uutisia. Uutisten edellä soi yksinkertaisen mahtipontinen sävelmä kertomassa uutislähetyksen alusta. Muistan, kuinka hoitaja silloin auttoi tuota tyttöä syömään, kuinka tyttö laski haarukan lautaselleen ja alkoi heiluttaa käsiään, nyökytellä päätään ja liikutella jalkojaan pöydän alla. Kun hoitaja kysyi mitä tyttö teki, tämä vastasi: ”I’m dancing!” ja hymyili. Miten ihmeessä uutisten alkumusiikki voi saada toisen niin hyvälle tuulelle, saati sitten TANSSIMAAN!?

Juuri siksi… siksi että joku ymmärsi niin yksinkertaisen asian hienouden ja arvon.

Olen jo monia viikkoja, kuukausiakin, kiroillut ja harmitellut miten minulla menee huonosti. Miten rikon välejä ihmisiin, miten loukkaan läheisiäni, miten suututan ihmisiä ympärilläni… Miten en osaa arvostaa niitä pieniä hyviä asioita tässä elämässä! Minulla ei ole ollut oikea asenne! Ja jos sinä, joka tätä luet, voit sanoa elämäsi olevan kamala, surkea tai muuten vain ikävä, ajattele vielä kerran tuota pientä tyttöä. Minä ajattelin häntä tänään koko puolentoista tunnin matkan bussissa kotiin ja vielä tätä kirjoittaessanikin. Bussissa tajusin, etten muistanut työn tytön nimeä enää! Vaikka muistan näin paljon hänestä, vaikka hän tietämättään niin paljon minun ajatuksiini vaikutti ja vaikka hän niiden samassa sairaalahuoneessa viettämiemme viikkojen aikana oppi muistamaan minun nimeni hoitajien puheista ja yhdistämään sen ääneeni kun puhuin, vaikken koskaan puhunut tuolle tytölle suoraan… Minä en muista hänen nimeään. Tunsin niin paljon syyllisyyttä tuosta asiasta, että pieni kyynel nousi silmääni (ja koska istuin lähes täydessä bussissa, sain äkkinäisen ”yskäkohtauksen” jonka aikana pyyhin silmänikin, ettei kukaan huomaisi että minulla on tunteet!).

Oliko tässä kertomuksessa nyt järkeä tai syvällistä merkitystä? En tiedä oliko siinä sinulle sellaista, mutta itse sain siitä jotain irti. Tajusin, että minun täytyy tehdä jotain! Minun täytyy kiittää, ei jumalia, ei mitään ylempää voimaa tai suurempaa olentoa…

Minun täytyy kiittää tuota pientä tyttöä jonka nimeä en muista.

Minun täytyy kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat ympärilläni ja jotka muistavat minun nimeni. Kaikkia niitä joille minunkin olemassaoloni merkitsee jotain ja joiden ansiosta minun elämäni on sitä mitä se on, eikä yhtään vähempää!

Minun täytyy kiittää SINUA… Ihan vain siksi että olet olemassa…

Kiitos.

NEW YEARTiistai 01.01.2008 02:00

Vuosi vaihtuu, sama vanha paska esiintyy uudella numerolla. 2008.

Ei muuta kuin uudelleen samoja rajoja rikkomaan ja katsomaan olisiko noiden rajojen takana tällä kertaa jotain uutta. Jotain tavoittelemisen arvoista. Jotain jota saavuttaa ja josta nauttia taas seuraavaan vaihdokseen ja ehkä sen ylikin.

Opinko tästä vuodesta jotakin?
- En vitussa!

Toistanko samat virheet ensi vuonna?
- Totta helvetissä!

Teenkö uudenvuodenlupauksia?
- Kyllä

Millaisia?
Lupaan olla sama ihana (tai kamala, riippuu ihan keneltä kysyt) itseni ja elää kuten olen aina ennenkin elänyt, mutta leveämmin ja nopeammin!

