IRC-Galleria

Vuosisatojen saatossa metsittyneen kukkulan raikas ilmanala pakeni rikinkatkuista saastepilveä, joka oli lähtöisin mäkeä ylös ryömivästä ihmisraadosta. Paskaiset jalkineet repivät kraattereita maaperään hyypiön rämpiessä eteenpäin hikirauhaset liekkiä iskien. Tuntikausien kiipeämisen jälkeen se viimein saavutti kukkulan laen. Varjot pitenivät horisonttiin laskeutuvan supernovan suodessa viimeisiä valonsäteitään kuolevaan maahan.
Mäen päältä avautui näkymä säteilyn saastuttamaan jättömaametsikköön. Alhaalla pystyyn lahonneiden puiden lomassa virtasi hiljaa happikuollut joki kuljettaen läheisen teollisuusalueen synkkiä salaisuuksia avomerelle päin.
Kuivuuttaan halkeilevilla silmillään hullu spitaalinen loi silmäyksen alhaalla vallitsevaan luonnon ja ympäristökatastrofien harmoniaan ja istahti sitten kuolleen mäyrän päälle levähtääkseen. Helvetillinen auringonpaiste oli päivän aikana kuihduttanut sen ruton repimän olemuksen entisäkin ihmanammaksi. Päiväkausien nestehukan kalvamana se siemaisi ydinfuusion energiamäärän sisällään pitävää juomaa, jossa on mainio hinta-laatu-suhde.
Biisonin kokoiset lokkimutaatiot kaartelivat hämärtyvällä taivaalla. Tauriinimyrkytyksen voimalla sankarimme nosti luisevan perseensä turpeeksi muuttuneen elukan päältä ja käänsii ontuvat askeleensa kotiin päin. Hulluihin mietteisiinsä vajonneena se jätti kituvan maailmankolkan omaan rauhaansa ja katosi yön kylmyyteen.