Horatio ja Jack astuivat ulos rakennuksesta ja starttasivat hippipakun, ajoivat slummialueella sijaitsevan majatalon oven eteen, johon porukan muut jäsenet astuivat Joulupukki etunenässä. Kaikki olisi kiinni tästä päivästä, paineet olivat suuret, kuin impotentilla ilotalossa, mutta kukaan ei näyttänyt sitä.
He saapuivat linnan pihalle. Taivaalta satoi lunta, kaduilla ei näkynyt ketään, joulurauhaa ei oltu julistettu, mutta paikka näytti rauhallisemmalta, kuin eilen.
-Te muut jäätte pihalle, Pukki. Ohjeistin sua sitte eilen miten salaluukku aukeaa. Muista, että sun pitää välttää aikajatkumo, siirtämällä sun kello kaks päivää taaksepäin, ja ajatella että on vasta 22 päivä, muuten ei tuu mitään, sanoi Muori miehelleen ja lähti taisteluareenalle. Hän asteli loppujen miesten seuratessa linnan käytäviä ja saapui suureen saliin.
-Tulettehan te viimein. Palkkasin joukkoihini Helsingin Jokerit. Saat painia heitä vastaan. Mukana on myös Virmanen, Jortikka, sekä itse Hjallis, joka auttoi minua potkujen antamisessa, hän on siinä ammattilainen. Ilman suurempia mukinoita Muori nousi kehään nauravan narrilauman ilkkuessa hänen painiasuaan. Horatio ja Jack toivottivat onnea. Taistelun säännöt ovat selvät, kehässä on valmiina Muori, sekä ensimmäisenä aloittava Juha Lind. Pikkuhiljaa väki lisääntyy ja viimeisenä kehässä oleva voittaa kilvan. Kongi kilahti ja ottelu lähti käyntiin, kiivas iskujen jako oli alkanut.
Joulupukki asteli parvekkeen luokse ja näki roikkuvat woodoonuket. Hän etsi nallen, jonka löysi helpommin kuin Muori aikanaan. Hän painoi Matti Vanhasen kuvaa, odotti hetken ja astui hissiin. Pukki siirsi rannekellonsa päivämäärän edellispäivään ja ajatteli hetkeä, jolloin vitutus oli suuri ja puute valtava. Hissi valui hitaasti alaspäin. Pukkia jännitti ja hän laski jälleen pillihousuilleen, sulki silmänsä ja avatessaan huomasi ilokseen onnistuneensa. Isot numerot pimeässä näyttivät päivämäärää 24.12.
Muori oli tiputtanut Lindin, koko ykköskentällisen puolustajineen, tehnyt monta näyttävää chokeslamia ja oli yksin kehässä. Hän katsoi sisääntuloaukkoa ja huomasi kuinka sisään astui Hjallis Harkimo. Mies juoksi kohti Muoria, mutta ei ehtinyt tekemään mitään, kun löysi itsensä keräilemästä itseään hurjan päähän potkun jälkeen. Taisto oli hyvässä mallissa ja Muori elämänsä kunnossa. Matti järsi vierellä hermostuneena kynsiään. Rakennus alkoi vavahtelemaan.
-PUKKI ONNISTU! PUKKI ONNISTU!
-Onnistui missä?
-Painamaan top secret nappia, Matti hyvä, huusi Muori innoissaan. Presidentinlinna vavahteli ja tärisi. Kehä halkesi keskeltä kahtia. Näkyi kärki, pitkänmallinen epäilyttävän oloinen suuri pitkula tunki ylös reijästä.
-Y-y-ydintuhoraketti, änkytti Matti hermostuneena.
-Ydintuhoraketti?
-VITUN BARRACK OBAMA!
-Onko Obama tämän takana? Mistä se tiesi että oon palkannu irakilaisia sotilashelikopteriin!
-HYVÄ OBAMA WOOOOU! huusi sisään juokseva Joulupukki ja katsoi kun raketti ampaisi rakettiryhmän tavoin ilmaan. Meni monta pitkää sekuntia. Kuului räjähdys kun taivaalla oleviin koptereihin osui. Matto paloi ilmassa ja kappaleet sinkoilivat maahan. Ulkoa kuului ihmisten hurraahuutoja ja osa riemuitsi löytäessään palaneet karvansa.
-Pukki miten onnistuit? kysyi Horatio riemuissaan.
Helposti. Barrack oli paikalla, keitettiin kahvia ja katsottiin salaisista asiakirjoista missä salainen luukku on. Älä kysy mistä löysimme salaiset asiakirjat.
-Parempi että en kysy.
-VITTU MÄ PELASTIN MAAILMAN!
-Saatanan äijä. Et sä yksin pelastanu sitä! kirosi Muori miehelleen, nappasi kiinni tämän kädestä ja he lähtivät ulos linnasta Matin jäädessä itkemään kohtaloaan.
-Mua kusetettiin. Mua niin kusetettiin. Saatanan salainen tiedustelupalvelu. Tässä kuussa ei ollut nyt mitään järkeä. Ihan pimeää.
Pukki vihelsi pihalla pilliinsä ja porot lensivät paikalle.
-Ootte hieno pari. Mä ja Jack lähdetään nyt amerikkaan, muistakaa poiketa. Viedään Jorma ja Marco kauas pois teistä, koska muuten Pukilta palaa käpy.
-Kiitos teille. Nyt me mennää jakaa lapsille vähän pil... paketteja! Hyvää joulua, sanoivat Muori ja Pukki yhteen ääneen lentäessä porojen selässä kohti tunturia.
-Jaahas, ihmisten karvat kasvaa takas ja Norjakin vaan uhos. Saas nähdä mitä ens vuos tuo tullessaan, nyt mennään syömään kinkkua, sanoi Horatio Jackille ja kaksikko nousi autoonsa Jorma ja Marco kyydissään.