Varo maailma!

että tämmönenLauantai 08.12.2007 00:07



1. Mitä lukee ensimmäisessä tekstiviestissäsi?
- joo

2. Kenen sängyssä nukuit viime yön?
- omassani

3. Minkä värinen paita sulla on päällä nyt?
- musta

4. Lempi elokuva?
- Dagon

5. Sano yksi asia jota teet joka päivä?
- Istun koneella

6. Minkä väriset ovat huoneesi seinät
- Valkeahkot

7. Paljonko sulla on rahaa tällä hetkellä?
- liian vähän

8. Lempi urheilulaji?
- tennis

9. En jaksa odottaa että...?
- saisin

10. Millon viimeksi näit äitiäsi?
- joskus pari viikkoa sitten

11. Kuka sai sinut rekisteröitymään galleriaan?
- oma tyhmyys

12. Mitä söit eilen illalla?
- curryriisiä, broilerpyöryköitä sekä currykastiketta, jälkkäriksi pannaria

13. Katso vasemmalle. Mitä näet?
- ryppyisen paidan

14. Minkä vaatteen lainasit viimeksi joltain?
- en ole lainannuit muiden vaatteita

15. Omistatko arvokkaan puhelimen?
- halvan romun

16. Onko sulla kasveja huoneessas?
- anopinpalli ja pari muuta pikkurehua

17. Sattuuko sua mihinkään tällä hetkellä?
- Ei

18. Milloin viimeksi liikuit taksilla?
- Loppukesästä Helsingissä. Helsinkiläiset taksikuskit on päästään vialla!

19. Milloin viimeksi olit tosi järkyttynyt?
- Eilen

20. Haittaisiko sinua jos ystäväsi rupeaisi seurustelemaan ex-tyttö/poikaystäväsi kanssa?
- ex-minkä?

VIIMEISIN
21. Henkilö jonka näit?
- Shasha

22. Henkilö jonka kanssa puhuit puhelimessa?
- Mummi

23. Henkilö jota halasit?
- Siitä ei puhuta

24. Henkilö jonka kanssa tekstailit?
- Shasha ("AVAA OVI!")

25. Kappale jonka kuuntelit?
- Kefka's theme (FF3/FF6)

TÄNÄÄN
26. Mitä teet nyt?
- Istun alasti koneella... (kauniita unia teillekin!)

27. Mitä teet myöhemmin?
- Istun alasti koneella... (nyt teitä alkaa jo pelottaa!)

28. Mitä olet tehnyt tänään?
- Käynyt huonekaluliikkeessa ja palauttanut kaverin nuunuun.

29. Mitä sulla on päällä?
- Ei rihman kiertämää! (Tämä kuulostaa sairaalta...)

30. Mitä olet syönyt tänään?
- Pari purilaista

HUOMENNA
31. Millainen päivä huomenna?
- Tylsä, ellei se yllätä minua

32. Mitä suunnitelmia huomiseksi?
- Ei niin mitään

33. Tavoite?
- Seksiä

34. Mistä et pidä huomisessa?
- Huomenna ei tapahdu mitään! En voi pitää/olla pitämättä mistään!

35. Onko sulla töitä?
- valitettavasti ei

TÄLLÄ HETKELLÄ
36. Oletko rakastunut?
- Olisinkin...

37. Kaipaatko ketään?
- Kyllä

38. Mikä fiilis?
- Paska sellainen

KYLLÄ/EI
39. Olen halailija
- Riippuu läsnäolijoista, ehkä vähän

40. Olen aamuihminen
- En oikein

41. Olen perfektionisti
- En todellakaan (olenhan täydellinen)

42. Olen ainut lapsi
- Kyllä

43. Olen tällä hetkellä pyjamassa
- En, vaan alasti!

44. Olen tällä hetkellä raskaana
- Hey! Vittuiletko mulle? Se on OMENAVATSA! SAATANA!

45. Olen tällä hetkellä sinkku
- Valitettavasti kyllä

46. Olen toipumassa sydänsuruista
- ...joista ei puhuta

47. Olen vasenkätinen
- En (HA! Siitäs saitte!)

48. Olen koukussa IRC-galleriaan
- En tunnusta

49. Olen online 24/7
- En tnnusta

50. Olen vähän hullu välillä
- En... olen täysin sekopää aina!

51. Olen ihastunut tällä hetkellä
- En tunnusta

52. Kadun tällä hetkellä jotain mitä olen sanonut
- Niin taidan

53. En pidä kenestäkään
- Pidän kyllä

54. Pidän country musiikista
- Hermes house band! WOOO!!!

55. Pidän jazz musiikista
- Ei iske

56. Pidän pirtelöistä
- Kyllä! mmmmm... Bunny blood...

57. Pidän puhelimessa juttelusta
- En oikein

58. Minun on vaikea keskittyä koulussa
- Missä? Ai niin siellä...

59. Minulla on paljon opittavaa
- Niinhän meillä kaikilla

60. Minulla on lemmikki
- ei ole

61. Minulla on salaisuus jota en kehtaa paljastaa
- Montakin

62. Minulla on tapana ihastua "vääriin" ihmisiin
- Mistä arvasit? saatana!

63. Kaikki isovanhempani ovat elossa
- Ainakin toistaiseksi... Tassu-vaarin moottorisahatouhut kyllä vähän jo hirvittää...

64. Minulla on ainakin yksi veli tai/ja yksi sisko
- Puolikas kumpaakin

65. Minulle on sanottu että olen viisas
- On... saamarin paskanpuhujat!

66. Minulle on sanottu että minulla on hyvä huumorintaju
- No mutta mullahan on paras huumorintaju!

67. Minulta on murtunut luu
- Onkin vielä! HA!

68. Olen vaihtanut vaipan
- En, enkä varmana vaihda!

69. Olen muuttunut paljon viime vuosien aikana
- Ja huonompaan suuntaan

70. Minulla on ystäviä jotka eivät koskaan ole nähneet oikeata hiusväriäni
- En ole koskaan värjännyt päätäni

71. Olen tappanut toisen ihmisen
- No comments

Wham's To Do List for 2008Lauantai 03.11.2007 15:24

1. Get a Girlfriend

2. Crash my car at least once, preferrably live to tell the tale (close calls, but no joy)

3. Get a Job

4. Get a Tattoo, live to tell the painful tale (to be done before spring 08)

5. Have sex for 24 hours straight ("1" must be accomplished adjacently), live to tell the tale

6. Eat a raw mushroom, live to tell the tale

7. Get punched at least once

8. Punch back

9. Do not leave the apartment for seven days, live to tell the tale

10. Finish NetHack (Get the Amulet of Yendor and live to tell the tale)

Machinae supremacyä mukaillenTorstai 25.10.2007 15:01

Ne koittavat lyödä meidät
Mutta minua ne saa eivät
Nyt olemme minun kentilläni

Vielä voitan, usko vaan
Olen tullut pelastamaan tämän maan
Vielä saan tuon naisen omakseni

Ja nyt myrsky on noussut ylitsemme
Maailma saa kuulla raivoisan äänemme

Nyt kun sydäntemme liekki leimahtaa
Kultani, tule kanssani ja anna maailman romahtaa!

*************************

Valon välkähdyksen, kirkkaan pehmeän
kävelen alla varjon mustan, synkeän

En olisi arvannut löytäväni tällaista paikkaa
jossa maailma palaa ja ihminen yhä elää saattaa

En saata kuulla myrskyä enään
Enkä tuntea salattua merkitystään

En tunne jalkojani, silti jatkan matkaa
En tunne käsiäni, silti lepään tietäen
etten kulje täällä yksin

Kaukana jossain, hämärän rajat odottavat, avautuvat ottamaan meidät huomaansa

Tämä karu maa
palanu ja tahrattu
verellä sotilaiden
ruumiinsa sateessa tuhlattu

Kaikki maailman valo nyt
ei riitä valaisemaan tätä yötä
jonka mustuuteen olen astunut

*************************

Seison hiljaa sateessa
katsoen särkynyttä taivasta

jokainen pisara näyttää samalta
ne putoavat esittämättä yöhön

Mutta vesi ei ole aina sitä miltä näyttää
toinen pinta totuutta peittää

Näetkö? Minä en ole täällä totuudessa
Ei, tämä on joku muu
Olen aivan pinnan tuntumassa

Sen kiirehtiessä otteestani
Sen valuessa käsistäni ja sormistani

*************************

Caught in the wind
are the voices of the damned
They harbinger the coming fray
You will be wise to heed as best you can
or Death embraces you as prey

You could sing the song of truth,
the silent dirge of honor
or meet your judgment in dismay

I could take you anytime
anywhere my presence is sublime

Or I'll just kill you in your sleep
Just another pointless life sold cheap
A light that fades away
turning to night from day
and leaving here to drift away

I bring forth the end to you
teh ph34r as I come into view
the last thing you will ever see is me

*************************
Ylläolevat eivät ole omaa tuotantoani vaan Machinae Supremacyn parhaiden kappaleiden lyriikoiden pohjalta tehtyjä riimitettyjä käännöksiä.
Poika jonka yli käveltiin, hän ei enää itke
poika joka kulki yksinään
Tahtoi tulla järkäleeksi, hiekanjyväin joukkoon
vuoreksi lakeuksien lomaan
Katson sinun kasvojasi jotta voisin todistaa,
voimaton on todistaja, kieli hiljainen
Sanat soivat kalloissamme leukaluiden narinana
sanat soivat korvissamme paholaisen nauruna

Terästä on jää ja rautaa kohmettuneet kasvot
jotka alleen piilottavat murheellisen tyhjän elämän
Loputtomat matkat jotka kulkee jotain tunteakseen
kysymykset joihin mitä sanottavaa elämällä
mitä tällä elämällä on?

CMX - Olet tässä

The world is going insane... Torstai 26.04.2007 00:34

Funny things lately...

For ten years, whenever I meet people they look away and try not to see me. I'm happy!

Now... for the last week or so... People are always looking at me... AND SMILING! People I've never met before are walking up to me and speaking to me! "Hello! How are you?" What the hell!?

One of my neighbours, I've seen her around for about ten years and she's never EVER spoken to me. Today she smiled at me and said "hello".

The whole world is smiling at me and saying hello!

Maybe the world is going insane... maybe... maybe I'm going insane! hee... heehee! HEHEHEHEHEEEE!!!

"Hello! How are you?"
"Hello..."
"how are you?"
"hello!"

hahahahahahahahaa!!!

sceptrum meus veneratio Tiistai 24.04.2007 17:02

Meus veneratio est meus vita. In dies ego relinquo meus veneratio ego intereo vallo meus veneratio!

Totus illud vacuus veneratio es ut exsisto iuguolo!

(Rough latin translations)

[Ei aihetta]Torstai 22.03.2007 16:27

Noli manere, manere in memoria.
Noli manere, manere in memoria.

Sephiroth, Sephiroth.

Saevam iram, iram et dolorem.
Saevam iram, iram et dolorem.

Sephiroth, Sephiroth.

Ferum terrible, ferum fatum.

Noli manere, manere in memoria.
Noli manere, manere in memoria.

Sephiroth, Sephiroth.

Veni, mi fili. Veni, mi fili.
Hic veni, da mihi mortem iterum.
Veni, mi fili. Veni, mi fili.
Hic veni, da mihi...

Noli manere in memoria.
Saevam iram et dolorem.
Ferum terrible fatum.
Ille iterum veniet.

Mi fili, veni, veni, veni, mi fili.

Mi fili, veni, veni, veni, mi fili.
(Qui mortem invitavis,)
Mi fili, veni, veni, veni, mi fili.
(Poena funesta natus,)
Mi fili, veni, veni, veni, mi fili.
(Noli nomen vocare.)

Mi fili, veni, veni, veni, mi fili.
(Ille iterum veniet.)

Sephiroth, Sephiroth.

WarhammerMaanantai 22.05.2006 01:24

Kuten kirjoitushetken oletuskuvasta on pääteltävissä, olen innostunut keräämään Warhammer 40000 figuureita ja PAHASTI. Rahaa paloi alkuun n 80€ ja seuraavalla kerralla parin kuukauden sisään menee varmaan yli 100€. MUTTA ON NE HIANOJA!